Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja...
Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00….
Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään.
Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa entistä armeijan...
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Kannattanee tutkia etymologisia sanakirjoja. Esim. kirjassa Hoad: The concise Oxford dictionary of English etymology kerrotaan discuss -sanan johtuvan latinan sanasta discutere, jolle kirjassa annetaan merkitykset "dash to pieces, disperse".
Kirjastoapulainen ei ole enää yleisessä käytössä. Nykyisin keskiasteen koulutuksesta valmistunut kirjastotyöntekijä on yleensä kirjastovirkailija. Jako kirjastonhoitajiin ja kirjastovirkailijoihin ei ole toimenkuvallisesti kovin selkeä. Ei ajatella, että kirjastovirkailijat tekisivät ainoastaan kirjastonhoitajaa avustavia tehtäviä. Selvempi ero on koulutuksessa: Virkailijoilla on keskiasteen koulutus ja hoitajilla korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutason koulutus.
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Aikakoneen http://www.aikakone.org/uudet.htm mukaan Eeva Andersson oli kirjoittamassa v.2001 sarjaan Viimeinen papitar -nimistä jatko-osaa, mutta ei se ole ilmestynyt. Tämä on tarkistettu luettelosta https://fennica.linneanet.fi/ joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista.
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368
Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1994) antaa sanalle hunsvotti myös seuraavan merkityksen: reen tai kärryjen istuinlauta (Hattulan ja Porvoon murrealueilla).
Sanan hunsvotti eri merkitykset murresanakirjan mukaan:
1. kelvoton henkilö tai esine
2. piipunpesän puhdistuspuikko
3. erilaisia telineitä ja pidikkeitä (mm. tuo reen istuinlauta)
4. pikkusormi
Ensimmäisen kerran ajatus ylioppilastutkinnosta pääsyvaatimuksena opettajaseminaariin pyrkiville esitettiin jo vuonna 1922 Seminaarikomitean mietinnössä: ylioppilastutkinto vaadittiin kaksivuotiseen seminaariin pyrkivältä.
Vuonna 1967 hyväksytty seminaarilain muutos merkitsi seminaarien vähittäistä muuttamista kokonaan ylioppilaspohjaisiksi. Samalla ylioppilaspohjainen opettajankoulutus säädettiin kolmivuotiseksi. Syyslukukauden 1968 alusta lukien muutettiin Hämeenlinnan, Rauman, Savonlinnan ja Tammisaaren seminaarit ylioppilaspohjaisiksi, Kajaanin seminaari vuotta myöhemmin. Syksyllä 1968 otettiin oppilaita keskikoulupohjalta enää vain Heinolan seminaariin, ja kun nämä Joensuun korkeakoulussa (Itä-Suomen seminaari) ja Kajaanin...
Helmet-tietokannastamme saa listan kaikista lasten ruotsinkielisistä äänikirjoista esim. seuraavasti: valitaan etusivulta linkki Aihe, kirjoitetaan hakusanaksi talböcker, ja kohdennetaan haku lastenaineistoon.
Valtaosa löytyvistä äänikirjoista näyttää olevan riikinruotsalaisia. Suomenruotsalaisia lasten äänikirjoja tuottaa Studio FsR eli Finlandssvenska röster. Erillisen listan heidän tuotteistaan saa seuraavasti. Valitaan aloitussivulta Sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaruutuun fsr ja tehdään haku. Haku tuottaa listan FsR:n aineistosta. Tulossivun yläreunassa on hakulomake, jossa näkyy käytetty hakusana fsr. Oikealla puolella on pudotusvalikko. Valitaan siitä kohta Lasten aineisto ja näpäytetään painiketta Hae. Tuloksena on uusi lista,...
Teknillisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että päättötöitä voi käydä lukemassa paikanpäällä Otaniemessä. Kirjasto on kesäisin auki seuraavasti: Maanantaisin klo 8.00-18.00. Tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://lib.hut.fi/
Kysyin asiaa kollegoilta ympäri Suomea ja sain kaksi erilaista vastausta, jotka ovat tässä:
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Juhani Pohjanmies, ja se on omistettu Lahden Tyttölyseolle. Sanat ja nuotit löytyvät ainakin tyttölyseon historiikistä "Lahden yksityinen tyttölyseo 1908-1958" (s. 106 - 107). Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen voi täyttää lähikirjastossa tai tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Herman Rechberger on säveltänyt kuorolaulun Oda I, joka alkaa sanoilla Kultainen lyyra (suom. Teivas Oksala), Khrysea forminks (kreik. san. Pindaros).
Laulu löytyy nuotista (suomenkieliset ja kreikankieliset sanat)...
Marcel Pagnolin teksteihin pohjautuvia dvd-elokuvia löytyy. Isäni kunnian päivä ja Äitini linna perustuvat Marcel Pagnolin omaelämäkerrallisen tekstiin. Hänen romaaneihinsa pohjaavat myös elokuvat Rakkauden lähde ja Katkeruuden lähde. Nämä löytyvät kirjastosta.
Tiina-sarjan ensimmäinen kirja "Tiina" on käännetty japaniksi vuonna 1979. Japaninkielisen käänöksen Ganbare Tiina on tehnut Midori Watanabe.
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät SKS:n käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tiina-sarjan lisäksi Polva tunnetaan kevyistä naisten viihderomaaneista. Tyypillisessä tarinassa köyhä sankaritar löytää kommellusten jälkeen rikkaan miehen. Nimet kuvastavat hyvin aiheita ja humoristista tyylilajia: Etsin miestä itselleni, Vihaan hameväkeä, Otan sinut äkäpussi, Älähän änkee, Anna suukko kultaseni, Minäkö muka mustasukkainen jne.
Kirjaston käyttösäännöissä säädetään lainaamisen ehdoista, ja luonnollisesti niitä säätelee pohjimmiltaan Suomen laki. Elokuvien ja pelien ikärajat perustuvat lakiin, joka velvoittaa kirjastoja. Vastaavasti kirjojen osalta vastaavaa säädöstä ei ole. Asia perustunee siihen, että kuvamateriaali vaikuttaa voimakkaammin, koska katsoja näkee tapahtumat. Kirjoissa tapahtumat voi kuvitella vain mielessään omien kokemustensa perusteella.
Kustantaja tai kirjasto voi antaa kirjoille ikäsuosituksia, mutta niiden rooli on enemmänkin kertoa, minkäikäisille kirja saattaisi sopia, kuin estää lainaaminen suositusta nuorimmilta tai vanhemmilta.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä, joita on käytetty tämän vastauksen laatimisessa:
https://yle.fi/...
Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30...
Francisco José Viegas on suosittu kirjailija, jonka teoksissa on päähenkilönä rikospoliisi Jaime Ramos. 2000-luvulla on ilmestyneet mm. kirjat O colecionador de erva (2013) ja Un crime capital (2012).
Kirjailijasta lisää: http://jaimeramos.booktailors.com/en/biography/
