Varsinais-Suomen maakuntalaulun (Varsinaissuomalaisten laulu) sanat löytyvät esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton sivuilta ( http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=343043 ).
Toki laulun sanat ja nuotit ovat myös monessa laulu- / nuottikirjassa esimerkiksi:
Uusi kultainen laulukirja
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, 2000
Honkain keskellä : Seura- ja erälaulukirja
Helsinki : Ajatus, 1999
Palamo, Reijo
Lehti puusta variseepi : Suomalainen koululauluperinne
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1999
Suuri toivelaulukirja 7
Helsinki : Fazer Musiikki/Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1988
Laskuvarjohyppäämisestä löytyy englanniksi:
Poynter, Dan
Parachuting : Skydiver's handbook
6. rev. ed.
Santa Barbara : Para Publishing, 1992
Donaldson, Chris
Skydive : Sport prachuting explained Marlborough : Crowood Press, 2000
Näistä Poynterin kirjassa on enemmän tietoa, Donaldsonin kirja on yleisemmällä tasolla.
Internetistä löytyy Ilmailuliiton sivuilta laskuvarjohyppäämisen oppilaan oppaita 1 ja 2 sekä Kuvunkäsittelyopas, joissa on tarkemmin hyppäämisen aerodynamiikasta ja vapaasta pudotuksesta ja ilmakehän fysikaalisista ominaisuuksista:
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/...
Kysymykseen vastatakseni käytin apunani kirjastojen yhteistietokantaa Melindaa. Melindan tarkennettu haku on hyvin kätevä tämän tyyppisissä kysymyksissä. Tarkennetun haun kenttiin voi esimerkiksi syöttää asiasanoja, joiden oikean muodon voi tarkistaa asiasanasto- ja ontologiapalvelu Fintosta (www.finto.fi). Kirjoitin asiasanakenttiin asiasanat ”viestintä” ja ”työhyvinvointi” sekä rajasin haun kieleksi englannin.
Sain hakutulokseksi yhdeksän viitettä:
Professional listening in the legal context / Sanna Ala-Kortesmaa.
Ala-Kortesmaa, Sanna, Tampere : Tampere University Press, 2015.
Professional listening in the legal context / Sanna Ala-Kortesmaa.
Ala-Kortesmaa, Sanna, Tampere : Tampere University Press, 2015 (Tampere : Suomen...
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat...
Helsingin kaupunginkirjaston kokonaislainaus v. 1998 oli 8 622 765 lainaa, joista kirjojen osuus oli 6 480 197, nuottien 101 940, äänitteiden 1 110 525, videoiden 541 694, atk-tallenteiden 41 829, lehtien 243 614 ja muun aineiston 101 529 lainaa. Lisäksi saatuja kaukolainoja oli 1 436 kappaletta. Kirjastokäyntejä kaupunginkirjastossa oli v. 1998 kaikkiaan 6 709 424. Lainaus- ja kävijätiedot, myös sivukirjastotasolla, löydät netissä olevasta Mainio-tietokannasta, jossa on tilastotietoja myös muista Suomen kirjastoista. Mainion osoite on http://mainio.lib.hel.fi. Jos haluat tutustua lainaustilastojen tarkempiin jakoihin eri materiaalien ja sivukirjastojen osalta - ja mahdollisesti vielä eri vuosilta - pyydä kirjastossa käydessäsi...
Sienirihmasto ei ole aivan sama asia kuin kasvien juuret. Sienirihmasto on rihmastollisten sienten pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Rihmasto kasvattaa lisääntyäkseen itiöemiä eli maan päälle kohoavia sieniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienirihmasto
Runo löytyy ainakin teoksesta Leikkejä pienille lapsille : Satupirtti. II osa, Porvoo : WSOY, 1911. Satupirtti ; n:o 12.
Kirjassa ei ollut mainittu, että kenen runo se on, mutta Kaarina Helakisan se ei kuitenkaan ole. Hän syntyi vasta 1940-luvulla.
