Mikäli Sinulla mahdollisuss saapua kirjastoon, kirjasta "Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997, 176 s." löydät hänestä hyvän esittelyn. JOs sen sijaan haluat pitäytyä verkkotiedossa, voit aloittaa seuraavista suomenkielisistä linkeistä:
http://www.roi-mlk.fi/koskenkyla/dahl2.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuuk984.htm
Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20000128ku21&pvm=20…
on kirjallisuusarvostelu hänen kirjastaan.
Englanniksi tietoa löydät m. sivuilta:
http://www.roalddahlfans.com/
http://pages.prodigy.com/psykobrain1/roald_main.htm
sekä etsimällä osoitteesta http://www.britannica.com/
Tietyn kirjan lainoista on mahdollista saada lainaustilastoja. Ne ovat aina kirjaston tai kirjastokimpan lukuja, jotka lasketaan esim. kirjan eri painoksille erikseen. Ne eivät ehkä ole paras tapa saada selville ihmisiä juuri nyt eniten kiinnostavia kirjoja. Vanhoille kirjoille on ehtinyt kertyä uusia enemmän lainoja, ja myös erilaisten painosten luvut ovat erillisiä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimmat löytyvät listattuina Helmetin sivuilta. Sivulla kerrotaan , että lista perustuu lukuun, joka kertoo varausten ja hankittujen niteiden määrän. Halutuin on siis teos, jonka jonossa olevien varausten määrä yhteenlaskettuna hankittujen niteiden määrällä on korkein. Tämä listaus voisi kertoa enemmän tämänhetkisten tietokirjojen...
Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila
Hei!
Kirjastokortit vanhentuvat, jos niitä ei pariin vuoteen käytä. Pitää mennä lähikirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Käytännön kirjastoasioissa kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Kyseisen kaltainen kohtaus on voinut esiintyä eri käsikirjoitusversioissa ja se on saatettu kuvatakin, mutta koska se ei ole päätynyt elokuvan lopulliseen versioon, ei mahdollista asiakkaan esittäjääkään ole kreditoitu: Paha maa Elonetissä.
Kohtauksen teema paikantuu elokuvan alkupuolelle, missä Isto (Mikko Kouki) varastaa autoliikkeestä citymaasturin ja jota autoliikkeen omistaja Matikainen (Samuli Edelmann) myyjiensä kanssa sadattelee. Tämän jälkeen Hurskainen (Sulevi Peltola) saapuu Matikaisen luo keskustelemaan autonsa maksuaikataulusta.
Kyllä löytyy! Listauksen pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla olevista etsimäsi kaltaisista teoksista löydät Helmet-verkkokirjaston tarkennetusta hausta esimerkiksi hakusanalla 'kuvasanakirjat' ja valitsemalla kieleksi englannin ja kokoelmaksi lasten kokoelman: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kuvasanakirjat%29%20c%3…
Teosten sijaintitiedot löydät kunkin teoksen kohdalta ja pystyt helposti varaamaan haluamasi teokset myös omaan lähikirjastoosi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan desi- on kymmenesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite, sentti- sadasosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite ja milli- tuhannesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite. Kysymäsi termit on siis mittayksiköitä.
Novellia ”Mitt första mord” ei ole ilmeisestikään suomennettu. Huldénilta on muutenkin suomennettu melko vähän novelleja. On pieni mahdollisuus, että novelli olisi ilmestynyt jossakin kokoelmassa, jota ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Novellin ”Kun kuningatar Silvia itki” alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on ”Jag såg drottning Silvia gråta”, ja kyseinen novelli löytyy kokoelmasta ”Berättelser ur mitt förflutna liv” (Schildt, 1990).
Teoksen nimi on "Crimes célèbres". (Paris: Administration de librairie, 1839-1841.)
Lähde: http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/sommaire.html .
Klikkaa "Bibliographie - Oeuvres complétes"
tai avaa PDF-tiedosto osoitteessa http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/biblio.pdf .
