Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan arvon alenemista sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa.
Eri valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla hintaindekseillä. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat kuluttajien tuotteiden hintojen nousu, tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset.
Löydät helposti lisää tietoa inflaatiosta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla inflaatio:
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Maleena saa pikkuveljen -kirjan lisäksi on ilmestynyt neljä Maleena -kirjaa: Maleenan paras kesä, Maleenan joulu, Maleena menee kouluun ja Maleena, yksitoistavuotias. Kirjat on kirjoittanut Marita Lingquist ja ne löytyvät lastenosaston hyllystä luokasta 84.2 kirjailijan sukunimen mukaiselta paikalta (LIN). Jos tuntuu, ettet ohjeista huolimatta löydä kirjoja kysy rohkeasti kirjaston henkilökunnalta apua.
Pekka Hakamiehen artikkelissa Ruisleipä ja muut ruokasymbolit sivulla 89 kyseinen sananlasku on muodossa luun lähelt o liha makkeinta. Sananlaskulla on kiusoiteltu laihasta emännästä. Hakamies kertoo, että lihalla on sananparsissa yleensä tarkoitettu joko seksuaalisuutta tai arvostettua ravintoainetta. Luu ja liha liittyvät toisiinsa, mutta "luusta puuttuu se jokin, mikä lihassa on". Artikkeli on ilmestynyt kirjassa Suulla ja kielellä: tulkintoja ruuasta, 2004, s.79-91. Se löytyy myös verkosta osoitteesta http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_01/hak201.html
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Andreas Staikosin Herkullisia suhteita.
Kirjan takakannen esittelyteksti tiivistää tarinan juonen seuraavasti: "Kreikkalaiskirjailijan veikeässä pikku romaanissa Nanan kaksi rakastajaa, Damoklis ja Dimitris, hemmottelevat lemmittyään herkkuaterioita valmistamalla. Vaikka he ovat naapureita, he eivät aluksi tiedä toisistaan. Kun totuus paljastuu, kilpailu Nanan suosiosta kiihtyy jännittäväksi."
Toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu Anthony Capellan romaania Ruokaa amore.
"Laura on kaunis amerikkalainen opiskelija, joka joutuu italialaismiesten piirittämäksi auringon lämpöä ja historiaa huokuvassa Roomassa. Kuumaveriset Tommaso ja Bruno taistelevat Lauran rakkaudesta valmistamalla hänelle toinen...
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny Appo oli...
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Nyyrikki-lehden vanhoja numeroita on mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun kaupunginkirjastossa. Kansalliskirjasto antaa mikrofilmit omaan lukusaliin luettavaksi, jos tilaa vähintään edellisenä päivänä lukupaikan (puh. 09- 191 22743) ja aineiston sähköpostilla kk-kaukopalvelu@helsinki.fi. Kopiot mikrofilmeistä ovat kalliita, joten kannattaa ottaa mukaan oma muistitikku. Oulun kaupunginkirjastosta saa mikrofilmejä kaukolainaksi n. 10 kpl. kerralla ja laina-aika on 4 viikkoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaite. Kaukolainapyynnön voi tehdä Hämeenlinnan kirjastossa tai verkkokirjastossa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/lainaus
Päätalo instituutti: http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/...
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille.
Käytännössä vainajan...
Maapoliisit olivat nimismiehen alaisina toimineita poliisikonstaapeleja, joiden tehtävänä oli yleisen poliisitoimen ja järjestyksenpidon käytännöllinen toteuttaminen maaseudulla.
Maalaispoliisin perustamiseen johtanut reformityö alkoi komiteanmietinnöllä vuonna 1884 (6/1884, Komitean mietinnöt maapoliisin asiassa). Senaatti ehdotti vuoden 1888 valtiopäiville kunnallislautakunnan johtaman kunnallisen poliisiorganisaation perustamista. Esitys ei kuitenkaan saanut säätyjen tukea. Vuonna 1889 keisari määräsi senaatin suorittamaan valmisteluja maalaispoliisireformin toteuttamiseksi hallinnollista tietä ilman säätyjen myötävaikutusta. Uudistus sai keisarillisen vahvistuksen helmikuussa 1891 (Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus...
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Musiikissa ja ylipäätään taiteessa ei ole oikein tai väärin tykätä jostain tietystä lajista, tyylisuunnasta tai taiteilijasta. Tällaista tuomitsemista kuitenkin esiintyy monien aatteellisten ääriryhmien sisällä ja jopa valtiotasolla, kuten Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa. Myös uskonnolliset yhteisöt saattavat suhtautua kielteisesti joihinkin taiteenlajeihin tai tyylisuuntiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta musiikista ja sensuurista:
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.
