Hei,
kirjastotunnukset löytyvät avattuina ainakin osoitteesta
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA_kstotunn.htm
terveisin Leena Salminen, Vaasan kaupunginkirjasto
Raahen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajakirjastoihin. Soitin sinne ja sain tietää, että Raahen kirjastoon ei ole tilattu Koneviesti-lehteä. Pattijoen kirjastoon tulee Koneviesti 2010 lähtien. Vanhempia lehtiä saa Raahen kautta kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa säilytetään koneviestiä 10 vuotta. Ottakaa yhteyttä suoraan Raahen kirjastoon http://www.raahe.fi/kirjasto .
Kyseessä on todennäköisesti Kainuun Museon vuonna 2008 julkaisema Raili Kauppilan teos Kartananomistajien Kajaani. Se löytyy Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjassa on valokuvia Kauppakadun taloista talo talolta viime vuosisadan alusta tähän päivään.
Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä
http://213.143.184.82/kirjasto/yhteys.htm
Sitä voi myös ostaa Kainuun Museosta, linkki museon julkaisusivulle löytyy täältä:
http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/tuotteet.htm
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Jokainen yleinen kirjasto päättää itsenäisesti, keille kaikille kirjastokortti annetaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kortin (HelMet) saa kuka tahansa suomalainen, koska kirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona.
Normaalisti ei kuitenkaan riitä, että on toisen paikkakunnan kirjastokortti, jos ei kyseisellä paikkakunnalla pysty itse käymään. Kirjastojen välillä toimii ns. kaukopalvelu, jossa välittäjänä toimii aina noutokirjasto. Useimmat kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainaksi kirjaa, joka löytyy niiden omasta kokoelmasta.
Jos olet valmis vierailemaan lainan saadaksesi toisella paikkakunnalla, ota sen kirjastoon yhteyttä ja kysy, saatko kortin. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://...
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosasto tutkii eri tavoin ravinnon ja kansantautien välisiä yhteyksiä.
http://www.ktl.fi/ravitsemus/ Kansanterveyslaitoksen tutkija Marja-Leena Ovaskainen on erikoistunut tähän aihepiiriin. Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosaston yhteystiedot ovat
Mannerheimintie 166 Puhelin (09) 4744 8590 Telefaksi (09) 4744 8591Sähköposti ravo@ktl.fi
Henkilökohtaiset viestit: etunimi.sukunimi@ktl.fi
Tässä julkaisuja, jotka löytyvät Yliopistokirjastojen yhteisjärjestelmästä Lindasta. Voit pyytää valitsemiasi teoksia kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Vaittinen, Matti: Sairaus ja terveys historian näkökulmasta :tutkielma kansanterveyden, sairauden ja terveyden käsitteiden sekä kansanterveyspolitiikan...
Netistä löytyy monia ohjevideoita lapasen kiilapeukalon neulomiseen. Alla linkki videoihin:
https://www.google.com/search?q=kiilapeukalo&rls=com.microsoft:fi-FI&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=0ahUKEwiZxa-x7dPfAhURiaYKHTFrDvYQ_AUIECgD&biw=1920&bih=888
Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc
https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796
Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää:
https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Valitettavasti ei. Helmet kirjastot eivät kuulu Kirjastokinon kirjastoihin.
Meillä on kyllä BD- ja DVD-levyjä lainattavina ja niissähän on tekstitys.
Joissakin suoratoistopalveluissa voi valita osaan ohjelmista myös suomenkielisen tekstityksen. Esim. Netflix
Ylen areenassa toimii Suomalaisten ohjelmien suomenkielinen tekstitys läppärilla ja Ylen kanavilla ja MainosTV:ssä digiboksin kautta. https://yhteiso.elisa.fi/elisa-viihde-sovellus-ja-nettipalvelu-16/tekstitys-jaelleen-515146
Helsingin Sanomien arkistosta ohjelman ensimmäinen esitystieto löytyy päivämäärältä 30.12.1996. Cartoon Network -kanava esitti tuona maanantaina sarjan puolituntisen jakson klo 10.30.
