Olet oikeassa, valtaosa Robin Hobbin tuotannosta sijoittuu samaan fantasiamaailmaan, joten jos haluat välttää juonipaljastuksia ja saada eniten irti kaikista Fitzin ja Narrin tarinan herkullisista juonenkäänteistä, kirjat kannattaa lukea seuraavassa järjestyksessä:
Näkijän taru (Farseer trilogy)
Salamurhaajan oppipoika
Kuninkaan salamurhaaja
Salamurhaajan taival
Elolaivat (Liveship traders trilogy)
Taikuuden laiva (Ship of Magic) ilmestyy suomeksi syksyllä 2024
The Mad Ship
Ship of Destiny
Lordi kultainen (Tawny man trilogy)
Narrin matka
Narrin palvelija
Narrin kohtalo
The Rain Wild Chronicles (ei suomennettu)
Dragon Keeper
Dragon Haven
City of Dragons
Blood of Dragons
Narri ja Näkijä (Fitz and the Fool...
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon Karjala-kuvauksia.
Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista:
Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa)
Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus)
Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala)
Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa)
Antti Tuuri: Ikitie
Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua.
Pohjois-...
Sodan vielä jatkuessa arviot sodan rahallisista ja inhimmillisistä kustannuksista ovat väistämättä kyseenalaisia. Tarkat faktat saadaan tietää mahdollisesti vasta sodan päätyttyä.
Paljonko hyökkäyssota on maksanut Venäjälle? Tässä artikkelissa [1] on laskettu, että sodan yhdeksän ensimmäistä kuukautta maksoivat Venäjälle noin 82 miljardia dollaria. Tästä on johdettu oletus, että vuoden loppuun mennessä hintalappu oli noin 90 miljardia dollaria eli viisi prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. [2] Tämä ei itsessään ehkä riitä kattamaan sodan todellisia kustannuksia, sillä joidenkin laskelmien mukaan kustannuksiin pitäisi lisätä esimerkiksi tuhoutuneiden panssarivaunujen, laivojen ja ilma-alusten korvaamisen kustannukset.
Paljonko...
Suosittelen tutustumista painettuun, vuosittain ilmestyvään Taidepörssiin, joka sisältää huutokauppojen hintatietoja taiteilijoiden teoksista. Taidepörssi on ilmestynyt vuodesta 1985 lähtien.
Vuoden 1994 Taidepörssistä käy ilmi, että Särestöniemen öljymaalauksen "Lapin kylä jää tekojärven alle" lähtöhinta (Oy Arvohuutokaupat Hörhammer Värdeauktioner Ab lokakuu 1989) oli 170 000 mk, myyntihinta 370 000 mk ja nykyarvo 434 031 (vuonna 1994).
Samaisen Taidepörssin mukaan yli 200 000 mk myyntihinnan ovat ylittäneet seuraavat öljymaalaukset:
- Stalin galaktisessa ajantajussa signeerattu 1971 (255 000 mk) myyty helmikuu 1989
- Iltarusko Kiimauomalla 1979 (260 000 mk) myyty maaliskuu 1989
- Keritsijä 1966 (230 000 mk) myyty maaliskuu 1989
-...
Etsimäsi kirja lienee matemaatikko Edwin A. Abbottin Tasomaa. Kirja on yhteiskuntasatiiri. "Se sijoittuu kaksiulotteiseen maailmaan, jossa asukkaat ovat monikulmioita. Heidän yhteiskuntaluokkansa määräytyy kulmien määrän mukaan: alimpana ovat naiset, jotka ovat pelkkiä janoja, sitten tulevat kolmiot, neliöt [...]".
Edwin Abbott Abbott: Tasomaa : Moniulotteinen romanssi. (Flatland: A Romance of Many Dimensions, 1884.) Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra cognita, 1997. ISBN 952-5202-03-8.
Kustantajan kuvaus: http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202038.html
Kuvaus: Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasomaa
Arvostelu Yliopisto-lehdessä: http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_17/kulttuur.html
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä voimakkaamman...
Varmaa tietoa ei ole, mutta eri tutkimusten mukaan on saatu tällaisia tuloksia, mitkä mainitaan jääkarhua käsittelevässä wikipedia-artikkelissa.
Jääkarhu polveutuu ruskeakarhusta. Geenitutkimuksissa jääkarhun syntymisestä on annettu erilaisia ajoituksia. Vuonna 2010 julkaistun mitokondrio-DNA:sta tehdyn tutkimuksen mukaan jääkarhu erosi ruskeakarhusta noin 150 000 vuotta sitten ja sopeutui nopeasti elämään arktisella merijäällä.[3] Vuonna 2012 Science-lehdessä julkaistun nDNA-tutkimuksen mukaan ero tapahtui 600 000 vuotta sitten. Samana vuonna Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan ero tapahtui 4–5 miljoonaa vuotta sitten, mutta senkin jälkeen lajien välillä tapahtui risteytymistä.[4] ...
Erilaisista fobia -listauksista emme löytäneet mainintoja kyseisistä peloista.
