Peda.net-kouluverkossa on tietoa ravinnon valkuaisaineista eli proteiineista ja myös typen kiertokulun merkityksestä niihin:
https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/kemia/oppikirjat…
Seuraavassa muutamia Kirjasammon sivuja, joiden avulla lukemisen löytämisessä nuorelle saattaisi olla apua:
- kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-nuortenkirjoja-sodasta-ja-pakolaisuudesta
- kirjasampo.fi/fi/node/609
- kirjasampo.fi/fi/node/1113
- kirjasampo.fi/fi/node/11006
- kirjasampo.fi/fi/node/8548
Alkuaan (1981) kyseinen talo rakennettiin Lahden hotelli- ja ravintolakoulua ja kongressitoimintaa varten. 2011 alkaen siinä toimi Lahden ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteinen Oppimiskeskus. Tietoa rakennuksen vaiheista löytyy seuraavista lähteistä: Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1980-81. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1981, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1982. Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1981-1982. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1982, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1983. Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksesta instituuti : Lahden...
Varaus Kyyti-verkkokirjastossa tehdään seuraavasti:
1. Hae ensin teos, jonka haluat varata (esim. tarkennetulla haulla). Sivun vasemmassa reunassa punaisella pohjalla olevassa valikossa on viimeisenä linkkinä Ohje, jonka alta löytyy ohjeita teoksen hakuun.
2. Klikkaa teoksen nimeä, jotta pääset Teoksen tiedot-sivulle ja näet teoksen saatavuus-tiedot.
3. Teoksen saatavuus-tietojen yläpuolella ja alapuolellla on Varaa teos –linkki, klikkaa tätä linkkiä.
4. Valitse noutopiste riviltä Kymenlaakson seutulainakokeilu.
5. Paina Varaa-painiketta.
6. Kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja salasanalla (pin-koodi), paina Jatka-painiketta. Jos sinulla ei ole salasanaa, saat sen kirjastosta näyttämällä kirjastokorttia.
Levyä on kaksi kappaletta HelMet kirjastossa, mutta siitä on varauksia. Voit varata levyn missä tahansa HelMet kirjastossa tai tehdä varauksen netissä, jolloin tarvitset siihen kirjastokortin numerosi ja PIn koodin.
Levyn tiedot saat esille, kun valitset Helmet etusivulta http://www.helmet.fi Tarkenna hakua ja pudotusvalikosta aineistoksi DVD-levyn. Kirjoita levyn nimi hakuruutuun.
Tarkoittanet teosta Kansanvallan puolesta LNL 25 vuotta/toim. Mikkola (1977).
Historiikki löytyy Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro tällä nimellä.
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat on kyllä tilattu Kouvolan kirjastoihin mutta sen tarkkaa tuloa kirjastoon en osaa sanoa. Siihen voi jättää kyllä jo nyt varauksen, joko henkilökohtaisesti kirjastossa tai netissä kyyti.fi:n sivulla http://www.kyyti.fi/
Suomalaisten naisrunoilijoiden kokoelmia on julkaistu aikaisemminkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin, Märta Tikkasen ja Edith Södergranin runoja on julkaistu englanninkielisinä käännöksinä Yhdysvalloissa. Antologioissakin suomalaisia naisrunoilijoita on ollut mukana. Esimerkiksi kokoelmassa ”Salt of Pleasure” (New Rivers Pr., 1983) on Katri Valan, Eeva-Liisa Mannerin, Anja Vammelvuon, Aila Meriluodon, Helena Anhavan, Eeva Kilven, Mirkka Rekolan ja Sirkka Turkan runoja.
Muitakin kuin suomalaisia runoilijoita on taas mukana esimerkiksi antologiassa ”The other side of landscape : an anthology of contemporary Nordic poetry” (Slope, 2006); suomalaisista siellä on mukana Helena Sinervo. Vielä kansainvälisempi on sarjan ”...
Antero Vuorion teos Rajajääkäripataljoona 7, 1941-1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta) on ilmestynyt jo vuonna 1993, joten kirjakaupoista sitä ei varmastikaan löydy. Teidän kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat mainio tapa löytää vanhempaa kirjallisuutta. Jo pelkkä googletus kirjan nimellä saattaa johtaa nettiantikvariaattiin, jossa etsimänne kirja on myytävänä.
Nettiantikvariaattien sivuja löytyy helposti googlettamalla "antikvariaatti". Monissa niistä on myös puutelista, johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen).
Saat koko runon sähköpostiisi.
Helmet-kirjastojen lainojen eräpäiviin on tullut muutoksia koronatilanteesta johtuvien kirjastojen rajoitettujen palvelujen takia. Niistä tarkemmin Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Todennäköisesti pitkissä laina-ajoissa on kyse tästä.
Esimerkkinä tällaisesta kirjasta voisin suositella Ritva Hapulin teosta Ulkomailla (2003).
Se on tehty Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle. Varsinkin sen lähdeluetteloon kannattaa tutustua.
Lääketieteelliseen kysymykseesi voit saada lisävaloa jäljempänä seuraavista Helmet- kirjastojen teoksista sekä Terveystieteiden keskuskirjaston informaatiopalvelusta . Tässä ehdottamamme kirjat: 100 kysymystä ravinnosta / Antti Aro, 2002 / A-, D- ja K-vitamiinit: Leonard Mervyn, 1986. Katso myös itse lisää
Lakimuutos on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Opetusministeriö suunnittelee sen sovellutusta, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö....
