Kyse on ilmeisesti Vierumäen marssista. Se on säveltänyt ja sanoittanut U. Puurtinen. Marssini nuotti on julkaistu vuonna 1939.
Urho Puurtinen oli Vierumäen opiston tuolloinen taloudenhoitaja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5018682
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060623?term=opis…
Gallen-Kallelan tuotanto on niin laaja, ettei sitä ole vielä saatu yksiin kansiin tai edes kirjasarjaan.
Minna Rinta-Tassi on tehnyt Ylelle koosteen Gallen-Kallelasta 25.12..2022. Linkki sivulle
Helmet haku löytää 27 teosta haulla Gallen-Kallela Aksel (rajaus aihe, kirja ja tietokirja) Linkki hakutulokseen
Lisätietoa saa varmaan myös Gallen-Kallelan museosta. https://www.gallen-kallela.fi/yhteystiedot/
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet. Kirjoja voi varata mihin tahansa kirjastoon, kunhan on kirjastokortti ja kortilla nelinumeroinen PIN-koodi. Esimerkiksi Jarmo Leppiniemen kirja Kirjanpito:perusteet ja harjoitukset vuodelta 1999 löytyy Rikhardinkadun, Oulunkylän, Paloheinän, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjan voit varata myös soittamalla kyseisiin kirjastoihin ja noutamalla itse varaus on maksuton, muutoin maksaa 50 snt.
Aiheesta kertovat esim. seuraavat teokset:
Ang, Tom: Digivideo - kuvaajan käsikirja (Kustannus-Mäkelä 2006)
Jones, Frederic H.: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Välikylä, Jaakko: Digivideokoulu (Docendo 2005)
Lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voitte hakea verkkokirjastomme kautta, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2, laittamalla hakulomakkeelle asiasanoiksi "digitaalitekniikka" ja "videokuvaus".
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteensä 230 turkinkielistä kuvakirjaa. Saat ne esille klikkaamalla HelMet aineistohaun http://www.helmet.fi etusivulla kohtaa tarkenna halua. Kirjoita hakuruutuun kuvakirjat ja valitse alasvetolaatikosta kieleksi turkin kieli.
Voit varata kuvakirjoja lähetettäväksi mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteeseen, jos niitä ei ole omassa lähikirjastossasi. Lastenkirjoista ei peritä varausmaksua.
Kirjaa ei tosiaan enää löydy Helmet-kirjastoista. Pääkaupunkiseudulla sitä ei näyttäisi olevan muissakaan kirjastoissa, joten voit tilata sen kaukolainaksi. Melinda-tietokannan mukaan sitä on saatavissa mm. Kuopion varastokirjastosta:
http://linda.linneanet.fi/F/I4XCELPBV5CJIH8GXTMLPVJ6XHL5EH39RT7V2JRSNJ8…
Kaukolainapyynnön voit tehdä täällä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos Savela, Ari: Viestikyyhkyt--harrastajan käsikirja. 2000.
Internetissä on hyvä sivusto "Viestikyyhky - viestikyyhkyt harrastuksena" http://www.viestikyyhky.fi
Aleksi-artikkelihaku antoi seuraavat viitteet:
Pöntinen, Petri: Luonnon lähetit (Kohtaamiset) Suomen kuvalehti 2001;(85);24;48
Lehtinen, Juha: Mustasukkaisuus tuo kyyhkyn kotiin. Aamulehti 1999-10-25
Hackman, Nina: Kirjekyyhkynen tuo viestin kotiin. Terve elämä 1997;7;30-31
Tiitola, Vappu: Köyhän miehen kilpahevosia: Pirkkalan viestikyyhkyt eivät pelkää lentokoneita, mutta säkkipimeä voi sekoittaa suuntavaiston. Aamulehti 1997-06-24
Puolakka, Reija: Ilmojen halki. Et-lehti 1995;10;104-108
Pentinpuro, Leila: Kun kyyhkyset pimentävät...
Vanhempia Ford Escort -korjausoppaita, jotka kattavat vuoden 1977, on saatavilla eri puolilla Suomea kaupunginkirjastoista. Oheisesta liitteestä löytyvät kirjojen tiedot ja sijainti. Kirjan voi saada kaukolainaan toisesta kirjastosta. Asiakkaan kaukolainan tekee hänen puolestaan oman kunnan kirjasto.
Tiedot on tarkistettu Frank -monihausta, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ (tai Googlesta hakusanoilla Frank monihaku).
Kaikki löytyneet korjausoppaat ovat englanninkielisiä.
