Hei,
Vhs -kasetteja voi digitoida Turun Kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, ajan voit varata yhdellä kertaa 1 - 4 tunniksi. Tallennus tapahtuu - tai + R DVD -levylle. Palvelu on ilmaista. Annamme alkuopastuksen, mutta asiakkaan tekevät itse digitoinnin. Ja huom. kirjasto ei myy tyhjiä Dvd-levyjä!
SVHS formaatille kirjastosta löytyy adaperi!
Helpoiten vapaita aikoja voit kysellä soittamalla musiikkiosastolle numeroon 02) 262 0658.
Lähikunnista Kaarinassa ((02) 588 4400 ) ja Raisiossa (+358 44 797 1827) on ollut mahdollisuus Vhs -digitointiin, tämänhetkinen tilanne kannattaa varmistaa kyseisistä kirjastoista.
Tuure Kilpeläisen säveltämää ja sanoittamaa Ystävänpäivä-kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Laulun sanoja voi hakea lisäämällä nimi- ja esittäjätietoon sanan lyrics. Teksti sointumerkeillä varustettuna löytyy esim. tältä sivustolta.
Seuraavissa tämän vuoden Helsinginsanomissa käsitellään aihetta: Helsingin Sanomat - Talous - 1.12.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 1.4.2006; Helsingin Sanomat - Kotimaa - 23.8.2006; Helsingin Sanomat - Hinta & Laatu - 19.4.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 10.3.2006;
Helsingin Sanomat - Mielipide - 22.1.2006;
Näiden lisäksi aihetta käsitellää myös seuraavissa julkaisuissa: Maatilan Pellervo 2006, nro 1, sivu 20-22; Kuntalehti 2006, nro 5, sivu 28-29.
Kaikki edellä mainitut lehdet löytyvä Pääkirjastosta Pasilassa. Yli kolme kuukautta vanhoja Helsingin sanomia voi lukea mikrofilmeiltä. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa kopioita.
Lapsi ei tarvitse sähköpostiosoitetta.
Mutta jos hän sellaisen omistaa ja sen lomakkeeseen laittaa, toimitus lähettää hänelle tiedon arvostelun julkaisusta. Ja kiittää samalla arvostelusta.
Arvostelut pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jo saman päivän aikana. Loma-aikoina tästä saatetaan joutua tinkimään.
Tällä hetkellä (valitettavasti) arvostelijan on "pakko valita" edes yksi tähti kirjalle.
Varsin tuoreet hakuteostiedot Carl Mestertonista löytyvät hakuteoksesta Kuka kukin on 2003.
Aleksi-tietokannassa, joka on käytettävissä useissa
kirjastoissa, on tällä hetkellä 16 viitetttä lehtiartikkeleihin ,joissa Carl Mestertonista mm. Kotiliedessä 1995 no 22 ss.10-12, sekä Kodin kuvalehdessä 2002 no 11 sivuilla 74-79 sekä 14 muuta artikkelia. Käsikirjoittajan työnsä ohella Mesterton on nimenomaan ohjaaja, joka on toiminut mm. teatterin ja yleisradion piirissä. Erityisesti tv:lle valmistetut Metsola- ja Hovimäki-sarjat ovat tunnetuimmat tv-sarjoina ja kirjoina ilmestyneet Mestertonin teokset.
Mestertonin ohella sarjoissa on ollut muitakin käsikirjoittajia.
Merirosvo -ja seikkailuaiheisia kuvakirjoja:
Bagge: Kadonneen aarteen arvoitus (Angry birds)
Disneyn Lentsikat ja Autot-kirjat
Casta: Mustikkajengi ja merirosvot
Crowe: Pyjamapiraatit
Knapman: Oma seikkailusaari
Koivisto: Seikkailu enon veneellä (Miina ja Manu)
Kunnas: Aarresaari
Libenzi: Roope ja merirosvot
Parvela: Taro-kirjat
Ritari-Mikke-kirjat
Ääneen lukuun ja lukemisen opetteluun voisi suositella myös helppolukuisia Kapteeni Kuula ja Piraatti-Pete -sarjojen kirjoja.
Merirosvo-ja seikkailuaiheisia DVD-levyjä:
Jake ja Mikä-mikä maan merirosvot-sarja
Palomies Sami-sarja
Vikke Viikinki-sarja
Kirjastosta löydät myös muita aiheeseen sopivia kirjoja ja DVD-levyjä, kysy lisää kirjastostasi.
Aika vähän tietoa aiheesta piknik löytyi tietokannoista, mainitsemiesi kahden teoksen lisäksi. Huviretkien (ja Helsingin) historiasta kuitenkin on kirjassa Pique-nique--eväsretki Helsingin historiaan , 2000. Helsingin kaupunginmuseo. Narinkka.
