Kirjavinkkauksesta aikuisille ei ole juurikaan kirjoitettu. Löysin kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
* Bodart, John: Booktalk! : booktalking and school visiting for young adult audiences.(H. W. Wilson,1980, ISBN 0-8242-0650-9).
* På tal om böcker : om bokprat och boksamtal I skola och bibliotek. (BTJ Förlag, 2005, EAN 9789170185540). Näitä kirjoja on mm. HelMet-kirjastoissa, eli niitä saa kaukolainaksi.
* Myös seuraavassa teoksessa on kirjavinkkauksesta (sekä lasten että aikuisten): Mäkelä, Marja-Leena, Kirjavinkkarikirja. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus).
Kirjastolehdessä (2004; (97) 5; 6-7 on haastateltu turkulaista Kaisa Hypeniä. Artikkelin nimi on Kaisa Hypen : ammatti romaanihimon lietsoja. Hypen on...
Aivan tuommoista vertailua en löytänyt. Asiaa joutuu tutkimaan monesta eri lähteestä. Kenties vertailua voisi pyytää Kuluttajalehdeltä. https://kuluttaja.fi/yhteystiedot/
Yle uutiset on pyytänyt 2018 Autoliittoa laskemaan, mitä auton omistaminen maksaa. Alle 20 000€ maksavan auton:" Kustannukset nousevat noin 5 000 euroon vuodessa, jos huomioon otetaan auton arvonalenema. Viiden vuoden aikana kustannukset ovat laskelman perusteella bensiiniautolla noin 25 4000 ja dieselillä vajaat 26 700 euroa." Yle 27.1.2018 Nykyään kustannukset ovat varmasti nousseet tuosta.
Iltasanomien jutussa 2009 on vertailtu sen aikaisia autokuluja julkisen liikenteen käyttöön. "Jos asut alueella, jossa julkinen liikenne toimii hyvin ja luovut autosta, säästät...
Et ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen nousevaan intonaatioon ja narisevaan puhetapaan. Yle kirjoitti aiheesta jutun jo lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013. Silloin tutukija Johanna Vaattovaara arveli, että puhetapa saattaa olla keino ilmentää naisellisuutta. Samalla vähän lapsekkaalla puhetavalla voidaan viestiä myös tuttavuutta ja läheisyyttä. https://yle.fi/uutiset/3-6434290
Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin suomalaisten naisopiskelijoiden puhekorkeuden nousseen selvästi 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Korkeammalta puhuminen saattaa aiheuttaa ongelmia puheen tuottamiseen, mikä kuuluu esimerkiksi puheen narinana. Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta...
Kyseessä on Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" kokoelmasta Animalia vuodelta 1987. Runo kuuluu sikermään "Mummografiaa" ja runo alkaa tosiaankin näin: "Kun mummot kuolevat heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...".
Runo löytyy myös muun muassa seuraavista teoksista:
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (1996)
Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (1995 )
Pää tallella : runoja ikääntyville,toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, kuvittanut Virpi Talvitie (2008 )
Lähde:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1308570276&ulang=…
Sanakirjoissa viitataan ranskalaiseen ilmaukseen canard, "ankka", jolla on myös merkitys väärä uutinen, "uutisankka". Ilmauksen pohjalla on vanha sanonta "vendre un canard à moitié" puoliksi myydä ankka, joka merkitsee huijaamista, koska "puoliksi" ei mitään voi myydä. Esimerkiksi Suomalaisessa Fraasisanakirjassa (toim. Sakari Virkkunen) viitataan tähän ranskalaiseen ilmaukseen, joka on ollut käytössä jo 1500-luvulla. Ilmaus canard esiintyy tuossa muodossa myös englannin kielessä samassa merkityksessä. Suomeen se on näiden lähteiden mukaan siirtynyt käännöslainana.
Sanojen merkityksiä ja jonkin verran alkuperästä:
The Oxford English Dictionary
Le Petit Robert
Suomen kielen perussanakirja
Suomalainen fraasikirja
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,...