Voit saada kirjastokortin periaatteessa mistä tahansa suurkaupunkialueen
toimipisteestä. Käytännössä kannattaa varmaankin mennä lähikirjastoon, siis
kirjastoon, joka on lähimpänä kotiosoitettasi. Mukaan kannattaa ottaa
kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta vaaditaan huoltajan
takaus. Voit käyttää kirjastokorttiasi paitsi Helsingissä myös Espoossa,
Vantaalla ja Kauniaisissa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on Viisikko-sarjaa cd-muodossa englanninkielisenä kolme kappaletta: Five go down to the sea, Five go to demon`s rocks ja Five on treasure island.
Tämä kirja (Tasliya-bakhsh’hai falsafah / Alain De Botton) on hankittu joko Btj Finland Oy:n tai ruotsalaisen Ferdosi-kirjakaupan kautta. Se, kummasta paikasta kirja on hankittu, ei enää selvinnyt.
Kirjan voi edelleen ostaa Ferdosin nettikaupan kautta:
http://www.ferdosi.com/book/detail/20252
Vastaus kysymykseesi voisi olla MTV3:n Työmarkkinat-ohjelma, joka nimensä mukaisesti käsitteli tilannetta työmarkkinoilla sekä pyrki parantamaan tiedonkulkua työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Toimittajana oli Matti Karhu. Ohjelma alkoi 1.3.1992, lähetysajankohta oli sunnuntaina aamupäivällä ja uusinta keskiviikkoiltana. Myöhemmin samana keväänä ohjelmaan lisättiin kuvaamasi kaltainen Haku päällä -osio.
Jos Työmarkkinat kuulostaa väärältä vastaukselta, Ylen ohjelmista kyseeseen voisi tulla Mol.fi, jota on lähetetty vuonna 2003 TV2:ssa.
Viime kesäisessä (2017) Romanovs Newsin numerossa suvun nykyiset jäsenet leimaavat koko tarinan pelkäksi legendaksi ja ainakaan kesään 2017 mennessä ei dna-testejä oltu tehty. Jos osaatte englantia niin juttu on luettavissa verkossa osoittessa http://yourievsky.net/upload/Romanov_News_111_ENG.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 49. Artikkelissa viitattu vuonna 2016 esitetty tv-dokumenttiin, joka on edelleen verkossa nähtävissä, mutta se vaatisi venäjän kielen taitoa. Se löytyy osoitteesta: https://russia.tv/brand/show/brand_id/61971
Ilmeisesti Seuran artikkeli perustuu tähän tv-dokumenttiin.
Helmet-haussa voit kirjoittaa hakuun tuon "riennä riemuin eespäin vaan" ja saat listauksen nuottikokoelmista, joista kappale löytyy, ja tilata haluamasi Soukan kirjastoon. Tai Suuri Toivelaulukirja 5 käsikirjastokappaleen pitäisi olla Ison Omenan kirjastossa, jos et ennätä odottaa varauksen saapumista (Espoon sisällä yleensä noin 3 arkipäivää).
Esimerkiksi seuraavat teokset käsittelevät Muurmannin tapahtumia kyseisenä ajanjaksona:
Mirko Harjula, Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922 : maailmansota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota, 2007.
Jukka Nevakivi, Muurmannin legioona : Suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918-1919, 1970.
Lisäksi on julkaistu Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa käsitteleviä yleisteoksia, jotka sisältänevät ainakin jonkin verran tietoa aiheesta:
Antony Beevor, Venäjän vallankumous ja sisällissota, 2022.
Sean McMeekin, The Russian Revolution : a new history, 2017.
Ihmiset ovat eri syistä tatuoineet ihoaan tuhansien vuosien ajan. Näyttää siltä, että ihon koristelu tatuoinneilla on ollut historian saatossa yleismaailmallinen tapa, sillä sitä tavataan ympäri maailmaa, Etelä-Amerikasta Siperiaan. Hautalöydöistä tiedämme, että ihmisiä tatuoitiin jo Egyptin esidynastisella kaudella (n. 3400-luvulla eKr.). Alpeilta löytyneen Ötzi-jäämuumion ihossa oli kymmeniä tatuointeja. Ötzi eli 3300-luvulla eKr.
Euroopassa tatuoinnit alkoivat yleistyä 1500-luvulta alkaen, ensin lähinnä merenkulkijoilla ja rikollisilla. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tatuointien ottamisesta tuli sosiaalisesti hyväksyttyä myös yläluokalle. Esimerkiksi Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V (...