Aikakauslehdissä on sesongista riippuen runsaastikin artikkeleita piknikeistä ja eväsretkistä, mutta niitä ei näköjään paljoakaan indeksoida tietokantoihin (ALEKSI, ARTO). Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyivät:
Piknik vuokkojen aikaan, lehdessä Koti ja keittiö 5/2000
Kuvaja, Aira: Ruoka maistuu retkellä - herkut viimeistelevät piknik-eväät, lehdessä Lapsemme - Mannerheimin lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2000, s. 34-35
Keski-Korpela, Eija: Eväsretkelle omenapuiden alle lehdessä Kotipuutarha 6/...
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole saatavissa. Yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen lainatuimmista tai varatuimmista kirjoista voi kyllä tilastoja löytää, mutta nekin pitää etsiä yksitellen - kätevästi yhteen lähteeseen koottuna niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Mbps on lyhenne englanninkielisestä ilmauksesta megabits per second, eli suomeksi megabittejä sekunnissa. Bitti on sähköisen tiedon pienin yksikkö. Se on merkki, joka voi saada arvon nolla tai yksi. Megabitti tarkoittaa miljoonaa bittiä.Esimerkin tiedonsiirtonopeus 480 Mbps tarkoittaa siis, että kyseinen yhteys pystyy siirtämään 480 miljoonaa merkkiä sekunnissa.Lähteet:https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/mbpsBitit, bytet, tavut ja pikselit sekoittavat Internetin käyttäjiä
Alison Uttleyn possukirjoja ei ole suomennettu eikä Helen (Axford) Morganilta ole suomennettu mitään. Asia on tarkastettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=… .
YLE:n opetusohjelmien Etälukio-sarjassa on ilmestynyt videotallenteet KEMIA : Petri ja pipetti. 2001 ja SOLUBIOLOGIA. 2001. Kumpaakaan ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta ne ovat tilattavissa kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi tai tehdä Internetin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi Elävä tiede -videosarjasta muutama aihettasi sivuava video :
YHTEYTTÄMINEN (1994), GENETIIKKA (1998) ja VERI (1995) ja lisäksi DIDAVISION : solut (2000).
Muumikirjoja julkaisee nykyään Lasten Parhaat kirjat -kerho ja niitä on myös ollut kirjakauppamyynnissä. Suurimman osan painos on nyt loppu. Muumilaakson tarnoita 5 näyttää olevan ainoa saatavana oleva muumikirja tällä hetkellä kirjakaupoissa. Lappeenrannassa toimii myös antikvaarinen kirjakauppa Suma (Kauppakatu 63) sekä antikvariaatti Helmi (Koulukatu 15), joista lastenkirjoja kannattaa kysellä.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
Toisen asteen koulutuksesta saat tietoa vaikkapa Koulutusoppaasta, jonka löydät osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/kopas/
Ammatillinen koulutus- otsakkeen alta löydät eri alat, myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan, jonka alle kosmetologin tutkintokin kuuluu.
Otsikon Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset alta löydät koulujen tiedot, ks. esim. ESPOON TERVEYS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS, http://www.etso.eskk.fi/index_flash.html
Tämän kevään yhteishakuaika syksyllä alkavaan toisen asteen koulutukseen on jo mennyt umpeen, mutta lisätietoja esim. syksyn yhteishausta saat osoitteesta http://www.intermin.fi/suom/laanit/islh/yhteish.html
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (omat tietoni > ohjeet > lehtien varaaminen).
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero".
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Etsimääsi TM Rakennusmaailma -lehden numeroa näyttää löytyvän...
Suomen kansallisbibliografian mukaan Iisalmen Sanomat on ilmestynyt v. 1925 alkaen ja v. 2007 alkaen myös verkkojulkaisuna. Digi.kansallisikirjasto.fi -stä löytyvät Iisalmen Sanomat vuosilta 1925-1929. Kansalliskokoelmassa lehti on luettavissa lukusalissa mikrofilmimuotoisena. Käyntiosoite on Fabianinkatu 35, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Myös Turun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat säilyttäneet Iisalmen Sanomien vanhoja vuosikertoja.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-2298
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
http://www.iisalmensanomat.fi/
Hei!
Valitettavasti mini dv:n digitointi onnistuu vain, jos mukana on toimiva videokamera ja piuhat, joilla se yhdistetään laitteeseen. Tietojemme mukaan Etelä-Pohjanmaan muissakaan kirjastoissa ei tällaista mahdollisuutta ole.
Lisätietoja Seinäjoen kaupunginkirjaston digitointitilan laitteista saat sivulta http://www2.seinajoki.fi/kirjasto/digitointi.html.
Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin.
Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?
Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalta Kielineuvonta-palvelun kautta (https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta). Asiantuntija vastasi seuraavasti nassu-sanan alkuperästä:
"Nassu on mitä ilmeisimmin muodostunut sanasta naama. Vastaavanlaisia leikillisiä tai lastenkielisiä sanoja ovat mm. massu (maha) ja känny (käsi), simmu (silmä); porsas-sanasta saman mallin mukaan muodostettu possu."
