Kokoelmassamme on lavastusta käsitteleviä kirjoja, mutta ne liittyvät enimmäkseen teatteriin. Teoksessa Harha on totta: näkökulmia suomalaiseen lavastustaiteeseen ja pukusuunnitteluun 1900-luvun alusta nykypäivään pitäisi olla jotakin myös elokuvalavastuksesta, mutta kirja on lainassa, joten emme voi tarkistaa asiaa. Lavastuksesta ja kuvauspaikoista on jonkin verran kirjoissa, joissa kerrotaan elokuva-alan ammattilaisista (esim. Hytönen: Kamera käy!: elokuvaaja Kari Sohlberg) tai tietyn elokuvan teosta (esim. Lupaus). Sidney Lumetin teoksessa Elokuvan tekemisestä on luku, joka käsittelee lavastusta ja puvustusta. Kuvausympäristöstä on esim. Kari Pirilän kirjassa Elävä kuva - elävä ääni.
Jos tulet käymään kirjastossa, voimme etsiä sinulle...
Tässä joitakin nuorten kertomus- ja novellikokoelmia. Voit varmaan vielä itse katsoa, ovatko nämä kaikki sopivia 6-luokkalaisille.
Cantervillen kummitus
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta koiraa
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta delfiiniä
Eläimet ja minä
Heyne, Isolde: Tsaske pilvenpoika ja muita kertomuksia
Kallioniemi, Tuula: Aleksanteri Suuri ja muita koirajuttuja
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka
Toivola, Ritva: Kummitusjuna
Toivola, Ritva: Panssarimyyrä ja muita kertomuksia
Toivola, Ritva: Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia
Vuorio, Maria: Olen nähnyt sellaisen
Vuorio, Maria: Siitä ei kukaan tiedä
Lisää kirjoja löytyy Lastusta. Tarkennetun haun aihehaulla "novellit" (rajauksena:...
Runo on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=02342f16-5f0…
Hei,
uskoisin, että saat apua Suomen sukututkimusseuran inernet-sivulla olevasta HisKi-kirkonkirjaluettelosta:
http://www.genealogia.fi/historia/
HisKin käytöstä on sivulla myös hyvät ohjeet.
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole...
Hakusanoilla kirjat ja korjaus tai kirjansidonta löydät viitteitä kirjastojen tietokannoista, esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).
Verkossa on runsaasti kirjojen korjausohjeita, esimerkiksi:
https://www.wikihow.com/Repair-a-Paperback-Book
Yksittäistä kirjaa en löytänyt David Röntgenistä, mutta Töölön kirjaston käsikirjastossa on Helena Howardin toimittama World Furniture, 1969 sekä Phoebe Phillipsin toimittama the Collector’s Encyclopedia of ANTIQUES, 1973, ISBN 0-90030-507-X. Näistä hakuteoksista löytyy kuvia ja tietoa Röntgenin elämäntyöstä. World Furniture löytyy myös lainakappaleena, ISBN 0-600-3462-X (painosvuosi 1981) tai ISBN 0-600-03955-2 (painosvuosi 1971).
Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi Röntgenistä elämäkertatietoa sekä artikkeliviite New York Timesin artikkeliin 9/18/98 vol 148 issue 51284 pE37, Op. New York Timesin artikkelin voi lukea mikrofilmiltä Helsingin yliopiston kirjastossa, Ebscon artikkelin lähetän sähköpostiisi.
Google-haulla hakusanalla ”David...
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisen, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteisestä Tiekkö-kirjastojen tietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 löytyivät seuraavat kirjat käyttämällä hakusanoina asiasanoja "koulu" ja "ilmapiiri" sekä "koulu" ja "viihtyvyys":
Salmivalli, Christina: Koulukiusaamiseen puuttuminen : kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus, 2003.
Laine, Kaarlo: Koulukuvia : koulu nuorten kokemistilana. Jyväskylän yliopisto, 2000.
Himberg, Lea: Opettaja ja työyhteisö. WSOY, 1996.
Laine, Kaarlo
Ameba pulpetissa : koulun arkikulttuurin jännitteitä. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Kääriäinen, Hillevi: Tutkiva ja muuttuva koulu. WSOY, 1997.
Mikäli tarvitset lisää tutkimustietoa aiheesta,...
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/ löytyy seuraavia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä:
DIECKMANN, Maijaliisa
Rohkea nainen : viisautta ja pitkää ikää.2005
KOSONEN, Ulla
Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta. 1998
Suomalaisen naisvoimistelun jäljillä : seminaarisarja
Osa 1 ja 2. 2003, 2004
REHUNEN, SEPPO
TERVEYS JA LIIKUNTA. 1997
TERVEYSLIIKUNTA : fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä / toimittajat: Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori Helsinki : Duodecim : UKK-instituutti, 2005
HAASTEENA huomisen hyvinvointi : miten liikunta lisää mahdollisuuksia? : liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II : tutkimuskatsaus / toimittanut Mari Miettinen. 2000
ARJEN SÄIKEET : AIKAKUVIA ARKIELÄMÄÄN, SIVILISAATIOON...
Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta löytyvät Sotkamon kohdalta enimmilläänkin tiedot vain vuoteen 1901. Arkistolaitoksen sivuilla kerrotaan, että Kansallisarkistossa ovat tutkijoiden saatavilla lähes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6m73qd?fi+0508+kaikki
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
1900-luvulla syntyneistä kannattaa ottaa yhteyttä Sotkamon seurakuntaan:
http://www.sotkamonseurakunta.fi/yhteystiedot
Mukava ajatus on tarjota kirjojaan yhteiseen käyttöön ja kirjastoon voi tarjota kirjojaan. Isoissa kirjastoissa on usein paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan kjirjalahjoituksia. Hyvä käytäntö on sopia etukäteen lahjoituksesta siinä kirjastossa, johon suunnittelee lahjoittaa kirjoja.
Pohjoinen napameri tarkoittaa samaa kuin pohjoinen Jäämeri.
Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009:
”Miksi Arktis kärsii? Siksi, että pohjoinen napameri on itse asiassa pieni ja herkkä sisämeri. Katsoitpa mitä tahansa tavallista maailmankarttaa, Jäämeri on kaukana maan äärissä ja näyttää valtavalta. Kun tarkastelet maapalloa pohjoisnavan yläpuolelta, huomaat, että Jäämeri on oikeastaan Atlantin lahti, pieni, aika lailla pyöreä allas Aasian ja Amerikan mantereiden välissä.”
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_arktis_karsii_
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoinen_j%C3%A4%C3%A4meri
”Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue. Sitä voidaan pitää jatkeena Atlantille, johon sen...
Tuija Lehtinen, Veera Vaahtera (oik. Pauliina Vanhatalo), Pirjo Rissanen, Eeva Vuorenpää ja Pirjo Tuominen sekä Nelli Hietala kirjoittavat saman tyylisiä kirjoja kuin mainitsemasi kirjailijat. Käännöskirjallisuudesta suosittelen kokeilemaan vaikkapa Jojo Moyesin tai Sarah Haywoodin kirjoja.
Joka kodin tähtikirjasto -sarjassa vuosina 1955 (3. p.) ja 1960 (4. p.) kolmena niteenä julkaistussa Monte Criston kreivissä on liitteenä kuvia elokuvasta Le comte de Monte-Cristo.
Yksi ehdokas hieroglyfejä ja Rosettan kiveä käsitteleväksi kirjaksi voisi olla C. W. Ceramin yli 500-sivuinen Muinaisaarteita etsimässä : arkeologian romaani (WSOY, 1951).
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi tulleen...
Mahdollista on suorittaa informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, jos on kirjastoalan työpaikka. Tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa suoritettavasta ammattitutkinnosta tietoa sivulla
http://www.slk.fi/opiskelijaksi/opiskelemaan/ammattitutkinnot/
Keravalla suoritettavasta ammattitutkinnosta lisää Kirjastot.fi:n sivulla http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_event4.asp?cid=1442
Helsingin seudun kesäyliopistossa http://www.kesayliopistohki.fi/sivut voi myös suorittaa alan opintoja:
Informaatiotutkimuksen perusopinnot(16 ov) http://www.avoinyliopisto.fi/public/nayta_tiedot.asp?id=85156
Informaatiotutkimuksen perusopintojen täydennysosa / Informaatiotyö II (4 ov) http://www....
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Äänilevyjä voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tallentaa CD-levylle kahdessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, Kirjasto10:ssä ja Myllypuron meidakirjastossa.
Voit varata ajan digitointiin puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta pudotusvalikosta Löydä kirjastosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Veikkauksen omista arkistoista saamieni tietojen mukaan ensimmäinen huomautus Veikkaukselle tehtiin vuoden 1986 marraskuussa. Liikaa perittyjä arpajaisveroja maksettiin pelaajille, joiden voitto ajoittui kierroksille 26/79–50/84. Palautukset tapahtuivat touko–joulukuussa 1990 ja ne koskivat noin 170.000 veikkausvoittajaa. Palautuksia Veikkaus maksoi lopulta korkoineen yhteensä 125,2 miljoonaa markkaa. Arpajaisveroasiaa käsitellyt oikeusprosessi eteni hovioikeuteen saakka ja kesti 29.9.1987–8.4.1990. Ensimmäinen päätös saatiin Vantaan kihlakunnanoikeudessa 27.6.1989, jonka vuoksi ns. 10 vuoden vanhenemissäännön perusteella palautuksen alkamisajankohdaksi määräytyi 27.6.1979–kierros 50/1984, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksia ei enää ollut (...
Sähköpostin suojaamista koskeva artikkeli löytyy osoitteesta:
http://www.mbnet.fi/jutut/kolumnit/kol_199707.html
Lisäksi tietoturvaa yleisesti koskeva sivusto on osoitteessa
http://www.telmo.fi/arkisto/tiveke/turva/turva-2.htm
Lisää sähköpostin suojaamista käsitteleviä sivuja voi etsiä esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com
Hakusana voi käyttää esim. sähköpostin suojaaminen.
