Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Hyvinvointiyhteiskunnalla viitataan yhteiskuntaan, jossa jäsenet voivat hyvin, elintaso ja sosiaalietuudet ovat korkeat ja korruptio vähäistä. Hyvinvointiyhteiskunnassa resurssit ovat verrattain tasaisesti jakautuneet ja kolmas sektori on perinteisesti vahva.
Hyvinvointivaltiosta alettiin puhua sotien jälkeen 1950-luvulla. OAMK:in verkko-oppimateriaalissa kerrotaan, että Mitä Missä Milloin -kirja esitteli hyvinvointivaltion käsitteen vuonna 1954. Alun perin termi on tullut Englannista, jossa alettiin toisen maailmansodan jäleen puhua hyvinvointivaltioista (welfare state) vastakohtana sotaa käyville valtioille (warfare state). Sodan päätyttyä valtion varat eivät huvenneet enää aseisiin ja muuhun poikkeustilan kustantamiseen, vaan...
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Joitain suoraan vieraista kielistä lainattuja perusmuodossaan an-loppuisia substantiiveja Kielitoimiston sanakirja tuntee (mm. bestman, bantustan, ramadan, sedan, seitan, self-made-man, slogan, stuntman), mutta omaperäisiä sanoja tai suomalaistettuja sanalainoja ei joukosta löydy.
Mooseksesta löytyy seuraavia teoksia: Poul Hoffmanin Palava pensas ja Bodil Thoenen Israel-kronikkaan kuuluva Jerusalemin kirjakääröt. Christian Jacqin Ramses-sarja kertoo Egyptin varhaisesta historiasta ja sarjan osissa Valonpoika, Ikuisuuksien temppeli ja Abu Simbelin valtiatar on yhtenä henkilöhahmona Mooses.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyi Raamatun henkilöistä kertovaa kaunokirjallisuutta mm.: Diamant, Anita: Punainen teltta; Elwood, Roger: Matkalla Masadaan; Hentilä, Tauno: Elävän veden safiiri; Holmes, Marianne: teokset Suuri rakkaus ja Marian poika; Lindgren, Torgny: Batseba; Men, Aleksandr: Ihmisen Poika; Pitkänen, Kyllikki: Kuninkaan rakkaus; Saramago, Jose: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi; Wangerin, Walter: Jeesus sekä...
Suuri osa Vaski-verkkokirjastossa näkyvistä kuvausteksteistä on peräisin kirjoja meille välittävän Kirjastopalvelun tietokannasta. Usein nämä tekstit ovat alun perin kustantajan tekemiä. Tässäkin tapauksessa tuo sama teksti on myös kirjan kustantajan sivuilla. Verkkokirjastoomme kuvaus tulee automaattisesti ISBN-numeron perusteella. Vaski-verkkokirjastoon tulee kuvaustekstejä myös muilta tahoilta ja osa teksteistä on kirjastossa tehtyjä. Kaikista verkkokirjastossa olevista virheistä voi lähettää palautetta sivuston yläreunan palaute-kohtaa klikkaamalla.
Palaute
Sinun kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kirjastoon, esim. Kallioon, jolloin korttisi "mitätöidään"; näin estetään kortin väärinkäyttö. Kallion kirjaston puhelinnumero on 09-31085953 (lainaus).
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
Eduskuntatalon pohjois-eteläsuunnan mitta n. 78 m ja länsi-itäsuunnan mitta n. 55 m, nelikulmion vastakkaisten kulmien välinen ristimitta n. 95 m.
Eduskuntatalon istuntosalin halkaisija on 25 m.
Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä.
Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan.
Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas).
Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä.
http://...
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
Viski säilyy avaamattomana vuosia, eikä varsinaisesti pilaannu, mutta sen maku, aromit ja väri voivat muuttua. Alkoholia on saattanut haihtua vähän, jos korkki ei olekaan ollut täysin tiivis. Pulloa kannattaa pyöräyttää muutaman kerran ennen avaamista ja sitten varovasti maistella. Maku saattaa muuttua vielä avaamisen jälkeenkin hapen päästessä kosketuksiin viskin kanssa.
Parhaiten viski säilyy pimeässä, viileässä, avaamattomana ja pystyasennossa.
