Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Nimitietokanta www.behinfthename.com ei tuntenut nimeä Jabrel mutta toki Jabril tai Jibril joka on arabiankielinen muunnos nimestä Gabriel joka on Raamatullinen nimi ja tarkoittaa "Jumalan miestä" . Dilniasta, Jovystaja Kayhin-nimestä ei ollut mainintaa. Khira-nime löytyy muodossa Kira ja on venjänänkielinen muunnos nimestä Kyra, joka on sama nimi kuin Cyros, tai Kyros. Kyros on persialainen kuninkaan nimi jonka alkuperä ei ole selvä. Varhaiskristillisenä aika nimeä yhdistettiin kreikankielen Kyriokseen joka tarkoittaa Herraa.
Internetin laajoissa nimikirjoissa löytyy paljon nimiä mutta kaikista ei ole lainkaan merkitystä tai alkuperää mainittuna.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/
Kirjastoista löytyy useita eri nimikirjoja.
Aiheesta löytyvät esim. seuraavat teokset:
Gordon, Bob: Making digital type look good. 2001
Haley, Allan: Type: hot designers make cool fonts. 1998
Dewsnap, Don: Sign design : easy type guide. 1993
Dewsnap, Don: Desktop publisher's easy type guide : the 150 most important typefaces. 1992
Schreibschriften = Script types. 1993 (kaikki luokassa 00.4)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll esim. asiasanoilla kirjasinlajit, kirjasintyypit, kirjaimistot, kirjaimet, typografia.
Jean-Pierre ja Luc Dardennen elokuvasta Rosetta (1999) on kyllä tehty DVD-tallenne, mutta sitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Elokuvaa kannattaa etsiä kansainvälisistä nettikaupoista.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0200071/
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Olisikohan kyseessä Genevieve Huriet : Apinanleipäpuuta etsimässä? Kannessa ei tosin ole apinoita, mutta kylläkin apinanleipäpuu.
Huuto.net Kyseessä voisi olla myös Wilson Kirvan Pokojo, lahjakas apina Elisa.kirja
Kenties joku sivuston lukija voi muistaa vielä tarkemmin.
Työkaveri muistikin vielä sarjakuvan nimeltä Anu & Antti -sarjakuva-albumisarjan osa Apinanleipäpuu. Huuto.net
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Helmet-kirjastojen maksut löytyvät, kun etusivulta Helmet siirtyy sivun alareunaan, missä INFO otsikon alla on Asiakkaana kirjastossa ja sen takaa saa näkyviin Laina-ajat ja maksut | Helmet
Myöhästymismaksua peritään tällä hetkellä aikuisten aineistosta 0,20€/laina jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä, myöhästymismaksun enimmäismäärä / laina on 6,00€
Lainausoikeuden menettää, jos maksuja on 30,00€ tai enemmän tai aineisto on myöhässä 28 vrk tai enemmän. 60 päivää myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi.
Helsingin kirjastoista VHS-kasettien digitointilaitteisto on ainakin Kohtaamispaikalla ja Töölön kirjaston musiikkiosastolla. Kohtaamispaikan digitointilaitteita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Ne ovat järjestelmässä tietokoneina numero 7, 8 ja 9. Töölön musiikkiosaston laitetta voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5725. Pasilan kirjastoon on tulossa lähiaikoina digitointilaitteisto myös, mutta se ei ole vielä käytössä. Omia DVD-R-levyjä kannattaa varata mukaan, joskin ainakin Kohtaamispaikalta niitä voi myös ostaa.
Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ja Töölön kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.lib....
Hei!
Kyllä löytyy, voit kysellä lehteä pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta lukusalista. Siellä on myös kopiokone ja skanneri asiakkaiden käytössä.
Helsingin sanomia on myös tilattu seuraaviin lähikirjastoihin:
Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Kärpänen, Laune, Liipola, Mukkula, Renkomäki. Näistäkin ristikko saattaa vielä löytyä.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Milla on
muunnos nimestä Emilia. Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera tai imarteleva, hurmaava.
Ikävä kyllä, tästä ajatelmasta ei löydy ruotsinkielistä versiota. Olemme kahlanneet useita mietelause- ja sitaattikirjoja sekä Lars-Gunnar Nordströmiä käsitteleviä kirjoja. Emme ole myöskään voineet todentaa, että hän olisi keksinyt nuo sanat sen enempää suomeksi kuin ruotsiksikaan. Ajatelman lauseet ovat yksittäin hyvin yleisiä. Niitä esiintyy mm. Raamatussa ( "He näkevät eivätkä kuitenkaan näe" ... "Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö...."silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi" (Matteus 13: jakeet 13 ja 14). "Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö..." (Jesaja 6: jae 9). (1992 suomennos)
Mainitsemaasi mietelmää löytyy suomeksi Internetistä, mutta missään niissä ei mainita kenestä ko. viisaus on lähtöisin - olisiko...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivultahttps://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hannu Lemisen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Ratkaisun päivät".
Elokuva on vapaasti katsottavissa Elonetissä, mistä löytyy myös lisätietoja niin sisältöselosteen kuin elokuvatarkastuksesta kertovien taustojenkin muodossa.
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Seeek aplikaatio tunnisti lajin mittariksi, mutta ei pystynyt tarkempaan lajia. Suomen perhoset.fi sivustolla on hyvät kuvat kaikista Suomen mittarilajeista. Linkki sivustolle
Suomen kansallisrunoilija Eino Leino syntyi Paltaniemellä, joka on osa Kainuuta. Eino Leinon syntymästä tulee 6.7.2003 kuluneeksi 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kajaanin kaupunginkirjasto – Kainuun maakuntakirjasto on koonnut Eino Leinon Kainuu-aiheisia runoja esittelevän sivuston. Runot löytyvät
http://www.kajaani.fi/kirjasto/einoleino/
Kajaanin kaupunginkirjastolla on Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään -tietokanta, jossa esitellään romaaneja, novelleja ja muistelmia, joiden aiheena on Kainuu tai kainuulaiset.
http://www.kajaani.fi/kirjasto/ryysyranta/
Tietokannassa on myös lyhyitä otteita itse teoksista. Käännettäväksi voisi suositella esimerkiksi Ilmari Kiannon klassikkoteos Ryysyrannan Jooseppia, joka ilmestyi 1924. Teoksen...
