Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… ....
Runo Kesäyö on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Huojuvat keulat vuodelta 1946. Kysymäsi kohdat kuuluvat näin:
- kaikki kukkien kansa
- minunkin sisällä soi
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Hakusanoilla jätehuolto ja historia Piki-verkkokirjastosta löytyy 15 teosta mm. nämä:
Oiva Turpeisen ja Jyrki Lehikoisen teos Kunnallistekniikkaa Suomessa keskiajalta 1990-luvulle, Suomen kuntatekniikan yhdistys, 1995.
Anna-Maija Urkolan artikkeli Jätehuoltoa puoli vuosisataa sitten löytyy Tammerkoski-lehdestä (1990: 7 ss. 28-29) jota julkaisee Tampere-seura. Lehti löytyy ainakin Tampereen pääkirjaston varastosta.
Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, 2008, Gaudeamus tekijöinä Jari Lyytimäki, Harri Hakala ja Jari Välimäki. Teosta löytyy useista PIKI-kirjastoista.
Jätettä ei jätetä [Videotallenne] : jätehuollon vuosisata Pirkanmaan jätehuolto, 2004.
PIKIstä löytyy ainakin pari teosta joiden asiasanoissa mainitaan ympäristönsuojelu ja tai...
Joseph Brodskyn essee Flight from Byzantium on julkaistu englanniksi teoksessa Less Than One (1986), jota on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista. Esseetä ei ole kuitenkaan suomennettu.
Brodskyn esseitä on julkaistu suomeksi teoksissa: Ei oikein ihminenkään (1987), Katastrofeja ilmassa (1988) ja Veden peili (Watermark, 1992, suom. 1994). Näistä ei löydy Pako Bysantista -esseetä.
Johannes Salmisen kirjassa Bagdadin ihme ei ole lähdeviitteitä. Näiden tietojen perusteella Salminen on oletettavasti lukenut esseen jollain muulla kuin suomen kiellellä.
Janet Evanovichin numerodekkarisarjasta, jossa on päähenkilönä Stephanie Plum, on suomennettu yhdeksän kirjaa. Uusin on vuonna 2012 ilmestynyt Yhdeksän hyvää. WSOY:n mukaan uusia suomennoksia ei ole näillä näkymin tulossa, koska sarjaa on myyty niin vähän.
Yleisradion levystön Fono-haulla löytyy Menneisyyden Vangit -yhtyeen esittämä käännös Phil Spectorin, Ellie Greenwichin ja Jeff Barryn kappaleesta River High, Mountain High nimellä "Näin kai käy kun rakastuu".
Kappale on julkaistu äänitteellä Menneisyyden Vangit vuonna 1993, suomenkieliset sanat on tehnyt Hector.
Kappaleen Näin kai käy kun rakastuu tiedot Fono.fi-palvelussa:http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=f3cd18d2-9b81-4078-8baa-e7be…
Suomen kansallisbibligrafiassa löytyy tekijäviittaus Tiittanen, Eila katso myös: Payne, Eila ja päinvastoin, joten kyseessä on sama henkilö.
Kansallisbibliografiassa mainitaan myös, että Ylätasangon toverukset -teoksen irtopäällyksessä on tekijän nimi muodossa Eila Tiittanne Payne.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://viola.linneanet.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys...
Tässä olisi joitakin suomenkieleisiä tarjolle.
Beskow, Elsa:
- Auringonmuna.
- Ollin hiihtoretki
Haavio, Martti: Iloinen eläinkirja.
Kauneimmat eläinsadut. (WSOY, ei tekijää, kuvittanut Janusz Grabianski.)
Kaiken maailman eläinsadut. (Toim. Katriina Kauppila, kuv. Matti Pikkujämsä.)
Laulajainen, Leena: Aurinkolintu ja kaamoksen korppi.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Satu puusta joka halusi muuttaa maalle.
Lerche, Pauliina & Meri Mort: Mimmit ja ketunpoikanen.
Gullichsen, Anna: Satu ja päärynäpuun Pyrre.
Niemelä, Reetta:
- Miljan talvi
- Miljan kevät
- Miljan kesä
- Miljan syksy
Henriksson, Karin: Itämeren ritarit.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Puuvanhus ja pikkukoivu.
Lisäksi listaan voisi laittaa suuren joukon Zacharias...
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
Seuraavia voisi kokeilla, kysy lähikirjastostasi näitä:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia / Cécile Eyen ; suomentanut Terhi Leskinen JULKTIEDOT Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2005 ULKOASU [25] s. : kuv. ; 29 cm
ISBN 951-882-465-7 (sid.)
Saarenvirta, Sinimarja
Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin / tarina ja runot: Sinimarja Saarenvirta ja Petteri Ponsimaa ; kuvitus: Sinimarja Saarenvirta
Helsinki : Kirjalito, 2004
Holmberg, Tiina
TEOS Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg ; kuvat: Johanna Moisio
JULKTIEDOT Jyväskylä : Pesäpuu, lastensuojelun erityisosaamisen keskus, 2003
Wikipedia-artikkelin mukaan Mars-suklaapatukoiden koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Artikkeli ei kylläkään kertonut eroista Euroopan eri maiden välillä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars-patukka
Helsingin Sanomat taas uutisoi (15.10.2017) Fantan olevan koostumukseltaan erilainen eri maissa: Suomessa myytävässä Fantassa on vähemmän appelsiinimehua kuin Italiassa myytävässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005409866.html
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Tarkoitatko tätä kirjaa: Sininen prikaati 1941-1944 /julkaisutoimikunta: Aimo Kaliva ... [et al.] (1969). Kirja on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099754__Ssininen%20prikaa…
Kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan pääasiassa korkeintaan viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia teoksia. Muita itselle tarpeettomia kirjoja voi viedä pieniä määriä kirjastojen kierrätyskärryihin. Kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kierrätyspisteen tilanne ja säännöt ennen kirjojen vientiä kirjastoon.
