Vuosina 1997-98 tehdyn brittiläisen Enid Blyton's enchanted lands -televisiosarjan kaikki 26 jaksoa esitettiin MTV 3:n ohjelmistossa keväällä 1999. Ohjelmaa esitettiin tiistaisin kello 14.00, kussakin puolen tunnin mittaisessa lähetyksessä nähtiin kaksi jaksoa.
"Pidetyn lastenkirjailijan Enid Blytonin kahteen kirjasarjaan perustuva piirrossarja kertoo sisarusten Joen ja Franin seikkailuista uuden, maaseudulla olevan kotinsa ympäristössä. He löytävät lumotun metsän, jonka keskellä kasvaa mahtava taikapuu. Sen oksilla lapset kohtaavat kummallisia hahmoja ja pääsevät ihmeellisiin paikkoihin. Sarja on puhuttu suomeksi." (Katso 9/1999)
2.3. Leikkikalumaa. Talvimaa.
9.3. Kutiavan tädin maa. Ota mitä vain -maa.
16.3. Ajatusten maa. Kaiken...
Hei,
kiitos kysymyksestäsi.
Ahvenanmaan suurin järvi ei olekaan ihan selkeä juttu. Järviwikin mukaan suurin on Vandöfjärden. Se on kooltaan 521,72 hehtaaria. Järviwikin tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä.
Info Pohjolan mukaan suurin järvi on kaksoisjärvi Västra Kyrksundet ja Östra Kyrksundet. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu.
Ero voi johtua siitä, että Vandöfjärden voidaan tulkita myös merenlahdeksi. Näin mainitaan Suomen ympäristökeskuksen sivulla.
Vantaan Tikkurilan kirjasto on säilyttänyt Suuren käsityölehden numerot vuodesta 1987 asti. 9/2002-lehti löytyykin Tikkurilasta, mutta 9/1995 puuttuu. Kirjastossa luettava 9/2002-lehti löytyy myös Helsingin Pasilan kirjastosta. Vanhempaa etsimistäsi lehdistä ei siis Helmet-kirjastoista löydy. Kansalliskirjaston lukusalissa sitä on mahdollista lukea (http://www.kansalliskirjasto.fi/). Divareista ja kirppareilta lehti tietenkin myös saattaa löytyä.
Parista muustakin Suuren käsityölehden numerosta löytyy koiran sadeasujen kaavoja: 2008/9, (s. 18 ja 20), 2008/4 (s. 18-19 ja s. 49-50) ja 2007/10 (s. 20-21 ja 64). Näitä lehtiä löytyy monista Helmet-kirjastoista.
Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=kotini+on+kaukomaa&se…
Sanojen aika -sivustolla http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=… kirjailija kertoo, että häneen voi ottaa yhteyttä WSOY:n kautta.
Kirjeposti osoitteeseen WSOY, PL 222,00121 Helsinki. Palautuspostimerkki mukaan, jos haluat kirjeeseen vastauksen. Sähköiset viestit WSOY:n palautesivun (Palautetta kirjailijalle)kautta osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/feedback tai sähköpostitse tiedotus@wsoy.fi
Siman valmistusohjeissa tosiaankin poikkeuksetta puhutaan pullottamisesta. Mitään ehdotonta estettä pullojen korvaamiselle vastaaville tiiviisti suljettavissa oleville astioille en kuitenkaan onnistunut kirjallisuudesta löytämään. Jos kuitenkin huomioidaan, että sima yleensä suositellaan tarjottavaksi mahdollisimman viileänä, pienet pullot ovat suuria tynnyreitä käytännöllisempiä astioita.
Siman jäähdyttämisenkin voi toki jättää väliin, mutta se ei ole välttämättä suositeltavaa: lämpimässä käyminen voi tapahtua liian nopeasti eikä simasta tule yhtä hyvänmakuista kuin viileässä tapahtuvan hiljaisen jälkikäymisen tuloksena saadusta simasta. Jos sima saa käydä liian pitkän ajan lämpimässä, pääsee liian suuri osa käytetystä sokerista hajoamaan...
Yleensä Turun sisäisissä kuljetuksissa varaukset saapuvat muutamassa päivässä, Turun ulkopuolelta voi kestää hiukan kauemmin. Jos teos ei ole saapunut viikon kuluessa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon.
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
Ensimmäinen kirja voisi olla Taikamuusi. Tekijä on Peter Firmin, ilmestymisvuosi on 1991 ja kirja kuuluu helppolukuiseen Suihkari –sarjaan. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1242802
Kirjan kansi https://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/951210.jpg
HelMet-kirjastoissa teosta ei valitettavasti enää ole, mutta se on tilattavissa kaukopalvelun kautta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lasten dekkarisarja tuntuisi olevan Tiger Team. Tekijä Thomas Brezina ja kirjojen ilmestymisvuosi 2001. Jokaiseen kirjaan kuuluu muutama salapoliisitarvike, mm. vihjekortti ja decoder. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiger%20team__Ff%3Afacetlan…
kyllä, kirja palautuu Arabianrantaan. Espoo ei saa kelluttaa Helsingin kirjoja, joten ne palautuvat.
Sen sijaan Ison Omenan kirja jää Haukilahteen. Espoo ja Vantaa kelluttavat kokoelmiaan, mikä tarkoittaa, että niitä ei tarvitse palauttaa. Siis Espoo ei palauta myöskään vaikkapa Tikkurilaan kuuluvaa kirjaa.
Kellutus vähentää kuljetuksen tarvetta ja kokoelmat muuttuvat pikku hiljaa asiakaskunnan näköisiksi.
