Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Kirjasto ei voi ottaa vastaan elokuvalahjoituksia, sillä lainattavilla elokuvilla tulee olla hankittuina myös erilliset lainausoikeudet. Kuluttajamyynnissä olleilla elokuvilla näitä ei ole. Kiitos ajatuksesta!
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne on Annan rinnakkaismuoto. Maire tulee Kalevalassa esiintyvästä sanasta mairea, joka tarkoittaa ihanaa ja suloista. Joissakin murteissa myös armasta. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Verkkokirjastosta voi hakea uutuuksia esimerkiksi laittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus ja samalla rajaamalla hakua kielen, aineistomuodon ja julkaisuvuoden perusteella. Tämän jälkeen saatuja hakutuloksia voi vielä rajata esimerkiksi aikuisten aineistoon tai tietyn päivän jälkeen ilmestyneisiin teoksiin. Halutessaan voi ottaa käyttöön uutuusvahdin, jolloin sähköpostiin tulee valinnan mukaisesti päivittäin tai viikoittain ilmoitus, kun verkkokirjastoon ilmestyy uusia hakuun sopivia teoksia.
Lisää uutuusvahdista:https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#newitemshttps://www.kirjastot.fi/kysy/miten-uutuusvahti-toimii-vaskissa?languag…
Verkkokirjaston seuraamista kätevämpää saattaa olla kustantamoiden viestinnän seuraaminen, jolloin...
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (...
Tuorein tieto 106 vuotta täyttäneiden määrästä kuvaa tilannetta ajankohtana 31.12.2021. Silloin 106-vuotiaita tai vanhempia (eli vuonna 1915 tai aiemmin syntyneitä) oli Suomessa yhteensä 26 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilaston tietokantataulukko 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021
Jean Sibeliuksen säveltämän laulun sanat löytyvät verkosta nopeasti. Sanoitus on A.V. Koskimiehen. Nuotinnos sisältyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan osaan 5.
https://genius.com/Jean-sibelius-tuule-tuuli-leppeammin-lyrics
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
Reino on suomalainen lyhentymä saksalaisesta alkuperää olevasta Reinholdista. Reinhold on suomeksi "jumalan neuvolla hallitseva".
Leo on latinaa ja tarkoittaa leijonaa.
Teddy on angloamerikkalaisessa maailmassa sekä Teodorin että Edwardin kutsumanimi. Teodor on kreikassa Jumalan lahja ja Edward muinaisenglannissa rikkauden vartija.
Viljami (engl. William, saks. Vilhelm) on lujatahtoinen kypäränkantaja (eli sotilas).
Ilana on uudehko juutalainen nimi. Heprean kielessä se tarkoittaa puuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ilana-nimeä on Suomessa annettu 113 naiselle. Ks. tarkemmin: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimien merkitysten lähteenä Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Nenäonteloa peittää värekarvaepiteeli, jonka avorauhaset tuottavat aina jonkin verran limaa kostuttamaan ja puhdistamaan limakalvoa. Flunssan iskiessä flunssavirukset tulehduttavat limakalvon, jolloin se puolustautuu kiihdyttämällä limaneritystä ja huuhtelemalla viruksia tehokkaammin pois. Normaalitilanteessa lima on yleensä kirkasta, mutta flunssassa siihen sekoittuu kudosnestettä, kuolleiden limakalvosolujen jäänteitä, puolustussoluja, viruksia ja bakteereja, ja siksi sen väri vaihtelee. Flunssassa tulehtuneet limakalvot myös turpoavat. Jos nenäontelon sivuonteloiden ulostuloaukot ovat ahtaat, ne saattavat tukkeutua, jolloin potilas altistuu bakteerin aiheuttamalle poskiontelotulehdukselle.
Päässä on paljon erilaisia onteloita: suuontelo...
Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tehtiin Pietarissa 1901, kun Mooses Putron johtama suomalainen kuoro tallensi lauluja mm. Sibeliuksen Isänmaa. Seuraavana vuonna Aino Ackte levytti Pariisissa. Ensimmäinen levytys Helsingissä oli 1904, kun Will Gaisberg levytti Adolf Lindforsin lausumia otteita Molieren Luulosairaasta. Samana vuonna Yleisradion toimittaman sivuston Kansallinen äänigalleria http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto mukaan ensimmäisen äänilevyn Helsingissä teki Pasi Jääskeläinen ja levy oli Tammerkosken sillalla.
lähteet: Pekka Gronow: Äänilevyn historia (WSOY 1990)
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 5 (1979)
Pronssiottelun puuttumiseen ei ole mitään virallista selitystä. Todennäköisesti suurin syy on yleinen vähäinen kiinnostus yleisön ja pelaajien taholta. Pronssiottelua ei nähdä riittävän houkuttelevana, kun välierissä hävinneiden joukkueiden suurin panos on jo mennyt. Jalkapallossa pronssimitali ei muutenkaan edes MM-kisoissa ole niin arvostettu kuin monissa muissa urheilulajeissa. Myös pronssiottelun sovittaminen kisaohjelmaan tuo lisähaasteen, jos ottelun täytyy olla päivää ennen finaalia.
Lähde:
http://www.spiegel.de/sport/fussball/fussball-em-2016-warum-gibt-es-kein-spiel-um-platz-drei-a-1102000.html
Kuvat ovat Harri Oksasen, joka toimii Kirjastot.fi:ssä graafikkona. Hän on julkaissut myös lasten kuvakirjan Pokkianen, Kirjastosarjakuvaa sekä tehnyt kuvituksia, esim. Lätkä-Lauri-kirjoihin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Kirjastosarjakuva, https://www.kirjastot.fi/sarjakuva.
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa...
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… ....
Valitettavasti kirjan Atlantis, kadonnut maailma -kirjan kirjoittajasta Lara Bergenistä ei löytynyt hakuteoksista eikä internetistä kuin muutamalta sivulta teosluetteloita, ei henkilötietoja lainkaan. Yhdysvaltalainen kirjailija on kirjoittanut mm. Disney-yhtiöille ainakin 45 kuvakirjaa ja tieteiskirjaa tähän mennessä. Hänen tuotantoaa löytyy netistä mm. osoitteista www.randomhouse.com tai www.allbookstores.com.
Päivi Oikkonen/ Lappeenrannan maakuntakirjasto