Vuoden 1920 Lakimies -lehden numerossa 3 olleessa artikkelissa Oikeuslähteiden, lähdeteosten ja oikeustapausten merkitseminen kerrotaan, että Suomalainen Lakimiesten Yhdistys on toukokuun 26. päivänä vuonna 1920 hyväksynyt ja täydentänyt ohjeita, jotka koskevat oikeuslähteiden kirjallisuudessa käytettäviä lyhenteitä. Korkeimmasta oikeudesta käytetty lyhenne KKO on mainittu tässä artikkelissa sivulla 105.
Alunperin ohjeita ja lyhenteitä on esitetty jo vuonna 1915, mutta hyväksyminen on tapahtunut vasta 1920.
Lähteet:
Kansalliskirjaston digiarkisto:
Lakimies -lehti. 1920.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498801?page=1
Wikipedia artikkelissa Korkein oikeus mainitaan myös lyhenteen KKO synnystä ja siihen liittyvistä...
Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Alkutiedot ovat melko hatarat, mutta uskallan veikata, että Martha Vainwrightin rinnalla lauloi hänen veljensä Rufus Vainwright, itsekin muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rufus_Wainwright
TV-shown ajankohtaa en sen sijaan uskalla lähteä arvaamaan.
Toivottavasti tiedosta oli sinulle edes pientä hyötyä!
Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
Wild is the wind -elokuvaa ei ole kirjastoissa lainattavissa. Verkkokaupassa Joe's Classic Movies http://www.joesclassicmovies.com/ sitä on saatavilla hintaan $9.50.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei tuota elokuvaa suomenkieliseltä nimeltään ”Vapauden hinta” ole ainakaan toistaiseksi julkaistu lainkaan suomalaisena julkaisuna. Siksi Suomen kirjastoista sitä ei ole saatavilla. Sopii toivoa, että elokuva tulisi jossakin vaiheessa myös suomalaisena DVD-julkaisuna.
Jos haluat tilata ulkomailta englanninkielisen version, ostopaikkoja löytää esimerkiksi Googlella käyttämällä hakusanoja ”Wind That Shakes the Barley” ja ”DVD”. Suomenkielisiä tekstejä ei tosin silloin saa.
Tekniikan Maailma -lehden nro 11/2008 voi lainata Espoossa kirjasto Sellosta ja Helsingissä Rikhardinkadun kirjastosta. Lehteä ei tarvitse käydä hakemassa kyseisistä kirjastoista vaan sen voi myös varata omaan kirjastoon.
Lehti löytyy myös Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoista, mutta sitä ei saa lainaan. Lehden artikkeleista voi pyytää tai käydä ottamassa kopioita.
Kotimaasta hyllyssä olevan kaukolainan saapuminen kestää keskimäärin yhden viikon. Saapumisaikaan vaikuttaa se tuleeko laina suoraan yksiköstä, jossa kaukopalvelu toimii. Postinkulkuun menee keskimäärin 2-3 päivää.
Ulkomailta paikasta riippuen kaukolainan saapuminen vaihtelee paljonkin.
Kotimaisten kielten keskuksen Sanojen alkuperästä kertoo uve-sanan etymologiasta. Siellä arvellaan virtaan viittaavan sanan olevan johdos sanasta vuo, https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuston mukaan Singerin koneet sarjanumeroilla Y5666044-Y5676043 on valmistettu vuonna 1928. (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)
Alla on suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoja ravinnosta. Niistä löytyy tietoa myös ravintolisistä.
- Terveyttä ruoasta : suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 / julkaisija: Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta]
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
- Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia
- Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al.
Internetistä löytyy kuuluisuuksien osoitehakemistoja, esim.:
http://www.reelclassics.com/Address/address-list.htm
Elizabeth Taylorin osoite:
c/o Elizabeth Taylor AIDS Foundation
P.O. Box 55995
Sherman Oaks, CA 91413-0995
Reel Classics –sivustolla sanotaan: “ Ms. Taylor accepts fan mail, autograph requests and professional inquiries at this address.”
Scott Malcolm Ciencin on syntynyt 1962. Hänestä ei ole tietoja hakuteoksissa, joita on Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Hän elää Sarasotassa, Floridassa, ja on julkaissut englanninkielisiä tekstejä vuodesta 1989 alkaen. Hän on julkaissut yli 40 romaania fantasiakirjallisuuden alalta ja lukuisia sarjakuvakirjoja sekä aikuisille että nuorille. Hänen teoksistaan on suomennettu toistaiseksi vain Onnen hylkäämät (2005). Hänen kirjallinen tuotantonsa luetellaan internetissä esim. sivulla http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Scott_Ciencin.htm#top .
Intrnetin hakukoneilla (esim. Googlella) saa paljon englanninkielisiä sivuja hakuehdolla "Scott Ciencin".
Ilpo Tiihosen runo 'Sinä kaikkeus' on ennen julkaisematon. Se on ollut Tv 1:n Runoraadissa 22.12.2005. 'Sinä kaikkeus' löytyy Internetistä: http://www.yle.fi/runoraati/index.php/runot/67/ .
Kyseista nuottia on etsitty tässä verkkopalvelussa aiemminkin,ja vielä hiljakkoin, joten kopioin vastauksen tähän:
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva...
Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
