Eve Hietamies on toimittaja, hänen vanhempansa ovat kirjailijat Laila ja Heikki Hietamies. Tietoa Eve Hietamiehestä ei kirjoista noiden Kotimaisia nykykirjailijoita teosten lisäksi juurikaan löydy. Netin kautta voit etsiä erilaisia haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Ohessa on joitakin osoitteita, joita voisit silmäillä:
http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2002/08/27/kulttuuri/juttu…
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2093_65817,00.html
Kirjoita esimerkiksi Googleen tai Alta Vistaan hakusanoiksi "eve hietamies", niin saat jonkun verran osumia, joita selailemalla voit etsiä hyödyllisimpiä sivuja.
Kirjat jotka käsittelevät muotia ja muodin historiaa ovat hyllyssä luokassa 90.21 ja pääkirjastossa sijoitettu koonsa mukaan joko normaalikokoisiin tai isokokoisiin kirjoihin. Materiaalia lainataan paljon. Vastaushetkellä hyllystä löytyi esim. muutama laajempi katsaus 1900-luvun muotiin sekä yksittäisten vuosikymmenten kuten 1920-,1930- ja 1940-luvun muotia.
Kirjastossa on myös paljon käsityölehtiä ja esim. Suuri Käsityölehti on joskus sisältänyt kaavoja ja työohjeita vanhaintanssipukuihin.
Yhdistämällä asiasanat muoti ja historia voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta (http://borzoi.kirja.turku.fi:8001/Intro?formid=form.html), mitä aiheesta löytyy. Haun tuloksena ovat mm. seuraavat kirjat: Nunn, Joan: Fashion in...
Ilman korttisi numeroa voit tehdä varauksia Helmet-kirjastojen aineistoon soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytämällä tekemään varaukset.
Puhelimitse varausta tehdessäsi sinulta kysytään henkilötunnustasi. Tietoturvasyistä henkilötunnusta ei pyydetä sähköpostitse, joten ainoaksi varaustavaksi jää puhelimitse varaaminen.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI
1960-luvun Turun Sanomat on mikrofilmimuodossa Turun kaupunginkirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa (Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto). Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla kirjastossa. On myös mahdollista kaukolainata joitakin mikrofilmirullia lähikirjastosi kautta kirjastossa luettavaksi.
Jonkin tietyn artikkelin hakeminen etukäteen ei kuitenkaan ole mahdollista. Olisi siis hyvä tietää melko tarkkaan, koska uutinen on julkaistu, muuten mikrofilmien selaaminen on melkoinen urakka.
Helsingin yliopiston tiedotuslehdessä 1999: 2 s. 13-14 "Standardeja tarvitaan. Iso informaatioalalla"
kerrotaan että ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalalla on tekninen komitea, jonka Suomen edustuksesta vastaa Helsingin yliopisto ja Suomen standardoimisliitto,SFS, hoitaa sihteeristön tehtäviä.
Lisätietoja aiheesta on seuraavilla kotisivuilla:
ISO: http://www.iso.ch/infoe/intro.htm
ISO TC46: http://www.iso.ch/meme/TC46.html
Tietohuoltokomitea: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/standardit.html
Ainakin Nokian informaatiopalvelu Oulussa on käynnistänyt laatuprojektia.
Pasi Lampelan: Kuolemansairauksia -kirjan kansikuva on valokuvataiteilija Jorma Purasen tekemä. Se on alunperin hänen taideteoksensa, jonka tiedot löytyvät Googlen kuvahaun kautta. Ks. http://www.re-title.com/exhibitions/archive_GalerieAnhava4389.asp .
Jukka Haaviston säveltämä ja myös sanoittama laulu "Pilkkimään" löytyy Viola-tietokannan mukaan nuottikäsikirjoituksena Kansalliskirjaston kokoelmista. Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio nuotista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://viola.linneanet.fi/
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003
Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004.
Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden
käsikirja. 2000.
Metsätien kunnossapito. 2003.
Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6…
Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/...
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Tarkoitatko Helmet-sivustoa ja sen palveluja? Helmetissä tehtiin päivityksiä tietokantaan ma 10.6., ja sen jälkeen palveluissa on ollut ajoittain hidastelua ja muuta toimimattomuutta. Nyt kaikki näyttäisi jo toimivat.
Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa?
Vexi Salmen ja Juha Rantalan Irwin Goodman : vain elämää -kirjan "Näin muistan" -osiossa Salmi kertoo käyneensä katsomassa Irwiniä sairaalassa päivittäin tämän lähes kaksi viikkoa kestäneen hoitokuurin aikana marraskuun lopulla 1990. Irwinin tapaninpäivään saakka kestäneen sairausloman aikana Salmi ja Goodman rakensivat tulevaisuudensuunnitelmia puhelimitse, mutta kasvotusten he eivät kaiketi enää Irwinin kotiuduttua tavanneet. Tapaninpäivänä 1990 Irwin lähti keikoille. Kahden viikon kiertämisen jälkeen hän sairastui ja kuoli jossakin "rajan ja Haminan välimailla" 14. tammikuuta 1991.
Suvulla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan samasta esivanhemmasta polveutuvia henkilöitä. Sukua on sekä isänpuoleinen että äidinpuoleinen suku. Joissakin yhteyksissä myös puolison voidaan ajatella kuuluvan sukuun. Ihminen kuuluu geneettisesti yhtä lailla niin isänsä kuin äitinsä sukuun.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa sukututkimuksesta eli genealogiasta, joka on sukulaisuussuhteiden selvittämistä ja henkilöhistoriallista tutkimusta: https://www.genealogia.fi/etusivu
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa, miten sukunimi Suomessa määräytyy https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/sukunimi/ . Henkilön sukunimi voi olla niin äidin, isän tai puolison sukunimi tai...
Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila
Asiaa on selvitetty kaikkien Suomen kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla, mutta kukaan ei muistanut tällaista leipälapioon liittyvää perinnettä. Leipä ja suola -lahjat (yleensä tupaantuliaisissa) tulivat monelle mieleen:https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-on-ollut-olemassa?language_c…
Ruokatieto-sivustolla kerrotaan liikelahjaideakilpailusta, joissa ehdotettiin leipälapiota lahjaksi:https://www.ruokatieto.fi/uutiset/liikelahjaksi-kuusenkerkkaetikkaa-tai-leipalapio
Hei!
Marathonin taistelu käytiin osana persialaissotia syyskuussa vuonna 409 eaa silloisessa Attikan maakunnassa, Kreikassa. Taistelussa toinen osapuoli oli Persia, toinen (etupäässä) Ateena. (Marathonin taistelu Wikipediassa, viitattu 6.5.2022)
Vaski-kirjastojen kokoelmissa taistelu mainintaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Holland, T. & Tuomisto, P. (2007). Persian tuli. Karisto. (linkki)
Herodotos. Historiateos. (1992) 1-2 (3. p.). WSOY. (linkki)
Hanson, V. D. (2005). A war like no other: How the Athenians and Spartans fought the Peloponnesian war. Random House Trade Paperbacks. (linkki)
Nimi Gether tulee heprean kielestä ja se mainitaan Raamatussa (1. Moos. 10:23 sekä 1. aikakirja 1:17). Suomalaisissa käännöksissä nimi on muodossa Geter. Nimi on kuitenkin miehen nimi. Myöhemmin sitä näytetään antaneen tasapuolisesti miehille ja naisille.
Nimen merkitys on epäselvä. Eri tulkintojen mukaan se viittaa joko pelkoon tai viinikuurnaan ja ymmärtämiseen/etsimiseen.
Lähteet:
https://www.abarim-publications.com/Meaning/Gether.html
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
