Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
FINPRO:n maaraportin mukaan Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu, joilla katetaan valtaosa kotimaisesta tarpeesta. Omaa kivihiilituotantoa maalla ei ole eikä uusia hilivoimaloita rakenneta päästöjen vuoksi. Tanska on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita; maassa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Tanska kattaa 12% sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla (tarkoituksena on saavuttaa 50% v. 2030) ja on johtava tuulivoiman tuottaja ja tietämyksen levittäjä. Sähköä tuotetaan maassa myös jätteenpoltolla, joskin suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa. FINPRO:n maaraportti löytyy osoitteesta http://www.finpro.fi/fi-FI/Finpro/ (Markkinatietoa->...
Peetu on vanhastaan ollut Pietari-nimen kutsumamuoto, nykyään myös mm. Petrin, Peterin, Pertin, Pertun ja Petran lempinimi. 1970-luvulta alkaen Peetua on käytetty myös virallisena nimenä. Pietari taas on tullut kreikan kalliota merkitsevästä nimestä Petros ja sen muunnelmasta Petrus. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet)
Hyvä asiakas,
Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen.
Jatkosota:
13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi
17.SotaS Mikkeli
19.SotaS Savonlinna/Joroinen
22.SotaS Joensuu
25.SotaS Pälksaari
38.SotaS Lieksa
43.SotaS Rauha
66.SotaS Äänislinna
67.SotaS Salmi
68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen)
64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala)
65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala)
Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;...
Henni (samoin kuin Henna) on Johanna-nimen kutsumamuoto. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Sen alkuperä on heprean kielessä ja merkitys "Jumala on armollinen". Henni-nimellä on nähty yhteys myös Henrikin sisarnimeen Henriikkaan. Henrik on pohjoismainen muoto saksan Heinrich-nimestä, joka tulee sanoista hagan (hovi) + rich (mahtava).
Henni-nimi otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1973.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan karjalaiset 'Pimiä', sekä 'Piminä' olisivat kehittynyt venäläisistä ristimänimistä 'Pimen' ja 'Pima'. Isännimen välityksellä Pimiä on sitten juurtunut myös sukunimistöön. 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa Pimiä-nimeä tapaa eri puolilta Karjalaa.
Mikäli haluat tutkia nimen historiaa vielä enemmän, nämäkin lähteet kannattaa myös tarkistaa:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Joka kodin suuri nimikirja (Suuru suomalainen kirjakerho, 1996)
Saloheimo, Veijo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620 : viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina (Suomen sukututkimusseura, 2006)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://...
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Edunvalvoja on henkilö, jonka tehtävä on 1999 annetun holhoustoimilain mukaan valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaiduuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.
Uskottu mies oli vuoteen 1999 asti käytetty termi nykyisestä edunvalvojasta. Uskotuiksi miehiksi sanotaan myös kuolinpesän hoitajan kutsumaa kahta perunkirjoituksen toimittajaa. Uskottuja miehiä on myös mm. eräissä maanjakotoimituksissa.
(lähde Facta-tietopalvelu, osoite http://www.facta.fi/?cookies=True )
Joonas on alkuaan heprealainen nimi יוןה ’joonaa’, joka tarkoittaa ’kyhkynen’. Vanhassa testamentissa on profeetta Joonan kirja. Vanhan testamentin kreikkalaisessa käännöksessä ja alkukielisessä (kreikkalaisessa) Uudessa testamentissa nimi kääntyi muotoon Ιωνας ’joonas’, joka on mallina suomalaiselle nimelle Joonas (myöskin Joona-muoto on kalenterissa). Suositeltavin taivutus on ’Joonas, Joonaksen, Joonasta, Joonakseen’ joskin myös ’Joonaan’ on mahdollinen.
Vanhan testamentin profeetta Joonaalla on roomalaiskatolisessa kirkossa (ja yleensä läntisessä kristikunnassa) muistopäivä 21.9., ortodoksisessa kirkossa 22.9., Armenian kirkossa lisäksi 1.2. ja 31.7. Profeetta Joonan tunnuksia ovat myrskyssä oleva laiva tai profeetta meripedon (valaan...
Claudia on naispuolinen vastine miehennimelle Claudius. Molemmat pohjautuvat latinan sanaan ”claudus” (”ontuva, rampa”). Nimi esiintyy myös kirjoitusasussa Klaudia, joka löytyy suomen ortodoksisesta kalenterista 18.5. Nimen iiriläis-englantilainen muunnos on Gladys, ranskalaisia muotoja ovat Claude (myös miehen nimi) ja Claudine.
