Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se
merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä".
Lähteet:
Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974
Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
Alla on merirosvoaiheisia kaunokirjoja. Osa kirjoista käy myös nuorille. Toivottavasti löydät näistä mieluisia.
- Monsuuni / Wilbur Smith
- Kaappareiden vesillä / Michael Crichton
- Leo Afrikkalainen / Amin Maalouf
- Vartijat / R. A. & Geno Salvatore
- Laivojen lunnaat : romaani / Aarne Pynnönen
- Punaisen yön kaupungit / William S. Burroughs
- Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista / Celia Rees
- Prinssi Faisalin sormus / Bjarne Reuter
- Majakka maailman laidalla: seikkailuromaani Etelä-Amerikasta / Jules Verne
- Aarresaari / Robert Louis Stevenson
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla sterilisoidut....
Etsitty Pentti Saarikosken runo löytyy vuonna 1971 ilmestyneestä kokoelmasta Onnen aika:
Minulla menee huonosti.
Kaikilla menee huonosti.
Mutta joillakin menee hyvin.
Christine Nöstlinger on itävaltalainen kirjailijatar.
Löydät hänestä suomeksi tietoa seuraavista kirjoista:
* Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1997.
* Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, Kuka loi Lorinalätyn. 1998.
Kirjastosta voit tiedustella Kirjastolehden numeroa 7-8 vuodelta 1996. Lehdessä on Christine Nöstlingerin haastattelu.
Internetin kautta voisit kokeilla vaikkapa seuraavaa osoitetta:
https://www.kirjasampo.fi
Kreikkalaisessa mytologiassa on runsaasti lähisukulaisten välisiä liittoja. Alkujumaluudet Gaia ja Uranos olivat samaan aikaan sekä äiti ja poika että pariskunta. Heidän liitostaan syntyivät Titaanit, joiden johtajaksi kohosi Kronos. Hän taas oli naimisissa siskonsa Rhean kanssa. Kronoksen ja Rhean lapsia olivat Demeter, Hestia, Hera, Hades, Poseidon ja Zeus. Ylijumala Zeuksen vaimo oli hänen Hera-siskonsa.
Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että myyttien esimerkit olisivat millään lailla vaikuttaneet ihmisten parinmuodostukseen. Lähisukulaisten väliset liitot eivät olleet antiikin Kreikassa yleisiä tai yleisesti hyväksyttyjä. Vanhemman ja lapsen sekä täyssisarusten väliset liitot olivat ehdottomasti kiellettyjä. Kuitenkin esimerkiksi...
Ilman perillisiä ja testamettiä kuolleen omaisuus menee valtiolle. Valtionkonttorin sivut kertovat näin:
"Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori.
Jos perillisittä kuollut henkilö on tehnyt testamentin, omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti. Tällöin testamentti on annettava tiedoksi Valtiokonttorille.
Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 600:sta perillisittä kuolleesta henkilöstä, mikä on noin yksi prosentti kuolleiden määrästä. Ilman perillisiä kuolleista noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin."
Perillisiä voi löytyä kauempaakin suvusta. Taloustaito.fi neuvoo näin: "
Perimysjärjestys
■...
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Seksitaudit eli sukupuolitaudit ovat olleet ihmiskunnan riesana jo tuhansia vuosia. Näin ollen on luultavaa, että historian ensimmäiset maininnat sukupuolitaudeista löytyvät vanhimpien korkeakulttuurien teksteistä.
Varhaisimmat mesopotamialaiset lääketieteelliset tekstit ovat 2000-luvulta eKr. Urin kolmannen dynastian ajalta (n. 2112–1950 eKr.) on säilynyt sumerinkielinen lääketieteellinen manuaali. Babylonialainen oppinut Esagil-kin-apli (fl. 1067–1046 eKr.) laati Sakikkū-nimisen systemaattisen lääkärikirjan. Teosta kutsutaan myös Diagnostis-prognostiseksi käsikirjaksi. Tästä lääkärikirjasta löytyy mainintoja sukupuolitaudeista, luultavasti esimerkiksi klamydiasta, kupasta ja tippurista.
