Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=...
Laulun nimi on: Papulan valssi. Sävel ja sanat Aili Runne. Laulu alkaa näin: Muistojen teitä kun kuljen, aina se Papulaan vie. Silmäni vain milloin suljen, eessäni pitkä on tie. Lapsuuden maille mä taas ennättäyn, Papulan sillan kun ylitse käyn ...
Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosaston varastossa on c-kasetti, jossa kyseinen laulu on. Kasetin nimeke on "Muistojeni Viipuri" ja kyseisen laulun siinä esittää Vilho Vartiainen Ossi Malisen orkesterin säestyksellä. Kasetti on lainattavissa.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat mm. seuraavat Andalusian ruokaperinnettä käsittelevät teokset:
- Kultainen keittokirja, osa 3.
- Vivi-Ann Sjögren: Andalusian karkea suola
- Cocina Andaluza
- Antti Uusitalo: Sherry
Viimeksi mainittu kirja on lainassa, mutta sisältänee nimestään huolimatta asiasanoituksen mukaisesti myös andalusialaista ruokakulttuuria.
Lisäksi kirjastomme kokoelmiin kuuluu espanjalaista ruokakulttuuria käsitteleviä teoksia, joissa mahdollisesti on tietoa myös andalusialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi Adrian Linssen: Tapas, Keith Floyd: Floyd Välimerellä ja Pepita Aris: Espanjalainen keittiö.
Osoitteesta http://www.jaripuhakkaoy.com/mieskuorosovitukset.html löytyy tietoa Jari Puhakan mieskuorosovituksista, ja ne listaavassa taulukossa on mukana ”Puulan valssi” (säv. A. Ojanen). Ilmeisesti noita sovituksia voi ostaa, ja niissä luulisi olevan sanatkin mukana. Kirjastoista niitä ei taida valitettavasti löytyä.
Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Kaaderilla tarkoitetaan sotalaitoksen kantahenkilöstöä, vakinaista väkeä tai palkattua henkilökuntaa. Kaaderiperusteinen tarkoittaa, että vähintään joukon runkomiehistö on vakinaista väkeä, ei reserviläisiä tai asevelvollisia. Nykypäivän esimerkki kaaderiperusteisista joukoista Suomessa voisivat olla kantahenkilökunnalla runkomiehitetyt valmiusyksiköt. Suomalaisen kaaderijärjestelmän historiaa on käsitellyt väitöskirjassaan Juha Ratinen. Pertti Kilkin talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajia käsittelevässä artikkelissa vertaillaan lyhyesti tuolloisia joukkoja perustamistavan mukaan.
Lähteitä:
https://intti.fi/valmiusyksikot
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaaderi
Kilkki, P. (1972). Talvisodan pataljoonan- ja...
Helpointa on hakea nuotteja Helmet-tietokannan kautta osoitteessa helmet.fi. Tarkennetussa haussa rajaamalla materiaaliksi Nuotin voi sitten hakea sävellysten nimillä nuottijulkaisuja kyseisestä teoksesta.
Kokeeksi tehty haku asiasanalla kuorot tuotti 261 osumaa. Sivupaneelin kohdasta Kokoelma näkee, kuinka paljon nuotteja kussakin kirjastossa tai kaupungissa on. Suurin osa kuoronuoteista näyttää olevan Tikkurilan musiikkivarastossa. Voit kuitenkin varata Helmetin kautta etsimäsi nuotit ja noutaa ne mistä tahansa haluamastasi kirjastosta. Jos sinulla ei ole vielä Helmet-korttia, saat sellaisen mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota mukaasi henkilötodistus.
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
American Ethnologist on luettavissa esim. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa http://www.helsinki.fi/hum/topelia_kir/ ja lainattavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Lehtiä löytää kätevästi Helkasta: http://helka.linneanet.fi
Julkaistusta Tappara-kirjallisuudesta en löytänyt tietoa seuran kotipelipaitojen väristä eri aikoina. Tapparan kannattajien verkkokeskusteluista tiedonjyväsiä jäljittäessäni törmäsin seuraavanlaiseen suurpiirteiseen yhteenvetoon (vuodelta 2012) vastauksena kysymykseen "Millainen on historian valossa jakauma valkoisten ja sinisten kotipaitojen välillä?":
"-- TBK:n 1930-luvulta asti noin vuoteen 1966 sininen. Sitten siinä 60-luvun lopussa oli pari kolme kautta valkoinen (logokin ilman sinistä kilpeä). 1970-luvun taitteessa palattiin muutamaksi vuodeksi siniseen, kunnes huippunousukausi noin vuodesta 1973 käynnistyi taas valkoisissa. Valkoisilla mentiin vuoteen 1999 saakka ja sitten siitä eteenpäin on ollut sininen jakso." – Seuraavalla...
Fredmans epistel 79 löytyy suomennettuna teoksesta Bellman, Carl Michael, Fredmanin epistoloita. Suomentanut Unto Kupiainen Karisto 1957 , ss.140-143. Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Teoksesta löytyy myös uudempia painoksia, joita on saatavana muistakin kirjastoista.
Bacchi orden'ia en löytänyt mistään suomennettuna. Joitakin erilaisia laulukokoelmia löytyy, mutta niistä mistään en valitettavasti löytänyt suomennettuna ko. runoa. Kuoropartituurista "200 kvartettsånger" (: utgivna av Sällskapet M.M. / Under redaktion av K. G. Hedberg. Helsingfors : Sällskapet M.M., 1958) löytyy Bacchi orden, mutta ruotsiksi. Partituuri löytyy Tikkurilan kirjastosta.
Tässä kysymänne kirjan tiedot:
D'Adamo, Peter J.
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pitempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki, 2002
ISBN 951-0-25637-4
Kyseinen kirja kuuluu myös pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen valikoimiin, ja sen saatavuustiedot voitte tarkistaa Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) Varauksen voitte halutessanne jättää kotikirjastoonne, ellei kirja ole missään hyllyssä.
Ylivieskan kirjasto ei ole valitettavasti vielä mukana vastaamassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin. Osaan täältä muualta neuvoa vain sen verran kuin Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy tietoa, täältä
http://www.ylivieska.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3048&menupath=177…
Sivulla kerrotaan seuraavaa: Halutessasi tarkistaa omat tietosi, mitä sinulla on lainassa tai varattuna, uusia lainojasi ja tehdä varauksia tai lainata sähköisiä kirjoja, ohjelma kysyy sinulta kirjastokortissasi olevan numerosarjan lisäksi salasanaa.
Salasanan saat käymällä kirjastossa (ei puhelimitse) ja sen jälkeen salasanasi on tiedossa vain sinulla itselläsi.
Salasana annetaan 15 vuotta täyttäneille.
Tarvittaessa saat uuden salasanan...
Teos näyttää kuuluvan Åbo Akademin kirjaston kokoelmaan. Voit jättää Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolainapyynnön paikan päällä tai osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