Suomessa Claudia yleistyi vasta 1900-luvun jälkipuolella, Klaudia jo vuosisadan alussa. Kaikkiaan muoto Claudia oli vuoteen 2007 mennessä annettu noin 770 tytölle, Klaudia lähes tuhannelle. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa nimi on ollut suositumpi muodossa Claudia, luultavasti osaksi saksalaisen huippumalli Claudia Schifferin (s. 1970) ansiosta. Toinen tunnettu nimenkantaja on italialainen filmitähti...
Tarkoittanet Mia Hansen-Løven elokuvassa Kaunis aamu (Un beau matin, 2022) soivaa Carl Michael Bellmanin laulua Liksom en herdinna (Fredman epistolat, nro 80). Suomeksi laulu on saanut nimen Häämatka. Suomenkieliset sanat on sommitellut P. J. Hannikainen. Laulu alkaa sanoin "On neitonen kaino armainen, mi aamuna sunnuntain...".
https://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4%C3%A4matka
https://www.imdb.com/title/tt13482828/
Asema-apteekki oli alkuperäiseltä nimeltään Uusi apteekki (virallisesti Tampereen III Uusi apteekki - järjestysluku viittaa siihen, että se oli perustamisjärjestyksessä Tampereen apteekeista kolmas); se tunnettiin myös ensimmäisen apteekkarinsa Emil Adolf Scheelen mukaan "Scheelen apteekkina" (vielä 1960-luvulla julkaistuissa puhelinluetteloissa Asema-apteekin nimen yhteydessä oli huomautus "ent. Scheelen apteekki"). Uusi apteekki toimi Hämeenkadulla paikalla, johon myöhemmin rakennettiin Suomen Pankki. Apteekkari Arvid Fellman muutti sen kadun toiselle puolelle Ruuskasen taloon (Hämeenkatu 14) 1940-luvun alkuvuosina sen jälkeen kun talvisodan aikaisten pommitusten tekemät vauriot oli korjattu. Nimen Asema-apteekki otti käyttöön Tampereen...
Elämä on jo itsessään suuri arvoitus. Sen tarkoitusta ja merkitystä on pohdittu varmaankin niin kauan, kun ihminen havahtui tietoiseksi itsestään, muista ja ympäröivästä maailmasta. Kysymys on siis ikivanha. Se vaikuttaa näennäisesti hyvin yksinkertaiselta, mutta tässä petollisuudessa on itse asiassa koko jutun juju.
Kysymys elämän tarkoituksesta on yhä ratkaisematon - ainakin sillä tavalla, joka tyydyttäisi kaikkia pohtijoita. Jokainen sukupolvi tai oikeastaan jokainen ihminen pohtii elämän tarkoitusta joskus, ja niin pitääkin. Elämän tarkoituksen etsiminen on hyvin tiivis osa ihmisyyttä ja se kuuluu perusluonteeltaan uteliaan ihmisen syvimpään olemukseen. Ehkä siksi sitä on kysytty usein myös tällä palstalla.
Edelliset vastaukset...
Laulun nimi on Vai niin, vai niin. Laulu alkaa: "Kauan sitten tunnettiin, mä muistan vaiheet sen." Kertosäe menee näin: "Vai niin, vai niin, ahaa, sä aattelet na-naa, na-naa..."
Laulun on säveltänyt Hans van Hemert ja suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulun englanninkielinen nimi on How do you do. Suomeksi laulun ovat levyttäneet yhdessä Danny ja Eija Merilä.
Opastusta siviiliseremonioiden järjestämiseen häistä hautajaisiin löytyy Anneli Aurejärvi-Karjalaisen teoksesta Perheen omat juhlat, WSOY, 1999.
Teos sisältää lyhyen esimerkkipuheen sekä muita inspiraation siemeniä siviilivihkimisen järjestämiseen.
Vihkipuheissa usein siteerattuja runoilijoita ovat mm. Anna-Mari Kaskinen, Kahil Gibran, Tommy Tabermann
Muita lähteitä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/vieraat/puheet.php
ohjeita hääpuheen laatijalle, muutamia mallipuheita
http://www.rakkausrunot.fi
Suomen suurin netissä toimiva jatkuvasti päivittyvä runokokoelma
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19836-jotain-pientae…
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19834-runoja-ajatuks…
-www.naimisiin.infon...