Nousiaisten pääkirjaston Sarasvatin hiekkaa -kirjan eräpäivä oli 12.2., mutta se on kuitenkin vielä palauttamatta. Kirjan on kirjoittanut Risto Isomäki. Petri Tolppanen on kirjoittanut ja Jussi Kaakinen piirtänyt samannimisen, Risto Isomäen kirjaan pohjautuvan sarjakuvakirjan.
Kysymyksessä annettuja vihjeitä verrattain hyvin vastaa ainakin Joanna Trollopen The rector's wife -kirjan pohjalta toteutettu neliosainen minisarja, joka on TV1:ssä esitetty ainakin FST:n ohjelmistossa kesällä 1996 nimellä Prästens fru.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Loxfordin kylään. Päähenkilö Anna Bouverien huomiosta kilpailevat sekä naapuriin muuttanut liikemies Patrick O'Sullivan että kirjailija Jonathan Byrne, jota näyttelee Stephen Dillane.
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvausmaksu on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli lainauspaikka ei vaikuta siihen mihin korvausmaksu on maksettava. Toistaiseksi asiakas siis joutuu maksamaan esim. Espoon kaupunginkirjaston omistaman aineiston johonkin Espoon toimipaikkaan, vaikka teos olisikin lainattu Helsingin kaupunginkirjastosta. Vastaavasti Helsingin kaupunginkirjaston omistama...
Kirjaston kokoelmista haluamiasi kirjoja kyllä löytyy, mutta jos keräät kirjoja itsellesi kirjaston kirjoista ei ole paljon apua. Kirpputorit ja antikvariaatit ovat varmasti niitä paikkoja joista kirjoja voisit löytää. Oletko jo kokeillut nettihuutokauppaa? Osoitteessa http://www.huuto.net on tällä hetkellä kaksi Merri Vikin Lotta-kirjaa myynnissä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Lotta-kirja valikoimaa pääset katsomaan tästä linkistä: http://www.helmet.fi
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuonna 1952 painettu "Opas kaupunginkirjaston käyttäjiä varten" kertoo:
"Kortillanne voitte lainata sekä tieto- että kaunokirjallisuutta useampiakin teoksia samalla kerralla, lapset kuitenkin enintään neljä kirjaa. Kunkin kirjan lainausaika on yksi kuukausi, mutta tätä aikaa voidaan pidentää kuukaudella kerrallaan, elleivät muut ole tilanneet ko. teosta." Mitään ehdotonta kappalerajaa ei siis aikuisten osalta näytä olleen.
Kysyimme asiaa myös eläkkeellä olevalta kollegalta, joka oli tullut kaupunginkirjaston palvelukseen vuonna 1955, ja hän kertoi, että tuolloin ei lainojen kappalemäärässä ollut rajoituksia.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin rajoitukset oli poistettu, en onnistunut löytämään, mutta ilmeisesti tämä siis oli tapahtunut jo ennen...
Teoksen tarkat tiedot:
Tarja Ignatius, Lappeen historia 2. Kunta kaupungin kupeessa: vuodet 1865-1966. (2011)
Kyseistä teosta ei ole Kouvolan eikä Valkealan kirjastoissa. Sitä on kirjastoissa Kymenlaakson ulkopuolella, joten voitte pyytää sen kaukolainaksi.
Käypiä suomenkielisiä jugend-kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Art nouveau = Jugendstilen = Art nouveau [teksti suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi]
Gabriele Fahr-Becker, Jugendtyyli
Kuusenoksa ja lukinlanka : sata vuotta jugendtunnelmaa
Jonathan Moorhouse, Pariisin art nouveau
Tutta Runeberg, Jugend
Rikos ja rangaistus on melko suoraviivainen rikostarina, aika lailla dekkarin tapaan rakennettu. Jos se tuntuu liian raskaalta, niin Pelurit tai Vanhan ruhtinaan rakkaus ovat selkeitä tarinoita eivätkä ole paksuja.
Aiheestasi ei löytynyt kirjallisuusviitteitä Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta, mutta kannattaisi tarkistaa kirjat, jotka löytyvät hakusanoilla arkkitehtuuri ja New York. Jos haet nimenomaan kirjallisuutta, niin kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon (puh. 4514111, luetteloiden selaus netissä on maksullista).
Esim. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa on aihetta käsittelevä kirja Michael Fields: Lofts, 1999 sekä teos Suzanne Slesin: The Book of Lofts, 1986. Jälkimmäinen kirja löytyy myös mm. Turun kaupunginkirjastosta.
Jos haet internet-linkkejä, niitä löytyy runsaasti esimerkiksi Alta Vista-hakupalvelusta (http://www.altavista.com/)hakusanoilla "loft architecture" ja lofts. Esim. Doma Architecture-...
Julkkisten kuolemista tuskin on olemassa mitään yhtenäistä tiedotuslinjaa. Lehdet saattavat nostaa kuolemantapauksia esiin, ja silloin toki nyt aktiivisesti julkisuudessa olevan henkilön kuolema saattaa olla uutisarvoisempaa kuin jonkin sellaisen henkilön, joka on joskus ollut tunnettu mutta jota ei ehkä nyt enää kovin moni muista. Vastaavasti taas aivan tavallisten ihmisten kuolemasta ei välttämättä kovin näyttävästi uutisoida, ellei kuolema ole jollakin tavalla dramaattinen, esimerkiksi rikoksen kautta tapahtuva, eikä toki silloinkaan yleensä tuoda esiin ihmisen nimeä.