Korpe, Marie (toim.): Ampukaa artisti! : musiikkisensuuri nykypäivänä. Helsinki: Like, 2006.
Suomenkielistä kirjallisuutta rapista ja hip hopista:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon ja hiphopin...
Valviran sivulta löytyy tietoa sekä asiakirjojen salassapidosta http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass… että salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta terveydenhuollossa http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass…
Yle uutisten mukaan http://yle.fi/uutiset/3-5099715 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi maaliskuussa 2012 huomautuksen potilaan tietojen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Huomautuksen saivat entinen mielisairaanhoitaja Ilkka Raitasuo ja entinen ylilääkäri Ilkka Taipale. Raitasuon (ja Terhi Siltalan) kirjoittama kirja Kellokosken Prinsessa perustui tietoihin, jotka Raitasuo oli saanut Taipaleelta.
Mediauutisten http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ilkka-...
Sana "choir-master" esiintyy Charles Dickensin teoksessa "The Mystery of Edwin Drood" eli "Edwin Droodin arvoitus" ainakin kahdessa luvussa, luvuissa 12 ja 23. Risto Lehmusoksa on suomentanut sanan luvussa 12 'kuoromestariksi' ja luvussa 23 hän on käyttänyt sanaa 'kuoronjohtaja.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/24/
Dickens, Charles: Edwin Droodin arvoitus (Gummerus, 1973)
Peter Lindroos esiintyy yhtenä laulajana kahdessa kuoroversiossa:
1. TEOS Joulurauhaa
JULKTIEDOT Helsinki : Edel Records, p2001
ULKOASU 1 CD-äänilevy (51 min 54 sek) + esiteliite
STAND NRO 0134302ERE
ESP LUOKKA 78.322 78.3412 78.3414
HEL LUOKKA 787.311 783.411 783.23 786.13
VAN LUOKKA 78.322 78.341
2. TEOS Jouluyö, juhlayö : Savonlinnan oopperajuhlien joulu
JULKTIEDOT Helsinki : Ondine, p1993
ULKOASU 1 CD-äänilevy : DDD + esiteliite
STAND NRO ODE814-2 Ondine
ESP LUOKKA 78.324
HEL LUOKKA 787.311
KAU LUOKKA 78.324
VAN LUOKKA 78.344 78.324
Molempia on saatavissa HelMet-kirjastoissa. Valitettavasti muuta ei löytynyt kirjaston kokoelmista mainitsemasi LP-levyn lisäksi.
Aiheesta löytyi muutamia lehtiartikkeleja.
Keskisuomalaisen jutussa 21.7.2012 todetaan, että Poliisiammattikorkeakoulun keräämien tietojen mukaan Suomessa tehtiin pankkiryöstöistä poliisille kuusi rikosilmoitusta vuosina 2006-2011. Vuosina 2006, 2007 ja 2011 ei tehty yhtään ilmoitusta. Arvokuljetusryöstöjäkin on Suomessa tehty vain muutama. Pahimpaan aikaan 1990-luvun alussa ryöstöjä tehtiin noin sata vuodessa. Euroon siirtyminen ei lisännyt pankkiryöstöjen määrää Suomessa. Pankkiryöstöjen vähenemiseen vaikuttaa se, että pankkikonttoreissa pyörii nyt aiempaa vähemmän käteistä. Asiaan vaikuttaa myös turvatekniikan ja valvontajärjestelmien kehittyminen, henkilöstön kouluttaminen ja aikaviivelukitusten käyttöönotto. Kiinnijäämisriski on...
Meditaation vaikutuksia ruumiinlämpöön Tummo-meditaation perinteessä on tutkittu edelleen jokseenkin niukasti, mikä on syytä pitää mielessä, kun ilmiöstä muodostaa käsitystä. Ilmiötä käsitteleviä tutkimuksia voi etsiä Google Scholarin kautta: https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0,5&q=tummo+meditationBensonin vuonna 1982 julkaistua artikkelia "Body temperature changes during the practice of g Tum-mo yoga" voi pitää eräänlaisena nykyaikaisen tutkimuksen lähtölaukauksena. Tuoreemmista tutkimuksista varsin paljon huomiota on saanut Kozhevnikov et. al. vuonna 2013 julkaistu "Neurocognitive and Somatic Components of Temperature Increases during g-Tummo Meditation: Legend and Reality" sekä Amihain ja Kozhevnikovin vuonna 2015...
Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.
Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.html
Miettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä...
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
