Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018...
Joitakin pienillekin lapsille sopivia askarteluohjeita voi löytyä seuraavista kirjoista:
Watt, Fiona: Hyvän tuulen puuhakirja
Vireaho, Johanna: Muksuperheen puuhakirja
Woram, Catherine: Askarrellaan yhdessä
Hardy, Emma: Ekoaskartelua lapsille
Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta
Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Kaukolainaksi on mahdollista tilata materiaalia, siis myös cd-levyjä, joita Jyväskylän kirjastoista ei löydy.
Näyttäisi siltä, että kyseisen laulajattaren tuotantoa löytyy muista kaupungeista Suomessa, mutta meiltä ei, jotten voit jättää kaukopalvelutilauksen. Suomesta löytyy ainakin nämä viisi äänitettä: Gift of Love, Innerst i sjelet, Sissel, Soria Mora ja Stilla natt.
Taideterapia-aiheista kirjallisuutta löytyy useasta eri kirjastosta sen mukaan, mikä on näkökulma. Taideterapiaa käsitteleviä teoksia on siis mm. Valtiotieteellisen, Humanistisen, Lääketieteellisen ja Käyttäytymistieteiden tiedekunnan kirjastoissa. Voit etsiä haluamaasi aineistoa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokannasta HELKAsta, joka sisältää pääosan kokoelmista. HELKA-kokoelmaluettelon löydät osoitteesta
http://www.helsinki.fi/helka/
Parc Filmiltä on julkaistu vuonna 1972 elokuva nimeltä "Le Petit Poucet". Elokuva perustuu Charles Perrault'n satuun ja sen on ohjannut Michel Boisrond. Elokuvaa on julkaistu myös englanninkielisellä nimellä "Tom Thumb" tai "Little Tom Thumb" . Tiedot löytyvät mm. Internet Movie Database -hakemistosta.
Pikainen haku kirjastojen tietokannoista ei tuottanut tulosta elokuvasta ainakaan sen ranskalaisella nimellä.
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
”Utan en tanke” (1998) on saatavilla Opiskelijakirjastosta. Sinne tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta sen saa maksutta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Opiskelijakirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/aukioloajat.html.
Kirjoja ”Bortom ljus och mörker” ja ”Kärleksbarn” ei näyttäisi olevan pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata ne halutessasi muualta Suomesta Helsingin kaupunginkirjaston kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa. Tarkempia ohjeita Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/, ja itse kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/...
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
Kun tarkkailee esimerkiksi lemmikkien käyttäytymistä, näyttää ainakin maallikosta siltä, että eläimet nauttivat monenlaisista asioista, esimerkiksi syömisestä, leikkimisestä ja hellittelystä.
Jos aihepiiri kiinnostaa sinua, niin kannattaa tutustua eläinten käyttäytymistieteen tohtori Jonathan Balcomen kirjaan Eläimellinen nautinto (Into, 2014).
Balcome luettelee eläinten mielihyvän aiheiksi mm. leikin, ravinnon, parittelun ja kosketuksen. Hän käsittelee kirjassaan myös muita eläimiä kuin tuttuja kotieläimiämme. Balcomen teoksen lähdeluettelo kertoo siitä, että aihepiiriä on tutkittu.
Aiheesta löytyy myös joitakin artikkeleita, joihin on linkit alla.
Balcombe, Jonathan: Eläimellinen nautinto (suom. Eila Salomaa, Like, 2014)
http://www....
Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Aikuiskoulutusopas 2001 - jota voit kysellä tutkittavaksi Työvoimatoimistosta tai kirjastoista, tai selata osoitteessa http://www.oph.fi/koulutusoppaat/aikopas/ - kertoo, että ammatillista opettajankoulutusta tarjoavat yliopistojen lisäksi mm. Hämeen, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulut, sekä Helia Helsingissä ja Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta. Pääsyvaatimuksista ja kelpoisuuksista saat myös tietoja oppaasta, joten suosittelen, että tutustut siihen!
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun...
Voit kyllä tilata levyn Leppävaarasta lähimpään Helmet-kirjastoon (Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Vantaan kaupunginkirjastot). Voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi.
Varausmaksu on aikuisten aineistosta 0,50 € / varaus. Maksu maksetaan varausta noudettaessa.
Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan mukanasi on kirjastokorttisi lisäksi kuvallinen, voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Leppävaaran kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1...
Esimerkiksi seuraavissa elämäkertateoksissa on käsitelty tieteentekijöitä ja tutkijoita. Toivottavasti näistä löytyy sinulle mielenkiintoista luettavaa. Lisää tutkijoista ja tutkimusmaailmasta löytyviä teoksia voit hakea käyttämällä hakusanoja tieteentekijät, tiedemiehet, tiedenaiset, tutkijat ja tutkimustyö. Elämäkerrat on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä luokiteltu luokkaan 99.1.
Monteil, Claudine (2022): Marie Curie ja tyttäret : nobelisteja, edelläkävijöitä, seikkailijoita
Salokoski, Juuso toim. (2020): Ilmari Susiluodon suuruuden laskuoppi
Uusitalo, Liisa (2019): Elämä sosioekonomistina : tutkijanainen muistelee
Koskimies, Aarne (2017): Alku uudelle elämälle : urani tiedemiehenä
Perko, Touko (2015): Mies, liekki ja unelma...
Hei!
Jos kyse on lähiomaisesta, apua voisi löytyä täältä:
https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Kirkkoherranvirastot ovat myös hyviä paikkoja kysyä, jos on tiedossa asuinpaikkakunta.
Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title"....
Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