Viskin säilytys – ViskiTieto (wordpress.com)
Tätä on kysyttävä terveydenhuollon ammattilaisilta. Tällä hetkellä koronasta ei ole paljon tietoa, mutta se lisääntyy kuitenkin koko ajan. Uutta tietoa julkaistaan THL:n sivuilla, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä löytyy myös usein kysyttyjen kysymysten lista, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä en löytänyt tällaista vastausta, joten on syytä kysyä asiaa omasta terveyskeskuksestaan tai työpaikan terveyspalveluista. Esimerkiksi Vantaalla yhteystiedot löytyvät ja neuvontanumerot löytyvät täältä, https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/149703
Koskiniemi Sisko, Kääntöpuolella lapsuus ja Ihan tavallinen perhe. Kirjailija on lastensuojelun ammattilainen, joka kirjoittaa fiktion keinoin kohtaamistaan ilmiöstä.
Laukkarinen Liisa, Yhden asian mies ja Pakko juoda?
Härkönen Anna-Leena, Onnen tunti, joka käsittelee sijaisvanhemmiksi ryhtymistä.
Hayden Torey, Sähkökissa. Kirja kertoo autistisesta pojasta
Hayden Torey, Nukkelapsi. tositarina puhumattomasta tytöstä
sekä muut Haydenin kirjat.
Jalava Antti, Asfalttikukka. Kirja kertoo siirtolaisista, suomalaisista Ruotsissa 1970-80-luvulla.
Mörö Mari, Kiltin yön lahjat
Feldt Felicia, Näkymätön tytär
Onkeli Kreetta, Ilonen talo
Walls Jeannette, Lasilinna
Alakoski Susanna, Sikalat
Jalonen Riitta , Kirkkaus
Bengtsson Jonas, ...
Varsinaista karttaa väestö tiheydestä en löytänyt, mutta Islannin suurlähetystön sivuilla oli seuraava tieto: Vuoden 2000 lopussa pääkaupunkiseudulla asui 175 000 asukasta koko maan 282 845 asukkaasta. Ainoa alue e.m. lisäksi, joka pystyy vetämään väestöä puoleensa on Norðurland eystra ja sen pääkaupunki, Akureyri, joka on tasaisesti kasvanut. Islannissa on muutamia kuntia, joissa on alle sata asukasta: viime vuoden tilastoissa pienin kunta oli Mjóafjarðarhreppur: 30 asukasta. Seuraavaksi pienimmät, niitä on kaksi samalla asukasluvulla: Þingvallarhreppur ja Vindhælishreppur, joissa molemmissa oli vuonna 2000 asukkaita 43.
Karttoja Islannista (pääosin englanniksi löytyy osoitteista ):
http://www.lonelyplanet.com/mapshells/europe/iceland/...
Lambada on brasilialainen tanssi- ja musiikkityyli, joka kehittyi 1970-80 lukujen vaihteessa vanhasta Carimbó-tanssista. Lambadan suurimpia laulajatähtiä Brasiliassa on Pinduca, jota pidetään tyylin alullepanijana. Kymmenen vuotta tyylin kehittymisen jälkeen pari ranskalaista liikemiestä huomasi sen vetovoiman ja päättivät perustaa Ranskassa lambadaa soittavan yhtyeen Kaoman. Yhtyeen suurin hitti oli "Lambada", jota kuultiin ja tanssittin vuosien 1989-1990 tienoilla maailmanlaajuisesti.
Luultavasti kuulemasi kappale on juuri tämä Kaoman Lambada. Voit varmistaa asian Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5AfTl5Vg73A
Kappaleesta tehtiin tietysti myös suomenkielinen versio, jonka lauloi Anna Hanski. Sekin löytyy Youtubesta: http://www....
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Kyseessä on Arnold Tilgmannin Pieni sammakko (En liten groda). Suomennoksen on tehnyt Palle eli R. W. Palmroth ja se on julkaistu vuonna 1943.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjasta näin: "Värikäs, suurikokoinen suorakaiteen muotoinen kuvakirja Sasu-sammakosta, joka ei muista äidin ohjeita ja joutuukin Heikin saaliiksi lasipurkkiin. Kertomus on runomuotoinen ja alkaa: "Lammikossaan onnellisna asu' / Pappa-, Mamma-sammakko ja Sasu. / Sasu pieni, velmuileva piltti / korvilleen sai kun ei ollut kiltti." Lopussa Heikki vapauttaa Sasun ja kertomus päättyy: "Joskus pikku-Sasun mieleen palaa, / kuinka käy, kun jotain tekee salaa. / Siksi antoikin hän lupauksen, / aina muistaa Mamman varoituksen." (https://prettylib....