Alle 15-vuotiailta ei mene mitään myöhästymismaksuja HelMet-kirjastoissa. Tosin aikuistenosastojen aineistosta maksut kyllä ilmestyvät asiakastietoihin. Jos sinulla näkyy maksuja, kannattaa pyytää kirjastossa poistamaan ne.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään yksittäistä suomenkielistä kirjaa, mutta Maailman nähtävyydet -sarjan ensimmäisessä osassa (WSOY 1979) on suomenkielinen artikkeli Towerista ja sen historiasta. Lisäksi apuun tulevat Englannin matkaoppaat, joista löytyy myös nähtävyyksiin liittyvää historiaa.
Kannattanee etsiä teoksia suoraan erilaisista tietokannoista. Kokeile esimerkiksi Helmet-hakua http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse etusivulta Tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään sanat venäjänkielinen kirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta kieleksi suomi, ja kirjoita vasemmanpuoleiseen vuosi-kenttään esimerkiksi 2000 (tai mikä tahansa vuosi, jonka jällkeen ilmestyneitä teoksia haluat tutkia). Tässä linkki tällä tavoin tehdyn haun tuloslistaan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ven%C3%A4j%C3%A4nkielinen%20kirjallisuus%29%20l%3Afin%20y%3A%5B2000-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tässä listassa on toki muutakin kuin nykykirjallisuutta, koska vuosirajaus tarkoittaa nimenomaan suomenkielisen...
Hei,
lähetin toiveesi eteenpäin hankinnoista vastaavalle informaatikollemme. Jos teos hankitaan Vanamo-kirjastojen kokoelmiin, se näkyy verkkokirjastossa ja siihen voi tehdä varauksia.
Hankintatoiveet Vanamo-kirjastoille kannattaa jättää lomakkeen kautta https://www.vanamokirjastot.fi/hankintaehdotus?culture=fi
Etsitty runoteos saattaisi olla Pekka Kejosen Hotelli Huminan lauluja (Otava, 1972).
Kejonen itse kommentoi kirjaansa muistelmateoksessaan 60-luvun kuvat ja muita otoksia seuraavasti: "'Hotelli Huminan Lauluja' on kokonaisuudessaan laitoskamaa. Osin sieltä kertovaa ja täysin siellä syntynyttä." (s. 88)
Silmäilin Mäkelän Muistan-sarjan osaa Otavan aika, ja kyllähän Kejonen kirjoineen siellä vilahtaa - nimenomaan ohimennen: "Monet hyväksikäyttäjät, kuten Otavan hetkellinen kirjailija Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja, Jarkko Laineen editoima) tulevat kilometrin pituisen listan kanssa ja kantavat kirjat saman tien joko Gordinin tai Hyytiäisen antikvariaatteihin." (s. 175-176)
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 17 henkilöä, joiden sukunimi on Simiö. Heistä seitsemän on miehiä ja 10 naisia.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Varauksia ja lainojen uusintoja ei voi toistaiseksi tehdä internetin kautta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Asia on kehitteillä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla internetin kautta osoitteessa http://www.lib.plussa.fi ja sinne pääsee myös kirjastojen kotisivujen etusivuilta suoraan, mutta varaukset täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Lainojen uusinnan voi hoitaa joko puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min+pp.maksu) tai käymällä paikan päällä jossakin kirjastossa.
Kerrot etsiväsi FAO:n raporttia maailman ravintotilanteesta ja että et löytänyt sitä FAO:n sivuilta.
Kuulostaa kuitenkin kovin siltä, kuin kyseessä olisi FAO:n vuotuinen raportti "The State of Food and Agriculture", lyhennettynä SOFA. FAO:n kotisivun (www.fao.org) keskivaiheilla on linkki
"SOFA 2000: 50 years of agricultural wisdom". Tämän linkin kautta pääset lukemaan uusinta raporttia.
Pohjois-Haagan kirjasto on avoinna tänään perjantaina 22.1.21 klo 9 - 16.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjast…
Kirjastojen aukioloajat voitte tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjasto kohdalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Matti Olli esiintyy ainakin kirjassa Salamapartio Kantalahteen.
"Suomalaisista kaukopartiomiehistä on sanottava, että suurin osa heistä oli ollut kaukopartio-osastossa heti sodan alusta. Heidät valittiin tarkoin. Täydennyksen etsinnän suorittivat kaukopartiomiehet itse. Osasto Paatsaloon oli tällä retkellä olleita miehiä täydennetty viimeksi elokuussa 1943. Nuorimmat osastoon hyväksytyt olivat vuonna 1923 syntyneitä. Ennen tätä retkeä nämäkin miehet olivat suorittaneet useita partiomatkoja, muun muassa kirjassa esiintyvä alikersantti Matti Olli kahdeksan retkeä." (s. 23-24)
