Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille.
Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Dvd-levy voi olla korjattavana monesta syystä. Levy voi esim. olla naarmuuntunut tai sen kotelo rikkinäinen. Useampilevyisestä elokuvasta saattaa jokin levy olla kadoksissa. Korjausaika vaihtelee sen mukaan, miten levylle tehdään. Naarmuja hiotaan levyistä, koteloita vaihdetaan, ja puuttuvien osien sijaintia selvitellään.
Korjausaika vaihtelee suuresti muutamasta päivästä useaan viikkoon. Toisinaan levy voi olla niin huonokuntoinen, että se joudutaan poistamaan kokoelmista.
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain...
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Kati on Katarina-nimen lyhentymä. Katarinan alkuperä on kreikan sanassa "katharós", joka merkitsee puhdasta tai siveää. Nimi on ollut kristikunnassa erittäin suosittu, ja katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Muita tunnettuja historiallisia nimen kantajia ovat mm. Martti Lutherin puoliso Katarina von Boran, tsaaritar Katariina Suuri ja italialainen nunna ja mystikko Katarina Sienalainen. Kati on ollut Suomen almakassa vuodesta 1973.
Kristiina tulee kreikan ja latinan sanasta Christiana, joka merkitsee naispuolista Kristuksen kannattajaa, kristittyä naista. Myös tämännimisiä pyhimyksiä on useita. Suomen almakassa nimi on ollut vuodesta 1705.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Hannele-nimi on alun perin Johannan saksalainen lempinimi tai puhuttelumuoto. Suomessa sitä on käytetty myös Hannan lempinimenä. Johanna taas on hebreankielisen (Joachanan) Johanneksen ("Jahve on osoittanut armonsa" tai "Jumala on armollinen") sisarnimi eli naispuolinen vastine. Rinnakkaisnimenä Johannekselle mainitaan foinikialais-karthagolainen Hannibal ("Baal on armollinen"). Johannan kantamuoto on kreikkalainan Ioanna.
Maarit-nimi on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä Margaretasta ja Margitista. Sitä on lisäksi käytetty Marian kutsumamuotona. Margareta (suom. myös Margareeta) merkitsee kreikankielellä helmeä. Perimätiedon mukaan 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa toimeenpannuissa vainoissa surmattiin tämän niminen...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu menee vain aikuisten aineistosta. Sinun lainaamasi kirja oli virheellisesti merkitty aikuisten kirjaksi, ja siitä on siksi kertynyt mmyöhästymismaksua.
Asia on nyt korjattu. Olemme pahoillamme virheestä, ja kiitos kun ilmoitit siitä.
Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa.
Tarkoittanet "patilla" pahkaa, joka on mutaatiosta tai puun pinnan vauriosta syntynyt puun epämuodostuma tai sairaus.
Tapani Marjasen teoksessa Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi (2012) on ohjeita pahkan käyttöön veistomateriaalina. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuinka-puiden-pahkat-synt…
Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat:
- https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/
- https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta…
- https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/
- https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/
Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
Aiheesta ei löytynyt kovinkaan paljon kirjallisuutta, suomeksi vielä vähemmän.
Pauli Huuhtanen on kirjoittanut teokset Rikkaus ja köyhyys Raamatussa (1977) ja Opetuslapsi ja omaisuus : omaisuuden arvostukseen ja käyttöön liittyvät korostukset Luukkaan evankeliumissa : traditio- ja redaktiohistoriallinen tutkimus (1976, väitöskirja).
Diakoniatyön roolia julkisen sosiaalityön rinnalla käsitellään kirjassa Viimeisellä luukulla : tutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta (2006). Toim. Elina Juntunen, Henrietta Grönlund ja Heikki Hiilamo.
Englanniksi löytyivät teokset:
Hoppe, Leslie J. : There shall be no poor among you : poverty in the Bible (2004).
Metzger, James A. : Consumption and wealth in Luke's...
Ehdottoman varmaan tietoa romanien alkuperästä ei liene olemassa, mutta esimerkiksi Suomen Romanifoorumi ry:n sivuilla kerrotaan näin:
"Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu, että paikallisten romanien kielissä ja Intiassa puhutuissa sanskritissä sekä hindin kielessä on paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta."
https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/romanien-...
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan "Raamattu" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, paitsi yhdyssanoissa ja kuvainnollisessa käytössä pienellä alkukirjaimella. Kielitoimiston sanakirja suomen yleiskielen sanakirja.
Lähteet: raamattu - Kielitoimiston sanakirja , Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Helga Nuorpuusta (vuoteen 1928 Nordblom) on tietoja teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Kirjassa olevassa Kari-Otso Nevaluoman artikkelissa käsitellään etupäässä Nuorpuun tuotantoa, mutta on siinä jonkun verran henkilötietojakin. Helga Nuorpuu syntyi 20.2.1901 Reposaaressa ja kuoli 19.9.1953 Helsingissä. Hän työskenteli mm. konttoristina, mainostoimittajana ja toimistonhoitajana. Hän käänsi myös kirjallisuutta lähinnä unkarista suomeen. Ura Stockmannin tavaratalossa vuodesta 1931 vuoteen 1945 on taustana romaanille Tavaratalo Wickers.
Parinkymmenen lasten- ja nuortenkirjan lisäksi Helga Nuorpuu on kirjoittanut nämä romaanit:
Nuori Pari....
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta tai...
Romaani ”Tulitikkuja lainaamassa” alkaa Liperissä. Isäntä Antti Ihalainen lähtee lainaamaan tulitikkuja Hyvärisen talosta. Matkalla hän törmää Vataseen, joka pyytää häntä puhemieheksi. Kosinta onnistuu ja Ihalainen ja Vatanen lähtevät Join kaupunkiin kihloja ostamaan. ”Tulitikkuja lainaamassa” on filmattu vuonna 1938 (ohjaajat Toivo Särkkä ja Yrjö Norta) ja vuonna 1980 (suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva; ohjaajat Risto Orko ja Leonid Gaidai). Ensimmäisessä elokuvassa Join kaupunkina oli Hämeenlinna ja jälkimmäisessä Porvoo. Kirjassa ”Suomen filmografia” kerrotaan tarkalleen, millä Hämeenlinnan ja Porvoon kadulla kukin kohtaus on kuvattu.