Koska asiakkaat eivät palauta ja lainaa kirjoja tasaisesti, joihinkin kirjastoihin kertyy kirjoja ja toisista hyllyt tyhjenevät. Tällöin pitää lähettää kirjoja laatikoittain kirjastosta toiseen. Tätä sanotaan tasapainottamiseksi.
Eri maissa käytössä olevat nimipäiväkalenterit on toimitettu itsenäisesti, toisistaan riippumatta eivätkä niissä esiintyvät nimet ja päivät välttämättä vastaa toisiaan. Sitä paitsi, suomalaisille tuttu virallisesti vahvistettu nimipäiväalmanakka on kansainvälisesti katsottuna hyvin poikkeuksellinen ilmiö: Suomen lisäksi sellainen on käytössä ainoastaan Ruotsissa.
Monissa muissakin maissa tunnetaan sanat nimipäivä ja nimipäiväkalenteri, mutta niillä on eri merkitys kuin Ruotsissa ja Suomessa. Saksan Namenstag ja englannin nameday tarkoittavat jonkin henkilön kirkollista muistopäivää. Vastaavasti nimipäiväkalenteri merkitsee eri päivinä muisteltavien Raamatun ja kirkon historian henkilöiden luetteloa.
Useissa katolisissa maissa (mm....
Nachricht on esim. Duden-sanakirjan mukaan varhaisyläsaksan Nachrichtung -sanasta (n. 1600-l.) kehittynyt, joka on puolestaan johdettu verbistä, merkityksenä suunnilleen (käsittääkseni) jonka mukaan on suuntauduttava, joka on otettava huomioon = nach dem man sich richten muss. Tämän sanan merkitys on muuttunut vähitellen merkitsemään ilmoitusta, joka on sisältänyt ohjeita/opastusta ja siitä edelleen uutiseksi.
https://www.duden.de/rechtschreibung/Nachricht#herkunft
http://journalistikon.de/nachricht/
Tutkimme asiaa Saksalaisessa kirjastossa ja voimme kertoa, että sana on tullut käyttöön 1600-luvulla ja on alunperin tarkoittanut ohjetta. Vuosien saatossa merkitys on muuttunut tarkoittamaan uutista.
WADA:n (World Anti-Doping Agency) verkkosivuilta kohdasta Resources löytyy kahdenlaisia tilastoja (Laboratory statistics, Testing statistics). Näissä tilastoissa tulokset on ryhmitelty pääasiassa urheilulajin tai kilpailun mukaan. Laboratory statistics -osastosta löytyvät tiedot vuodesta 2003 lähtien, Testing statistics -arkisto ulottuu vain vuoteen 2008.
http://www.wada-ama.org/en/Resources/Global-Statistics/testing-statisti…
IAAF:n verkkosivun Testing statistics -osioon on tilastoitu sen valvonnassa tehtyjen testien määrä. Historical Doping Control Statistics (1990-2010) -tilastossa on lisäksi mainittu yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa todettujen positiivisten testitulosten määrä.
http://www.iaaf.org/antidoping/statistics/index...
Tämä on mahdollista. Henkilö voidaan voimassa olevan perustuslain (54 §) mukaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämä periaate on Suomessa ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien (1074/1991, 1075/1991).
Asiaan liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 232/1988) kuitenkin silloin myös todettiin, että ”on pidetty tärkeänä rajoittaa presidentin valintaa nimenomaan ja vain peräkkäisten kausien osalta. Uudelleenvalinnan tulee voida olla mahdollista jo yhdenkin väliin jäävän toimikauden jälkeen:”
”Sääntely ei estäisi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi valitun presidentin myöhemmin tapahtuvaa uudelleenvalintaa, mikäli kahden peräkkäisen toimikauden ja mahdollisesti kysymykseen tulevan uuden toimikauden välissä...
Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Kirjallisuutta:
Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa
Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika
Erkki Riimala...
Joitain Maaria Leinosesta kirjoitettuja artikkeleita löytyy:
- Hietaniemi, Helena : Hyvää tekevä itku (ET lehti 1991 s. 34-37)
- Kirjailija-antologia : Suomen maakuntakirjailijat (1990)
-Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos : Lehtileikkeet : Maaria Leinonen
Vilpertti Viitasammakko -sarjan alkuperäinen nimi oli Philbert Frog. Vuonna 1993 valmistunutta brittisarjaa tehtiin kaikkiaan 13 jaksoa, jotka nähtiin Suomessa TV2:n ohjelmistossa sunnuntaisin syksyllä 1994. Ensimmäinen jakso esitettiin 4.9.
http://www.toonhound.com/philbert.htm
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Meren hiljaisuus –elokuvaa ei ole saatavana ainakaan tällä hetkellä Suomen kirjastoista. 2004 valmistunut elokuva oli tv-draama ja ulkomaisia tv-tallenteita ei juurikaan ole levityksessä. Seuraavasta verkkokaupasta elokuvan tiedot löytyivät, mutta on näköjään loppunut sieltäkin.http://www4.fnac.com/Shelf/article.aspx?PRID=1604130 . Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia videoita tai DVD-tallenteita, joiden tekijänoikeusmaksut on maksettu. Me emme siis voi täyttää siitäkään syystä kaikkia asiakkaidemme toiveita.
Kirjasta on tehty elokuva myös 1949. Se on Jean-Pierre Melvillen ohjaama. Sitäkään ei ole DVD- tai videotallenteena Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy mm. Amazonista http://www.amazon.co.uk/Silence-mer-Masters-...