Vuonna 1997 sarjan jaksojen esitysajat kanavalla vaihtelivat. Lähetysaika saattoi olla myös klo 9.30, klo 10.00 tai 12.00.
Helsingin Sanomat, aikakoneen haku.
Reisjärvisistä Ahon ja Aholan suvuista on koottu sukututkimus Reisjärviset Ahon ja Aholan suvut (Seppo Aho, 2004), josta voisi olla apua. Piippolan alueelta ei ole erikseen sukututkimusta.
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . Historia...
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksesta kirjastoissa löydät parhaiten tietoa kirjastojen lastenosastojen sivuilta.
Kirjastot.fi palveluun on kerätty lastenosastojen kotisivuja: sivuston loppuun on koottu erityisesti tiedonhakuun ja kirjastonkäytön opetukseen keskittyviä "kursseja".
< http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=397 >
Kirjallisuutta pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista; http://www.helmet.fi .
Kipinöitä oppimiseen : kirjasto oppimisen tukena, Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus, 1996
Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon, BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Koulu kirjastossa : kirjasto oppimisympäristönä, BTJ Kirjastopalvelu, 2000.
Luku- ja tiedonhallintataidot 2000+ , koulun ja kirjaston...
Hakemasi artikkeli lienee tutkimusselostus:
Vaattovaara, M. & Kortteinen. M (2003). "Beyond polarisation versus professionalism?" A Case Study of the development of the Helsinki region, Finland. Urban Studies, 40, 11, 2127-2145.
Olitkin jo hakenut artikkelia ARTOsta, mutta tee se vielä näin: hae nimekkeellä Urban Studies.
Hei,
Kyllikki Pohjalan matrikkelitiedot löytyvät eduskunnan www-sivuilta kohdasta Edustajamatrikkeli www.eduskunta.fi
Kylikki Pohjalan kirjallinen tuotanto löytyy Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta www.eduskuta.fi/kirjasto.
Valtiopäivätoiminta: kunkin edustajan valtiopäivätoiminta löytyy vuosittain lueteltuna valtiopäiväasiakirjojen pöytäkirjojen viimeisessä osassa. Valtiopäivillä pidetyt puheet löytyvät Vp-asiakirjojen pöytäkirjat -osista ja aloitteet ja kysymykset löytyvät valtiopäiväasiakirjojen liite-osista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vapaasti käytettävissä Eduskunnan kirjaston lukusalissa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta saa opastusta valtiopäiväasiakirjojen käytöstä. Tietopalvelu on avoina ma-pe klo. 9-16....
Mahdetaankohan vientiagentti-nimityksellä tarkoittaa samaa kuin esim. termeillä kauppaedustaja, myyntiedustaja tai myyntiagentti? Niitä ainakin käytettiin vaihtoehtoisina nimikkeinä Työministeriön sivulla, jolla kerrottiin kauppaedustajan ammatista:
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=33250&kieli=00
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa tältä alalta:
-Erämetsä, Suominen, Agenttikaupan käsikirja
-Lumijärvi, Agenttiteoria ja sen eräitä sovellutuksia
-Pekkarinen, Henkilökohtainen myyntityö
-Pitkänen, Kansainvälinen myyntiagenttiverkosto pk-yritysten vientitoiminnassa
-Immonen, Vientiedustaja: valinta, sopiminen ja yhteistyö
-Viljakainen, Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä
Reijo Mäen novelli Ei heilaa helluntaina sisältyy novellikokoelmaan Ehtookellot (Otava 2007). Tästä syystä saat HelMet-hakusi tulokseksi kyseisen teoksen.
Todennäköisesti ilmiön takana on ollut kosketushäiriö sähkölaitteen liitännöissä tai piirilevyn juotoksissa ym. Tyypillisesti kontakti on "kopauttamalla" saatu hetkellisesti palautettua esimerkiksi kuvaputkellisen television pystypoikkeutuksen häiriön yhteydessä. Vika ei ole siis varsinaisesti korjaantunut kopauttamalla.
Esim. kylmä juotos, hapettuminen tai juotoksen murtuminen levyn lämpömuutosten vuoksi on mahdollinen kontaktihäiriön aiheuttaja.