Näyttää siltä, että seksuaalikäyttäytyminen oli...
Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://viola.linneanet.fi/
Tässä kaksi suomennosnäytettä:
"Monesti eläissänsä arka kuolee,
mies uljas maistaa kalman kerran vain.
Kaikista kummista, mit' olen kuullut,
on suurin kumma ihmisien pelko,
vaikk' älyävät kuolon täytymykseks,
mi tulee, kun se tullaksensa on."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat tiesivät?"
suomennos Paavo Cajander (ensimmäinen painos vuodelta 1884, suomennosvuotta ei ole mainittu)
"Monesti eläessään arka kuolee,
mies uljas maistaa kuolemaa vain kerran.
Kaikista ihmeistä suurin ihme sentään
on ihmisen päätön kuolonpelko, vaikka
kuolema tulee kun on tullakseen."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat näkivät?"
suomentanut Eeva-Liisa Manner (Tammen kustantama painos on vuodelta 1983, suomennosvuotta ei ole mainittu)
Se on peräisin kreikan kielen X-kirjaimesta (äännearvo kh). Kyseinen khii-kirjain esiintyy usein kristillisissä symboliikassa, sillä se on Kristus-nimen kreikankielisen muodon (Χριστός, khristos) ensimmäinen kirjain.
Olet varannut kirjan toisesta kirjastosta. Se kuljetetaan siihen kirjastoon, mistä haluat noutaa sen. Kirja on "matkalla", silloin kun sitä kuljetetaan kirjastosta toiseen. Arvioitu matka-aika on juuri tuo kolme päivää, koska kirja ei välttämättä kulje suoraan lähtökirjastosta sinun lähikirjastoosi. Jokaisesta kirjastostahan lähtee liikkeelle lukuisa määrä varauksia eri kirjastoihin eikä niitä kuljeteta yksitellen asiakkaan noutokirjastoon, vaan ne viedään ensin eräänlaiseen lajittelukeskukseen, josta ne sitten jatkavat matkaa. Tähän kuluu kolme päivää.
Jos kirja on matkalla hyvin pitkään eikä tule perille, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja selvittää tilanne. Mahdollisesti on tehtävä uusi varaus. Tässä sinun tapauksessasi on kaikki...
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Sutta ei ole kutsuttu aivan yhtä monella tavalla kuin karhua. Se voi olla paitsi susi myös mm. hukka, huntti ja häntti. Suden peitenimenä tavataan myös esim. höntti ja häntäheikki.
Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Ylellä tällä hetkellä esitettävän televisiosarjan Syke on tuottanut Yellow Film & TV. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että sarjan kuudennessa osassa kuultavan laulun "Täällä Pohjantähden alla" sarjan kuudennessa osassa laulaa Vaula Korhonen.
Lähde:
Yellow Film & TV
www.yellowfilm.fi
Kyseinen ohjelma saattaisi olla vuoden 2020 Linnan juhlat. Ohjelman jälkipuolella Seela Sella ja Esko Salminen lausuivat Jenni Haukion valikoiman runositaatteja sekä katkelmia muistakin teksteistä.
Ohjelman lopputeksteissä ei ole mainittu tarkasti, mistä runoista tai teksteistä on kyse, mutta kirjoittajat on lueteltu ja useimpien kohdalla myös teos, josta sitaatti on. Runoilijoita on Eino Leinosta Elvi Sinervoon ja Eeva Kilpeen.
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.
https://areena.yle.fi/1-50659910
Sinun kannattaa etsiä runoja teoksesta Katso pohjoista taivasta : runoja Suomesta (toimittanut Jenni Haukio, Otava, 2017).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli haluat tarkan...
