Valitettavasti etsintä ei tuottanut tulosta, tätä juonta ei tunnistettu. Kahlailin tuota Kirjasampoa, mutta sieltäkään en oikein välttämättä sopivaa löytänyt hakusanalla Pariisi. Paljon osumia tuli kuitenkin, joten voisi olla, että itse tunnistaisit sieltä teoksen, jos se siellä on kuvattu, tässä linkki http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pariisi . Yksi muistelmateos, joka sijoittuu sodanaikaan ja miehityksen aikaan, on Simone de Beauvoir'in Voimat vuodet 1939-1944, voisiko tästä olla kyse? Täällä on hiukan kuvausta teoksesta, https://anitavalikangas.wordpress.com/2010/10/04/kahvilaelamaa-toisen-m…
Suomen edustustojen yhteystiedot löytyvät Suomen ulkoministeriön ylläpitämän Virtual Finlandin sivuilta: http://virtual.finland.fi.
Suomen Kanadan edustuston (Ottawa) sähköpostiosoite on: finembott@synapse.net.
Lumme-kirjastojen vegaanikirjat löytyvät hakusanalla veganismi. Alla linkki hakutulokseen:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=veganismi&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Metsoloiden jaksossa 14 harmonikkayhtye soittaa häävalssina Jörgen Petersenin sävellystä Vanha kirjeenkantaja. Sävelmä toistuu taustalla jaksossa 15 siellä täällä. Sen sijaan jakson kohtauksessa, jossa Kim Floor laulaa ja säestää itseään kitaralla lauluna on Uralin pihlaja (säv. Jevgeni Rodygin).
Vanhan kirjeenkantajan levytti Irmeli Mäkelä single-levylle v. 1962. Laulun sanat kirjoitti Liisa Kersti (=Lasse Liemola). Kirjastojen kokoelmissa levyä ei ole. Instrumenttiversio kappaleesta julkaistiin kokoelma-LP:llä Nonstop (1977, BLULP 210). Tämä albumi on kuunneltavissa Spotifyssa. Youtubestakin se löytyy tästä linkistä, itse kappale täytyy selata esiin soittolistalta.
Vanhan kirjeenkantajan nuotinnos on julkaistu Mitä missä milloin...
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa...
Hei,
Sitä ei kyllä liiemmin ilmesty - ainakaan suurilta kustantamoilta. Fantasiagenren lukijakuntaa olisi, mutta monet eivät tartu kotimaiseen fantasiakirjallisuuteen, vaan lukevat mieluummin ulkomaisia kirjailijoita. Näin ollen kirjaa ei oleteta myytävän tarpeeksi, joten sitä ei siten kustannetakaan kovin innokkaasti.
Näin ollen aikuisille suunnattu fantasiakirjallisuus ilmestyy pienten erikoistuneiden kustantamojen kautta (osin myös omakustanteena) joten niitä on hankala löytää kirjakauppojen hyllyiltä. Puhtaan fantasiakirjallisuuden lisäksi fantasiaa kaipaavan kannattaa tutustua uuskummaan, spefiin (spekulatiiviseen fiktioon), maagiseen realismiin jne. Romaanien lisäksi on fantasiakirjallisuudesta ilmestynyt novellikokoelmia (johtunee...
Hei,
Suomen kaikkien aikojen suosituinta moottoripyörämerkkiä on lähes mahdoton selvittää. Suomessa keskitetty valtakunnallinen ajoneuvojen rekisteröinti aloitettiin läänikohtaisena vuonna 1922, jonka jälkeen rekisteröinti siirtyi Ajoneuvorekisterikeskukselle vuonna 1966. Moottoripyörät saapuivat Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella ja niitä rekisteröitiin satunnaisesti vuodesta 1905 alkaen.
1920-luvun aikana rekisteröityjen moottoripyörien määrä kasvoi noin kahdeksastasadasta yli viiteen tuhanteen. Alkuvuosien (1895–1930) suosituimmat moottoripyörät olivat Wanderer, HD, Humber, NSU ja Indian.
Vuonna 2022 Suomessa on rekisterissä 290 233 moottoripyörää, joista kymmenen yleisintä olivat:
Honda 59 516
Yamaha 49 406
Suzuki 37 604...
Martin Gusinden teosta Die Feuerlandindianer ei löydy Suomesta. Se on hyvin todennäköisesti saatavissa ainoastaan eräästä saksalaisesta yliopistokirjastosta.
Bibliografiset tiedot ovat:
Die Feuerlandindianer :
Ergebnisse meiner vier Forschungsreisen in den Jahre 1918 bis 1924, unternommen im Auftrage des Ministerio de Instruccion Publica de Chile in drei Bänden /
Author(s): Gusinde, Martin.
