Kyseessä on laulu nimeltä ”Jos rakastat”. Sen on sanoittanut Matti Rossi ja säveltänyt Kaj Chydenius. Laulun ”Jos rakastat” sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997).
Klaara, Klara tulee latinasta (Clara) ja tarkoittaa puhdasta, kirkasta.
Kosti taas on suomalainen lyhentymä nimestä Konstantin(us). Konstantinus taas tulee latinan sanasta constant "muuttumaton".
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kukaan ei ole varmaan laskenut tätä... Se on kuitenkin tiedossa, että suomen kieli on "Paras palindromikieli. Suomen kieli on ylivertaisin palindromien kehittelemiseen. Tästä käy todisteena maailman pisin tunnettu palindromisana ”saippuakivikauppias” sekä Simo Frangénin ja Dave Lindholmin Tana! Hitit ihanat, maailman ensimmäinen palindromilevy. Palindromi on sana tai sanojen joukko, joka on sama etu- tai takaperin luettuna." https://www.aamulehti.fi/a/200583236 (Lista asioista, jossa Suomi on paras)
Pasi Heikura on Simo Frangénin kanssa julkaissut kokonaiset Palindromi-runokirjan Retki / Dikter https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-sananani-ain-ananas
Palindromit ovat Kotimaisten kielten keskuksen määritelmän...
Täydellistä listaa runouden pienkustantamoista on vaikea laatia. Myös rajanveto siihen, minkäkokoinen kustantamo on pieni, on häilyvä. Listaa on koottu mm. alla olevien sivustojen mukaan poimimalla niistä runoutta kustantaneet.
http://www.kolumbus.fi/webweaver/kustantamo.html
http://satunluetut.blogspot.fi/2011/11/minihaaste-611-pienkustantamot.h…
http://www.suomenkirjankustantajat.fi/4
Tässä siis luettelo(a) pienistä suomalaisista runouden kustantamoista. Jos lukijat huomaavat siinä puutteita, listaa saa mielellään täydentää.
- Basam books
- Savukeidas
- Minerva
- Ilias
- Robustos
- Palladium kirjat
- Sammakko
- Siltala
- SanaSato
- Mäntykustannus
- Avain
- Myllylahti
- Teos
- Nordbooks
- ntamo
- Idiootti
- Atena
- Atrain
Pallon tilavuuden laskukaava on 4πr³/3, jossa r=säde.
Halkaisijaltaan 11 cm olevan pallon säde on 5,5 cm ja tilavuus näin ollen 4π5,5cm³/3 = 696,56 cm³. Litroiksi muutettuna vettä mahtuu 6,97 dl.
Laskukaava löytyy esimerkiksi Matematiikan käsikirjasta (Tammi, 1993)
Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin.
Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut sotaisasti...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen”....
Karamellin taivutus on muotoa karamellia.
Lähde Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
2001 (myös MOT-sanakirja osoitteessa http://mot.kielikone.fi/mot/tampereenkirjasto/netmot.exe )
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Tämä vastaus löytyi Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta sanalla Theo http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ministeri Arvo Pentti ei ole ollut suomalaisessa SS-pataljoonassa, vaan hän palveli Suomen rintamilla panssaritorjunta- ja konekiväärikomppanian päällikkönä, jatkosodan viime vaiheessa pataljoonan komentajana kapteenin arvoisena. Mannerheim-risti hänelle myönnettiin jo v. 1941. Sodan jälkeen hän oli syytettynä ns. asekätkentäjutussa ja sai kahdeksan kuukauden tuomion, jonka oli suorittanut paljon pidemmällä pidätyksellä esitutkinnan aikana. Ministerin asemaan meillä tiettävästi on noussut kaksi suomalaista ss-pataljoonataustaista:
1) Sulo Elias Suorttanen (13.2.1921-24.9.2005), joka oli puolustusministerinä v. 1966-1970 (keskustapuolue), ss-arvo SS-Untersturmführer ja 2) Pekka Kullervo Malinen (11.6.1921-21.9.2004), joka oli v. 1957-1960...
Päiväperhosen hautajaisista runoili Lauri Pohjanpää. Hautajaiset-runo ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Tämän lisäksi se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Muutamaan runoantologiaankin se on päätynyt; esimerkkeinä mainittakoon Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
HelMet-kirjastojen kortille kertyneissä myöhästymismaksuissa ei ole varsinaisesti mitään eräpäivää, jolloin ne pitää maksaa, mutta lainaaminen ei onnistu, jos maksuja on 30 euroa tai enemmän. Maksut maksetaan kirjaston tiskillä joko käteisellä tai kortilla. Jos käteisellä maksaminen on hankalaa esimerkiksi matkalla olemisen tai muun syyn vuoksi, niistä voi pyytää erillisen laskun, jonka voi maksaa tilisiirtona kirjaston tilille.
Tavalliset myöhästymismaksut eivät siirry perintään, vaikka niitä ei maksaisi useampaan vuoteenkaan. Sen sijaan maksuista lähetetään vuosittain muistutuskirje, jotta saatavat pysyivät voimassa. Muistutuskirjeen maksut voi maksaa tilisiirtona, mutta niitä tosiaan lähetetään vain vanhoista maksuista.
Viidan runo ”Luominen” on ilmestynyt hänen esikoiskokoelmassaan ”Betonimylläri” (1947). Se löytyy myös ainakin kokoelman 7. painoksesta (WSOY, 1990) ja Viidan kokoelmasta ”Kootut runot” (WSOY, 2006; useita muitakin painoksia).
Kyseessä on Seppo Virtasen sanoittama "Marskimarssi", jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja levylle laulanut mm. Kalle Holmberg. Levytys löytyy cd-muodossa ainakin Chydeniuksen kokoelmalta Lauluja (1989).
Täydelliset sanat löytyvät netistä osoitteesta:
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle...
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen pohjalta uudelleen muokattu villapaita. Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten vuonna 1914. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927. Eteläpohjalainen osakunta oli etsinyt pesäpallojoukkueelle pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa.
Asiaa on tutkinut Marketta Luutonen väitöskirjassaan Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Hänen artikkelinsa aiheesta löytyy alla olevan linkin kautta:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/...
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (Otava, 2000) selvittää Lukka-sukunimen taustaa seuraavasti:
"Raamatun Luukas-nimestä on johtunut joukko suomalaisia sukunimiä, joista yksi on karjalainen Lukka. Se on esiintynyt Hiitolassa, Kurkijoella, Suistamolla ja Kontiolahdella. Vaikka talonnimi Lukkala on karjalainen, on sillä vahva edustus myös Länsi-Suomen vanhimmilla asutusalueilla, missä on vakiintunut sukunimi Lukkala. 1500-luvun lähteissä ei ole vielä pidetty erossa Luukas-nimestä polveutuneita erimuotoisia sukunimiä [Lukka ja Luukka, Lukkala ja Luukkala]."
Karjalan nimistöä perusteellisimmin tutkinut Viljo Nissilä (Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) ei käsittele Lukka-nimeä erikseen, mutta...
Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa.
Toinen @-...