Smolnan instituutin tyttökoulun toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen. Nykyään rakennuksessa toimii ilmeisesti Pietarin kaupunginhallitus. Ei liene helppoa selvittää, onko oppilaitoksen arkistoa olemassa jossakin Pietarin tai Venäjän arkistoissa. Pietarissa toimii historiallinen instituutti (Saint-Petersburg Institute of History of the Russian Academy of Science), jonka yhteydessä on myös arkisto. Ehkä sieltä osattaisiin neuvoa eteenpäin asiassa. Arkiston sähköpostiosoite on: ins-archive@yandex.ru Instituutin englanninkieliset sivut osoitteessa: http://www.spbiiran.nw.ru/en/page/22
Kirjallisuutta ja artikkeleita Smolnan tyttökoulusta Suomen kirjastoissa:
Morand-Löfving, Elisabeth, Kejserlig uppfostran : Finländska flickors skolgång...
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin....
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R....
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Huutolaisuus eli elätehoito oli Suomessa käytössä eräänä vaivaishoidon muotona 1800-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Lopullisesti se kiellettiin vuoden 1922 köyhäinhuoltolaissa. Huutolaiset olivat yleensä orpolapsia, mielisairaita ja vaikeavammaisia. Keisari Nikolai I:n vuonna 1852 antamassa vaivaishoitoasetuksessa "turvattomaksi" eli köyhäinapuun oikeutetuiksi katsottiin alle 16-vuotiaat lapset. Alaikärajaa ei siis ollut, koska tarkoituksena oli sijoittaa orpolapset uusiin koteihin.
Lähteet ja lisätietoja:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514271289/html/c78.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturv…
Amelia on nimen Amalia muunnos. Amalia taas on Keski-Euroopasta Pohjoismaihin saatu etunimi, joka pääsi Suomessa käyttöön 1740-luvulla. Lähtökohtina on mainittu lukuisia saksalaisia miehen- ja naisennimiä, joiden alkuosa on sana Amal (työ, taistelu). (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/KOLMASKOLMATTA.html
http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
Ennenaikainen kuolema määritellään kansainvälisten OECD:n ja WHO:n kriteerien mukaan ennen 70. ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. On kuitenkin esitetty, että Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin.
Lähteet:Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003-13. Lääkärilehti 46/2017 (https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/ennenaikaisten-kuolemien-aiheuttamat-elinvuosien-menetykset-pohjoisen-ulottuvuuden-kumppanuusmaissa-2003-ndash-14/)
Suomessa menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden vuoksi vuosittain 170 000 elinvuotta (https://thl.fi/fi/-/suomessa-menetetaan-ennenaikaisen-kuolleisuuden-vuoksi-vuosittain-170-000-elinvuotta)
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Charles Trenet'n kappale "La Mer" on on käännetty suomeksi nimellä
"Laulu merelle". Suomenkieliset sanat on laatinut Anja Eskonmaa ja se löytyy nuotista:" Viihdekuoro 4: sekakuorosovituksia". Tämä nuotti löytyy ainakin Tapiolan ja Sellon kirjastoista Espoosta. Kappaletta on esittänyt ainakin Eino Grön.
Keith Westin "Exerpt from..." en löytänyt mistään suomeksi.
"Livin' thing"-kappale on suomeksi nimeltään "Tule kiivetään" ja se löytyy Frederikin lp-levyltä "Olen Dracula" vuodelta 1977. Lp-levyn voi lainata Tikkurilan musiikkivarastoasta.
Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna."
Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Kissat hakeutuvat lämpimiin paikkoihin. Uunin vierustat, lämpöpatterit ja muut lämpimät paikat ovat kissalle mieleen. Turhaan ei puhuta vilukissoista. Lisäksi jotkut rotukissat tarvitsevat lämpöä ohuen karvapeitteen takia. Tosin lämpökään ei aina selitä kissan mielipaikkoja. Äidilläni oli kissa, joka mielellään nukkui kylmässä saunassa. Kissa hakeutuu suojaisiin ja hämäriin paikkoihin ja viihtyy melko ylhäällä. Ehkä sauna sopii tähän tarkoitukseen.
Saunomistakin jotkut kissat harrastavat. Siinä piilee kuitenkin vaaransa. Kissan lämmönsäätely toimii eri tavoin kuin ihmisellä ja kuumassa kiukaassa on riskinsä. Savon Sanomien artikkelissa kerrotaan lemmikkien saunomisesta.
https://www.savonsanomat.fi/teemat/arki/Lemmikit-lauteilla/683621
Yleistä, esim. lakiin perustuvaa sääntöä asiasta ei ole. Kirjastot voivat päättää asiasta käyttösäännöissään. Esim. Helsingin kaupunginkirjasto hyväksyy pelkän poste restante -osoitteen.
