Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.
Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Kysyin Suomen Mielenterveysseurasta, ja he muistivat tämän tarinan olleen esillä seuran 100-vuotisjuhlissa vuonna 1997. He lupasivat vielä etsiä, jos jostakin tämä teksti löytyisi. Palaan asiaan, kun saan enemmän tietoa tarinasta.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen (2008) arvioidaan rahasi arvoksi sen kunnon mukaan 300-500 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta tietoa esim. täältä:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internetsivulta löytyvät hakemasi termit. Heidän osoitteensa on http://www.kotus.fi. Klikkaa 'tietoa kielistä' ja 'ruotsi', niin löydät luettelon ruotsin kielen kehitysvaiheista.
Mitään uudempaa suomenkielistä teosta ruotsin kielen kehityksestä ei ole, joten hankalissa käännöstehtävissä kannattaa kysyä neuvoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Mikael Reuter, ruotsinkielisen osaston esimies, on paras asiantuntija tässä tapauksessa.
Mänttä-Vilppulan kirjastossa on muutamia BirdLife Suomi ry:n eli Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestön (http://www.birdlife.fi/) julkaisuja.
- Lintutornit / Södersved, Jan
- Suomen tärkeät lintualueet / Leivo, Mauri
- Lintuviesti / Tampereen lintutieteellinen yhdistys
Piki-kirjastojen eri kirjastoissa niitä on melko paljonkin. BirdLifeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä (http://www.birdlife.fi/yhdistys/jasenyhdistykset.shtml). Voit etsiä kirjaston tietokannasta myös niiden julkaisuja kirjoittamalla vapaasanahakuun järjestön nimi.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Palvelusta http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp löytyvät kaikki yleisten kirjastojen tietokannat, joihin on WWW-käyttöliittymä. Sieltä selviää esimerkiksi se, että kaipaamanne teos Kohtalon vuodet 1939-1945 kotiseudulla : kansan kokemaa ja kertomaa 2. osa' on tällä hetkellä paikalla kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston sivukirjastoissa. Esittäkää siis kaukolainapyyntö lähikirjastossanne.
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry...
Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita vastauksia Raija Oraseen liittyviin kysymyksiin. Kirjoita hakukenttään Raija Oranen, niin saat kaikki vastaukset http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master...
Stakesin Päihdetilastollisen vuosikirjan 1999 mukaan alkoholin kulutus on kasvanut. Aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia käyttää alkoholia. Suomessa juotiin vuonna 1998 noin 9 litraa alkoholia asukasta kohti. Alkoholin tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa ja tilastoimatonta alkoholia juotiin vajaa 2 litraa asukasta kohti.
Lisätietoja aiheesta Stakesista kehittämispäällikkö Ritva Hein, puh. (09) 3967 2494 ja erikoissuunnittelija Ari Virtanen, puh. (09) 3967 2378.
Stakesin internet-osoite on http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/123.htm
Lydia Wictorzonin nimeä ei mainita ainakaan seuraavissa Suomen lähetystyön historiaa käsittelevissä kirjoissa
- Kuilun reunalla : Suomen lähetysseura Kiinassa 1926-1929 / Pekka Lund (2006)
- Uskoa teoiksi 150 vuotta : Suomen lähetysseura 1859-2009 / toimittanut Liisa Hovila-Helminen (2008)
- Eevat apostolien askelissa : naislähetit Suomen lähetysseuran työssä 1870-1945 / Kirsti Kena (2000)
- Jumalan kannattelu : tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta lähetystyön kriisin käsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla / Pekka Lund (2008)
Jumalan kannattelu -kirjassa käsitellään myös muita kuin Suomen lähetysseuran lähetystyön tekijöitä.
Matti Peltolan kirjassa Lähetystyö ja kansankirkko (1989) mainitaan vuonna 1890 Ruotsissa syntynyt Linus...
Kouvolan pääkirjastossa on mikrofilmeillä Kouvolan Sanomia vuodesta 1910 lähtien ja Elimäen Sanomia 1.12.1976 lähtien. Mikrofilmejä voi käydä lukemassa kirjastossa. Laitteella voi skannata, tulostaa ja tallentaa muistitikulle. Mikrofilmin lukulaitteelle on varattava aika, puh. 0206154750.
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Suurimmassa osassa Joensuun kirjastoja voi tulostaa. Voit tarkistaa tilanteen kirjaston verkkosivuilta valitsemalla halutun toimipisteen: https://vaara.finna.fi/OrganisationInfo#85741
Toimipisteen palvelut-kohdassa on tieto tulostusmahdollisuudesta.
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Heinäveden kirjastosta löytyvät Marita Lindqvistin teokset: Maleena saa pikkuveljen, Maleena menee kouluun, Maleena yksitoistavuotias, Maleenan joulu ja Maleenan paras kesä.
Jos haluat tietää mitä kirjoja Heinäveden kirjaston kokoelmissa voin etsiä niitä kirjaston aineistotietokannasta:
osoitteessa: http://heinavesi.kirjas.to/ , valitse tiedonhaku.
Hyvää syksyn jatkoa myös sinulle!
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Valitettavasti emme löytäneet tätä kirjaa. Sidney Sheldonin teoksia voi selata ja juonia tutkia Kirjasammossa. Niistä ehkä Sydänyön muistot tai Timanttidynastia voisivat sopia kuvaukseesi.
Kollega vinkkasi, että juoni saattaisi vastata Danielle Steelin romaania Torjuttu totuus (engl. Malice).
Tunnistaisiko joku lukijoistamme juonen?