Publication: Wien-Mödling : Verl. Anthropos,
Year: 1939
Description: XVI, 511 S.
Tiedot on saatu WorldCatista, maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta.
Aiheeseen liittyvä Gusinden teos: Nordwind - Südwind: Mythen und Märchen der Feuerlandindianer, Röth-Verlag, Kassel 1966, on saatavissa Kuopion Varastokirjastosta. (Lähde: Yliopistojen...
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Palauteviestit pääkaupunkiseudun kirjastoille kannattaisi lähettää joko HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevan Palaute-linkin tai kunkin kaupunginkirjaston kotisivuilla olevien palautelinkkien kautta. Tämä valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksille, eivätkä tänne lähetetyt kysymykset yleensä päädy palautteita käsittelevälle henkilökunnalle. Yritän nyt kuitenkin vastata palautteeseenne täältä käsin.
Aineiston laina-aikoja yhtenäistettiin, kun HelMet-kirjastojen käyttösäännöt uudistettiin 15.5.2008. Tällöin päädyttiin kahteen laina-aikaan, katso käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
"Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
Poikkeukset yleisestä laina-...
Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kautta voi tilata esim. korkeakoulujen kirjastoissa olevia kirjoja. Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa ehtona on ettei teosta ole missään paakaupunkiseudulla sijaitsevassa kirjastossa. Lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista on kirjaston internetsivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikean yläkulman 'Hae sivustolta' hakuruutuun voi kirjoittaa 'kaukopalvelu' tai etsiä tiedon hakuruudun alapuolella olevan aakkosellisen hakemiston kautta.
Aleksi on BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) maksullinen palvelu. Useat kirjastot ovat ostaneet käyttöoikeuden, jolloin Aleksi on asiakkaiden käytettävissä kirjastossa.
Kokkolan kaupunginkirjastossa voit käyttää Aleksi-tietokantaa varaamalla ajan kirjaston tietokoneelle.
Tämä onnistuu esimerkiksi asentamalla koneeseen Mozilla Thunderbird –sähköpostiohjelma (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). Kirjaudu Thunderbirdin kautta Outlook.com -tilillesi ja lataa sieltä viestit Thunderbirdiin. Thunderbirdistä viestit pystyy tallentamaan helposti omalle koneelle, kun klikkaa viestejä hiiren oikealla painikkeella ja valitsee Tallenna nimellä.
Helsingin asukasyhdistyksiltä voisi kysyä pajan vuokrausta. Ainakin Kivikon asukastaloilla on verstas, jota vuokrataan ulkopuolisille. Alla tietoa:
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/viikki-kivikko/palvelut/asukastoiminta-…
Kouvolassa on vuokrattava verstas, jossa on mm. pieni metallipaja. Lieneekö liian kaukana? Alla lisää tietoa:
http://www.verstas24.fi/fi/
Erilaisista kirjoitus ym. -kilpailuista ei näytä löytyvän kaikenkattavaa listaa. Syynä tähän on varmasti se, että kilpailuja järjestävät erilaiset toisistaan riippumattomat tahot, esim. kustantajat, lehdet ja yhdistykset. Usein kilpailu on suunnattu jollekin määrätylle ryhmälle, vaikkapa koululaisille tai johonkin aihepiiriin liittyen ja siitä tiedotetaan vain rajoitetusti.
Internetin hakupalvelujen kautta löytyi yksityishenkilön ylläpitämä lista ajankohtaisista suurimmista kirjoituskilpailuista. Käyppä katsomassa :
http://www.uta.fi/~csmaso/kirjoituskilpailut.htm
Yleensä kilpailuista ilmoitetaan suurimmissa päivälehdissä. Kannattaa lukea myös Nuoren Voiman liiton julkaisemaa lehteä Nuori Voima, kilpailutietoja löytyy sieltäkin. Samoin...
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman Barks and...
Kiitos kysymyksestä!
Juuri tuolta Kansallisgallerian kirjastosta, jonka galleriasta liitit kuvan kysymykseesi, saat kysymykseesi varmasti parhaan vastauksen. Kansallisgallerian kirjasto avaa kesätauon jälkeen 4.8.2020- 11.8.2020.
Yhteystiedot löytyvät linkistä.
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/arkiston-ja-kirjaston-tietopalvelu
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/henkilokunnan-yhteystiedot
Voit lähettää kysymyksen myös Taideyliopiston kirjastoon, joka palvelee toistaiseksi etänä.
https://lib.uniarts.fi/articles/uutiset/kirjasto-palvelee-myos-etana/
Ohessa vielä Gallen-Kallelan kuvituksesta Seitsemään veljekseen seuraava artikkelilinkki:
http://www.helsinki.fi/hum/kotim.kirjallisuus/kivijalka/1999/viljo.htm
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