Toisaalta kuolleen ihmisen tunnettavuus voi olla alakohtaista. Esimerkiksi Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehti uutisoi usein dekkarikulttuurin kannalta...
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://fennica.linneanet.fi/
http...
Kiitos palautteesta.
Eipä hätää. Helmet-tietokannassahan näkyy teoksesta vasta kustantajan ennakkotieto. Kirja ei siis vielä ole edes saapunut fyysisesti luettelointiosastollemme eikä sitä näin ollen ole vielä varsinaisesti luetteloitu tietokantaan. Kun kirja saapuu, tietokannassa olevat ennakkotiedot täydennetään ja niissä olevat mahdolliset virheet korjataan.
Hei! Sinulla ei ole varsinaisesti mitään pakottavaa syytä HelMet-järjestelmän asiakkuuden lopettamiseen ainakaan kirjaston puolelta. Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto, joka myöntää kortin sitä tarvitseville Suomessa asuville. Voihan olla, että jossain vaiheessa tarvitsetkin Suomen yleisten kirjastojen suurinta kokoelmaa ja silloin voimassa oleva HelMet-kortti on hyvä olla.
Jos kuitenkin ehdottomasti haluat tietosi pois järjestelmästä, sinun täytyy ottaa yhteyttä johonkin HelMet-järjestelmän kirjastoon (kaikki yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi). Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joudut jotenkin todistamaan henkilöllisyytesi, koska kirjasto ei voi poistaa tietojasi noin vain...
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston peruskäyttö on maksutonta. Jos kuitenkin kirjaston aineisto palautetaan myöhässä, perittävät myöhästymismaksut ovat joulukuussa -01 seuraavat Laina / päivä: aikuiset 0,50 mk (0,08 €), enintään 30 mk (5,05 € ) Video ja CD-ROM / päivä / tallenne; 4 mk (0,67 €) / päivä, aikuiset ja lapset; enintään 60 mk (10,09 € ) / tallenne.
Mahdollisesti kertyneet myöhästymismaksut tai muut kirjastossa perittävät maksut säilyvät asiakaskirjanpidossa, samassa järjestelmässä ovat niin Helsingin-, Espoon-, Vantaan kuin Kauniaisten kaupunginkirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaiset kirjastossa perittävät maksut löytyvät tarkemmin osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm#...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmattuna suurin osa Varsinais-Suomen alueella julkaistuista sanomalehdistä. Valitettavasti käytössämme ei ole hakutyökalua, jonka avulla voisi helposti etsiä vanhoista lehdistä Arvinkatu 8:ssa sijaitsevaan kivitaloon liittyviä lehtiartikkeleita 1980-luvulta. Mikrofilmattuja lehtiä voi kuitenkin tutkia Turun pääkirjastolla.
Listaus Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä. Mikrofilmien tutkimista varten täytyy varata aika pääkirjaston mikrofilmilaitteelle. Myös halutut mikrofilmit täytyy tilata viimeistään yhtä arkipäivää ennen lukuaikaa. Lisätietoa mikrofilmien käytöstä löytyy täältä.
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Venäjän viimeisestä keisariperheestä on kirjoitettu niin paljon kirjoja, ettei niitä tässä voida edes luetella. Kun kirjoittaa HelMet-hakuun hakusanaksi Nikolai II ja rajaa haun kirjoihin, saa tulokseksi peräti 94 nimekettä, kun kieltä ei ole millään tavoin rajattu. Näin olet varmaan hakenutkin ja sillä tavoin saanut esille sen tarjonnan, mitä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Jos rajaat haun dvd-levyihin, löydät yhden suomenkielisen elokuvan: Nikolai II : Suomen suuriruhtinas 1894-1917.
Muun Suomen kirjastojen tarjonta selviää, kun menee sivustolle www.kirjastot.fi ja valitsee sieltä Frank-monihaun. Valitse maakuntakirjastot, laita asiasanaksi Nikolai II ja valitse kaikki kirjastot. Hakutuloksena on paljon nimekkeitä, sekä kirjoja...
Sotasampo-palvelun mukaan I/JR 47:ssä palvellut siviiliammatiltaan kadunkiveäjänä toiminut Veli/Veikko Ruohomäki kaatui Huumolassa 28.8.1941. Helsingissä perustettu I/JR 47 tunnettiin myös nimellä "Vallilan pataljoona". Pataljoonan sotatiestä on kuvaus Sotapolku-palvelussa. Pataljoonan taistelukertomus Veikko Ruohomäen kaatumisviikolta on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Pataljoonasta on kirjoitettu myös muistelmateos:
Kotiniemi, L. (1987). Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY.
Kaatuneiden kantakortit on pääosin digitoitu, mutta Veikko Ruohomäen kantakortti ei ole digoitujen joukossa. Voi olla että se ei ole säilynyt, mutta koska kantakortista voi käydä ilmi lisätietoja, kannattaa siitä yrittää tilata...
