1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Valitettavasti kirjan Atlantis, kadonnut maailma -kirjan kirjoittajasta Lara Bergenistä ei löytynyt hakuteoksista eikä internetistä kuin muutamalta sivulta teosluetteloita, ei henkilötietoja lainkaan. Yhdysvaltalainen kirjailija on kirjoittanut mm. Disney-yhtiöille ainakin 45 kuvakirjaa ja tieteiskirjaa tähän mennessä. Hänen tuotantoaa löytyy netistä mm. osoitteista www.randomhouse.com tai www.allbookstores.com.
Päivi Oikkonen/ Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kyseessä on laulu, jonka nimi on Kurjet saapuvat. Sanat siihen on kirjoittanut Pentti Vilppula. Hän on myös säveltänyt kappaleen. Laulu löytyy Kauko Käyhkön esittämänä levyltä 20 suosikkia : Rakastan Sinua, Elämä. Tässä linkki levyn saatavuustietohin HelMet-kirjastoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1333823?lang=fin
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi venäjänkielistä metsästystä käsittelevää tietokirjaa. Aleksei Vinogradovin vuonna 2010 ilmestynyt "Ohota. Bolšaja entsiklopedija" (Minsk 2010) on Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta teos on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjavarastosta löytyy aiheesta vanhempi teos "Russkaja ohota. Entsiklopedija", toim. V. Bedel (Moskva, 1998).
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
En onnistunut löytämään Lucinda nimeä mistään suomalaisesta nimikirjasta. Historiska museetin kotisivulla, www.historiska.se, löytyy hakuominaisuus "Vad betyder namnet?" johon kirjoitin nimen ja sain vastaukseksi että se on latinalainen nimi joka on peräisin sanasta lucere, joka tarkoittaa loistaa.
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain...
Suomen presidenteistä nykyaikaisen asepalveluksen ovat käyneet Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö. Lisäksi P.E. Svinhufvud palveli suojeluskunnassa ja C.G.E. Mannerheim Venäjän keisarillisessa armeijassa.
MTV:n uutisten juttu vuodelta 2012: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tata-vain-muutama-suomen-presidentti-on-kaynyt-armeijan/1893202#gs.1k6eyj
Voisiko kyseessä olla P. Mustapään runo nimeltä Vanhan haudankaivajan kertomus?
Tässä pätkä haudankaivajan runoa:
” […] Ja hän hautarivit näki / ja mietti, että siinä nukkui pitäjän vanha väki: / oli paronia ja riiarinnaa ja rovastia ja muuta / – vaan itseasiassa kuitenkin vain rapiata luuta, / joka helponlaisesti murenee ja tomuksi, tuhkaksi / hajoaa, / kun kaivaessaan lapion terällä hiukkasenkin kajoaa.”
Mustapää runoilee näin kokoelmassaan Laulu vaakalinnusta (1927). Runo kuuluu kuusiosaiseen sikermään nimeltä Dominus Krabbe. Vanhan haudankaivajan kertomus löytyy myös P. Mustapään Kootuista runoista (WSOY, 1974), sivulta 119.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
"Karstulan laulu" -nimistä kappaletta ei valitettavasti löydy Jyväskylän kapunginkirjaston kokoelmasta; ei myöskään muista maakuntakirjastoista, joista sitä olisi voinut pyytää kaukolainaksi.
Karstulan kirjaston kokoelmasta sen sijaan löytyy levynä ja kasettina "Kaipaan karstulaa/Karstula soi 2", jossa etsimämme kappale on. Ohessa kirjaston yhteystiedot:
http://karstula.kirjas.to.
Puh: 014-4596635
e-mail: kirjasto@karstula.fi
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelu voi myös tiedustella Karstulasta, voivatko he lähettää levyn tai kasetin Jyväskylään, jos kysyjä asuu Jyväskylässä. Ottakaa kaukopalveluun yhteyttä, olkaa hyvä. Yhteystiedot:
Puh. 014-624433
e-mail: kauko.palvelu@jkl.fi
Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa.
Tarkoittanet "patilla" pahkaa, joka on mutaatiosta tai puun pinnan vauriosta syntynyt puun epämuodostuma tai sairaus.
Tapani Marjasen teoksessa Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi (2012) on ohjeita pahkan käyttöön veistomateriaalina. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuinka-puiden-pahkat-synt…
Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat:
- https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/
- https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta…
- https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/
- https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/
Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
Ehdottoman varmaan tietoa romanien alkuperästä ei liene olemassa, mutta esimerkiksi Suomen Romanifoorumi ry:n sivuilla kerrotaan näin:
"Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu, että paikallisten romanien kielissä ja Intiassa puhutuissa sanskritissä sekä hindin kielessä on paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta."
https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/romanien-...
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.