Jangtze-joen patohankkeesta löytyy runsaasti kuvia. Ohessa muutama osoite, joista löydät kuvia. Sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.wcsscience.com/giant/dam.html
http://pic.templetons.com/brad/photo/china/dam/
http://www.guardian.co.uk/gall/0,8542,835373,00.html
http://www.tuat.ac.jp/~sabo/sanxia/thedam.htm
http://www.esa.int/SPECIALS/Proba_web_site/SEM4PFYO4HD_0.html
http://www.asahi-net.or.jp/~cu4w-kwsm/chin9601/fwb806.htm
Tässä myös kaksi suomenkielistä sivua, joilla pohditaan hankkeen ympäristövaikutuksia:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,171870,2004-07-15
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/022003/ollivari.pdf
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston valikoimista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset:
James päällä joka säällä: ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa
Vienonen, Mikko: Koit ny rauhottu! : tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin
Pop - rauha - rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä
Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea
Gothic & Lolita / photograps by Masayuki Yoshinaga; foreword by Katsuhiko Ishikawa
Haye, Amy De La: Surfers soulies skinheads & skaters : Subcultural style from the forties to the nineties
Burda-lehden vuosikerta 1998
Reed, Paula: Fifty fashion looks that changed the 1990s.
1990-luvun muotia voi muistella myös esimerkiksi...
E-bisneksen eli verkkokaupan sanastoa englanti-suomi, joka keskittyisi pelkästään verkkokauppaan en valitettavasti Internetistä löydä. Vaikuttaa ettei sellaista löydy julkaisunakaan. Sen sijaan voisit kokeilla oheista ATK-sanakirjaa, johon myös verkkokaupan pitäisi kuulua, tai sitten yleisemmin englanti-suomi -sanakirjaohjelmia.
Jos näissä käy sanasto suppeaksi, kokeile lähikirjastosi kirjamuodossa olevaa tietotekniikan sanastoa. TIETOTEKNIIKAN SANASTO ENGLANTI - SUOMI
Tämä sanasto sisältää yli 3000 tavallisinta tietotekniikan sanaa englanniksi ja sanojen käännökset suomeksi. Sanasto on ote Tietotekniikan liitto ry:n julkaisemasta ATK-sanakirjasta http://www.ttlry.fi/sana/index.htm
EnfinCD englanti-suomi-englanti kaksisuuntainen...
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka novellikokoelmien Rikoksia (...
Valitettavasti näyttää ainakin hetkeksi kadonneen.
Kysyin asiaa Finnkinolta ja he vastasivat näin:"Ikävä kyllä elokuvalla ei ole enää Finnkinolla näytöksiä. Elokuvan maahantuojalta: https://storyhill.fi/Elokuvat-levitys-ja-maahantuonti/ voisi saada tiedon, jos elokuvan pääsee vielä jossain näkemään."
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Olisikohan nimitys ollut pienen piirin käytössä? Ainakaan Stadin slangin suursanakirja ei tunne sanaa pommi tässä merkityksessä. Sanakirjan mukaan pommilla voi olla useita merkityksiä: puoleensa vetävä tyttö, isku tai lyönti, nyrkillä lyöminen tai potkiminen (antaa pommia). Pommi voi myös tarkoittaa amfetamiininyyttiä.
Näiden lisäksi muita merkityksiä voivat olla rommi (1970-luvulla), hälytyssoitto ihmiselle, jolle on asiaa (1990-luku).
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen (WSOY, 2002)
Myöskään urbaanin sanakirjan mukaan pommi ei viittaa liikennepoliisiin.
https://urbaanisanakirja.com/word/pommi/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen ainoa kappale kysymästäsi levytyksestä on Tikkurilan kirjastossa. Tällä hetkellä CD on lainassa. HelMet-aineistohaun ( http://www.helmet.fi ) kautta voit tehdä varauksen mikäli sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku.
Levytyksen nimi on Baroque Oboe Concertos = Barocke Oboenkonzerte.
