Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Francois Baucherin kirjoja Hevostaidon sanakirja selityksin ja Uusille periaatteille perustuva hevostaito ei valitettavasti ole suomennettu. Julkaisuissa kirjojen nimet ovat usein suomenkielisinä, vaikka niitä ei ole suomennettu.
Baucherin kirja Methode d'equitation basee sur de nouveaux principes augmenteede documents inedits... on Helsingin yliopiston kirjastossa. Jos haluatte kaukolainata tämän ranskankielisen kirjan, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston tietopalveluun. Suomesta tilattava kaukolaina maksaa 20,-mk/kirja.
Toista kysymäänne Baucherin kirjaa ei löytynyt Suomen kirjastoista.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Meillä Seinäjoen pääkirjastolla vietettiin viime helmikuussa Harry Potter -päivää, joka piti sisällään monenlaista Potter -henkistä toimintaa. Todennäköisesti myös ensi vuonna samoihin aikoihin järjestämme jälleen kyseisen päivän. Sitä mainostamme kyllä etukäteen, joten kannattaa seurata kirjaston nettisivuja https://kirjasto.seinajoki.fi/
Syksyllä 2018 meillä kokoontui myös kerran kuukaudessa Harry Potter -teemakerho, mutta valitettavasti tällä hetkellä kerho ei kokoonnu.
Pukinmäen kirjasto on auki nyt kesällä, maanantaista torstaihin klo 9 - 19 ja perjantaisin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pukinmaen_kirjasto
Viikissä Helmet-kirjastojen asiakkaita palvelee pop-up-kirjasto, joka sijaitsee Viikin Infokeskus Koronassa. Sen sisäänkäynti on vain muutaman askeleen päässä vanhalta sisäänkäynniltä osoitteessa Viikinkaari 11 B. Kirjasto sijaitsee rakennuksen 4. kerroksessa, johon pääsee hissillä. Pop-up-kirjastoon voi mm. palauttaa aineistoa. Kirjasto on auki kesällä ma–pe klo 12–18.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Viikin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Viikin_Popup_Kirjasto(210719)
Oulun pääkirjastosta löytyy 1980-luvun alkupuolen Suuri käsityökerho -lehtiä. Voit varata niitä verkkokirjastosta omaan kirjastoosi (esim. numero 10/1985). Lehdet ovat lainattavia.
Sihtailin kuvaa Seek-aplikaation lläpi ja se tunnisti lajin Kimalaiskuoriaiseksi.
Samaa mieltä olivat myös Ötökkätieto ja Suomen luonto. Suomen luonto lehden sivustolle voi myös ladata omia havaintokuviaan lähiluonnosta.
Kirjoja ötököiden tunnistamiseen löytyy Helmet-haulla ötökät, sekä rajauksella kirja, suomi ja aikuisten kokoelma. Helmet
tai Heili-kirjastojen haulla Heili
Silva Lehtinen on kirjoittanut lastenkirjan Kimalaiskuoriainen löytää vastauksen. Helmet
Valitettavasti missään näistä palveluissa ei ole tällä hetkellä Iltalehteä saatavilla. Valikoima kuitenkin päivittyy (erityisesti e-kirjaston osalta), joten voimme toivoa, että Iltalehti (ja mahdollisimman moni muukin lehti) saadaan lisättyä kirjaston tarjoamaan valikoimaan.
Tätä kirjaa ei ole suomennettu ainakaan toistaiseksi. Kansallisbibliografiamme Fennican mukaan Wintersonilta on suomennettu seuraavat teokset: Ihoon kirjoiteettu (Written on the body), Taidetta ja valheita (Art and lies) ja Uskallus ja intohimo (The Passion). Näitä kaikkia on hankittu myös kirjastoihin.
Kumpaakaan elokuvaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Hallin Jannea ei löydy myöskään muualta Suomesta. Isoviha (alunperin vuodelta 1939, videokasetti vuodelta 1995, ohjaaja Kalle Kaarna) on Tampereen ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Voit saada sen lainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löydät tietoa täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Jaakko Hirvosen tekemää sukututkimusta kuvanveistäjä Pauli Koskisen suvusta, Pauli Koskisen täyttäessä 75 vuotta, ei löydy mistään kirjastosta. Ilmeisesti sitä ei ole julkaistu.
Varsinaista materiaalia ylioppilaskirjoituksia varten on ainoastaan kuullunymmärtämiskasetit vuosilta 1990-1993 (A- ja B-tasot).
Sen lisäksi voisi tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Bertell: Rätt val (rakenteen ja sanaston harjoittelua) Fiilin: Fullträff (kieliopin harjoittelua), Hebbe: Bygg upp ert ordförråd (sanaston harjoittelua), Kari: Svenska här och nu (fraasien ja idiomien harjoittelua)
ja Hallström: Fasta fraser (fraasien ja idiomien harjoittelua). Lukion oppikirjoihin liittyy usein myös äänite.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Rahojen arvoon vaikuttaa suuresti se, missä kunnossa ne ovat. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot: Arviointipuhelin-numeromme: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Tiedonhakijan toiveena on saada samantapaisia kirjoja kuin
Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (Helsinki : Gaudeamus, 1999). Kannattaa ensin katsoa Karvosen käyttämät lähteet kirjan lähdeluettelosta.
Tässä joitakin potentiaalisia kirjoja, joiden tarkempi sijainti selviää Linda -tietokannan avulla:
Ikävalko, Elisa: Ylivoimapeli mediassa : julkisuusmekanismit ja julkisuuden hallinta. [Helsinki] : Inforviestintä, 1996.
Karvonen, Erkki: Imagologia - imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere : Tampereen yliopisto, 2008.
( Acta electronica Universitatis Tamperensis, 1456-954X; 742 ). Kokotekstinä internetissä.
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella / toim. Jussi...
PsychINFO ja Psycharticles kuuluvat Turun yliopiston tarjoamiin verkkoaineistoihin http://www.nelliportaali.fi/V/MCV96SXIVXQ9NQINX1S5I4K1LBS8AG5QKTEMCQ96F…äyttäytymistieteet&SUB_CAT=Psykologia&restricted=all&institute=TY
Turun kaupunginkirjaston koneilta pääsee Nelliportaalin kautta etäkäyttöisesti Turun yliopiston verkkoaineistoihin vain, mikäli on yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/
Myös Åbo Akademi tarjoaa nämä verkkoaineistot, mutta Nellin aineistot ovat ainoastaan Åbo Akademin henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä.
Valitettavasti etsimäänne äänitettä Vastamäki, Jorma: Ralleja vastamäeltä ei löydy lainattavaksi mistään Suomen kirjastoista.
Äänitteillä Poliitikot porskuttaa (1995) ja Ralleja vastamäeltä on viisi samaa kappaletta. Poliitikot porskuttaa kuuluu Lastu-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta. Jos teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevalla lomakkeella. Kaukopalveluhinnasto löytyy samasta linkistä.
Äänitteeltä Café Veijon Baari : suomalaista alkuvoimaa : undergroundiskelmiä 1980-2000-luvuilta on kuultavissa Jorma Vastamäen kappale Juodaan viinaa vaan. Tämä äänite on lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/...