Laiskiaspelosta (eng. sloth phobia) löytyy kyllä keskustelua internetissä. Pelosta on kysytty englanninkielisellä Answers.com –sivustolla. Vastauksessa todetaan, että laiskiaispelolle ei ole erityistä termiä. Pelko kuuluu yleisesti eläinfobian alaisuuteen.
Heiluvien esineiden pelosta (eng. swing phobia) löytyy myös keskustelua internetissä. Ilmeisesti tällekään fobialle ei ole erityistä termiä.
Nimi Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun".
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm
Nimen Amanda latinankielinen merkitys on 'rakastettava, ystävällinen'. Almanakassa Amanda jatkaa elsassilaisen 300-luvulla eläneen Strassburgin piispan Amanduksen muistoa. Suomessa Amandus sisältyi jo Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriin 1544. Amanda-nimen muunnoksia ovat: Manda, Mandi, Mandu, Manta, Manti, Mantu, Mantukka ja Manttu.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Kyseisistä Eino Leinon runoista ei löytynyt saksannosta.
"Terve, Ukrainasta" löytyy Robert Moretonin tuore englanninnos: https://linguafennica.wordpress.com/2022/02/26/hail-to-ukraine-terve-uk…
Ukrainalainen lehtimies ja historiantutkija Bohdan Kentrschynskyj on kääntänyt "Terve, Ukrainan" ukrainaksi. Käännös löytyy ainakin tästä lehdestä, sivulta 5: https://vydavnytstvo.plastscouting.org/yunak/arkhiv/1981_2.pdf
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%95%D0%B9%D0%BD%D0%BE_%D0%9B%D0%B5%D0%…
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D0%BD%D1%82%D1%80%D0%B6%D0%B…
Nimi on talonnimenä tuttu kaikkialla Suomessa. Nimen taustalla on lähinnä ruotsalaisesta henkilönnimistöstä lainautunut Sigfrid. Tästä henkilönnimestä on meillä käytetty mm. asuja Sipi, Sipo ja Sippo, jotka ovat talon tai isännimestä siirtyneet sukunimistöömme. Sukunimenä se on länsisuomalainen, jota käytetään erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla esiintyvät sukuniminä myös Alasippola, Ala-Sippola Ylisippola ja Yli-Sippola. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan se on nykyisenä nimenä 1419 henkilöllä.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Sukunimet
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft: from shamanism to...
Tähän kysymykseen on osittain vastattu jo aiemmin: https://urly.fi/1GST (katso myös vastauksen kommentti). Tässä vastaus uudestaan täydennettynä tiedoilla suomenkielisestä versiosta:
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Kappaleesta on...
Hilja Valtonen oli tuottelias kirjailija, mutta Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Valtonen löytyvät hänen tärkeimmät teoksensa listattuna. Tässä ovat roomaanit:
Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa! (1927)
Opettajan villikko (1928)
Hiiliristi (1930)
Kunnankirjuri (1931)
Vaimoke (1933)
Tarvaatar (1935)
Nykyhetken tyttölapsi (1937)
Hätävara (1938)
Ville viekastelee taas (1945)
Kilroy sen teki (1947)
Rakas Vihtori (1950)
Neiti talonmies (1954)
Neekerityttö peilaa (1957)
Poikamiestyttö (1966)
Ruskapäiviä (1975)
Otava on vielä 2000-luvulla julkaissut Hilja Valtosen teoksia uusintapainoksina, mutta tällä hetkellä niitä...
Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kokoelmassa on Viipurin kaupungin osoitekirja ja liikehakemisto 1936-1937 ja Viipurin puhelinluettelot vuosilta 1935, 1936, 1938 ja 1939 sekä Viipurin ja Kaakkois-Suomen puhelinluettelo 1943, joista voisi olla apua. Niissä on paitsi Viipurin myös ympäröivän maaseudun yritysten osoitteita ja liikehakemistoja.
Näitä etunimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaukset:
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti...
Tällä hetkellä Olivier Dahanin elokuvaa Pariisin varpunen – Edith Piaf (2007) ei ole nähtävissä missään pääkaupunkiseudun elokuvateatterissa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Voit tarkistaa tallenteen saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Koska yhtä ainutta sivua kysymäänne asiaan ei löydy, olen koonnut suomenkielisen Wikipedian artikkelien kirjoittamista ja niiden laatua käsitteleviä ohjeita ja käytäntöjä listaksi.
Ohjeistus aivan perustason artikkelien kirjoittamiseen löytyy Wikipedian omista ohjeista osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Ensimm%C3%A4inen_artikkeli .
Wikipedian omien käytäntöjen mukaisesti laadukkaan artikkelin tulisi noudattaa tiettyjä ohjeistuksia. Tärkeimpiä niistä ovat lähteiden luotettavuus, neutraali näkökulma aiheeseen sekä uuden tutkimuksen välttäminen. Näistä käytännöistä voi lukea lisää seuraavista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tarkistettavuus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Neutraali_n%C3%A4k%C3%B6kulma
http://fi....
Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin. Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden...