Tämän "Lumiukkolaulun" nuotit ovat esim. Suuren toivelaulukirjan 17. osassa. Sitä ei näytä olevan Someron kirjastossa, mutta voit jättää kaukopalvelutilauksen. Esim. Tampereelta laulun nuotit löytyvät monestakin kokoelmasta.
Kotiin lainattavia mikrofoneja Helmet-kirjastoissa ei ole. Espoon Sellon kirjastosta on mikrofoneja, mutta ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön soittohuoneisiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikrofonit__Ff%3Afacetmedi…
Lahjoituksina otamme vastaan hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää. Lähinnä uutuuksia, joista on pitkät varausjonot tai klassikoita, jos niitä ei ole omassa kokoelmassamme enää riittävästi. Huonokuntoista aineistoa poistetaan jatkuvasti, joten joskus tarvetta saattaa olla vähän vanhemmallekin aineistolle.
Muutamissa kirjastoissa on lisäksi kirjakierrätyshylly tai -kärry, johon asiakkaat voivat tuoda pieniä määriä kirjoja muille asiakkaille. Kirjastot, joissa on kierrätyshylly löytää Helmet sivuilta tätä polkua pitkin: Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot joissa on (pudotusvalikko)...kirjakierrätyspiste
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna...
Peter Hunnamin kirjassa Akvaariotieto (1982) neuvotaan olemaan varovainen, kun käsittelee akvaariokaloja. Kalojen ihon pinnassa on herkästi vahingoittuva limakalvo, joka suojaa kaloja tautitartunnoilta. Iho ja limakalvo voivat vaurioitua kalaa käsiteltäessä tai pyydystäessä, jos kala vaikkapa törmää akvaariossa johonkin esteeseen. Akvaariokalojen pyydystysyritykset ja niiden nostaminen kuiville joko kädessä tai haavissa eivät välttämättä saa aikaan näkyviä vaurioita, mutta ne aiheuttavat kaloille stressiä, mikä taas heikentää vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan. Kirjassa neuvotaan myös hoitamaan akvaariota puhtain käsin, ettei akvaarioon ja kaloihin pääse taudinaiheuttajia.Verkosta ja sosiaalisesta mediasta löytyy videoita, joissa...
Kirjastot.fi sivuilla on kirjastoalasta oma sivustonsa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala , esim. kohdassa artikkeli Ajankohtaista kirjastoalalla.
Opetusministeriön kirjastostrategia 2010 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/o… . Kirjastopoliittinen ohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/k… .
Seuraavissa teoksissa on myös yleistä tietoa:
- Kirjastosäännöstö 1999
- Kirjastot 2000 : yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. Tilastot myös netissä http://tilastot.kirjastot.fi/
- Sivistyksen paikka : kirjoituksia kirjaston tilasta, 2000
Kirjastojen toimintakertomuksista saanee parhaiten kuvan yksittäisen kirjaston palveluista.
Kirjastoalan lehdissä on useita...
Jorma Nenosesta on aikaisemminkin kyselty ja ikävä kyllä hänestä edelleen on hyvin vähän tietoja saatavana.
Tässä edellisten etsintöjen tulokset.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/kysymykset/?WordI…
Firenzen Uffizin taidegallerian nettiosoite on
http://www.polomuseale.firenze.it/
Museolla on yhteydenottolomake sivulla http://www.polomuseale.firenze.it/en/servizi/sezioni.php?menu=7#sezioni…
Voit ehkä yrittää lähettää tällä lomakkeella yhteydenottopyynnön, jossa selität asiasi.
Museon tutkimusosaston yhteystiedoissa on vastuuhenkilön nimi ja sähköpostiosoite:
E-mail: sframeli@polomuseale.firenze.it
Person in charge: Maria Sframeli
Voit ehkä yrittää saada yhteyden oikeaan henkilöön hänen kauttaan.
Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Enonsaaresta ei valitettavasti ole omaa teosta. Tietoa saaren luonnosta, rakennuksista ja kaavoituksesta
on Lahden teknisen viraston julkaisuissa Enonsaaren osayleiskaava (Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu.
C 1999 :2 ja Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu. A 2000 :1).
Riitta Niskasen Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista esittelee ss. 94-95 Enonsaaren huvila-asutusta. Teoksessa Lahtelaista perinnettä lahtelaisten kertomana kerrotaan ss. 44-47 yleisesti Vesijärven huvilaelämästä, Enonsaarikin mainitaan mutta sitä ei käsitellä tarkemmin.
Kirja Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia sisältää muutamia pieniä kuvia Enonsaaresta.
Lehtiartikkeleita:
Aaltonen: Päivä Enonsaaressa (Etelä-Suomen sanomat 26.6.1981)...
Kyllähän se listan lähettäminen tai tuominen neuvontaan on ihan mahdollista. Sen sijaan se, että löytyykö kaikki kirjoja samalla kertaa ei tietenkään ole varmaa. Eli jos kirjoja on lainassa ne joudutaan varaamaan ja jos kaikkia kirjoja ei löydy Kymenlaakson yleisistä kirjastoista niin puuttuvat kirjat joudumme kaukolainaamaan, josta tulee asiakkaalle kuluja.
Voit kaukolainata levyn Lappeenrantaan. Kaukolainaus tehdään oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi kaukolainauksesta:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11844 tai
kaukopalvelu@lappeenranta.fi
Lääkintöhallituksen Terveyskasvatustoimiston tilaama ja Kari Heiskasen ohjaama tv-elokuva "Naida vai palaa" on esitetty YLE TV1:ssä ainakin tammikuussa 1990. Elokuvan pääosissa olivat mm. Konsta Mäkelä ja Ona Kamu.
Elokuvasta löytyy VHS-tallenne ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista, minne sitä on mahdollista tulla myös etukäteen sovittaessa katselemaan.
