Turkulaiseen Rettig-yhtymään kuuluva Strengberg osti oululaisen Merijalin vuonna 1970. Merijalin toiminta jatkui Oulussa itsenäisenä toimintayksikkönä. Rettig puolestaan myi makeistuotantonsa Huhtamäelle vuonna 1992 ja Merijal Oy fuusioitiin Huhtamäen omistamaan Leafiin (vuoteen 1989 Hellas). Merijalin tehdas Oulussa suljettiin vuonna 1996, kun Leaf keskitti makeistuotantonsa Turun ja Auran tehtaisiinsa.
Vuonna 1999 Leaf-makeisryhmä myytiin hollantilaiselle CSM-konsernille. Pääomasijoitusyhtiöt CVC Capital Partners ja Nordic Capital ostivat CSM:n makeisdivisioonan vuonna 2005 ja sen nimeksi tuli Leaf International. Leaf ja ruotsalainen Cloetta fuusioituivat 2012, ja seuraavana vuonna Leaf Suomi Oy vaihtoi nimensä Cloetta Suomi Oy:ksi....
Kyseessä on alunperin ranskalainen laulu "Comme d’habitude", jonka oli säveltänyt Claude François ja Jacques Revaux. Alkuperäiset sanat olivat Gilles Thibautin ja Claude Françoisin käsialaa.
Englanninkielisen käännöksen on tehnyt Paul Anka. Laulun tunnetuin versio lienee Frank Sinatran tulkinta.
Kappaleen englannintamiseen liittyy kiinnostava anekdootti. Nimittäin uraansa aloitteleva David Bowie ehti tehdä laulusta jo oman käännöksen "Even a Fool Learns to Love", mutta kustannussopimuksiin liittyvien sotkujen kautta laulun oikeudet päätyivät Ankalle. Bowie otti vahingon takaisin levyttämällä "Life on Mars?" hitin, jonka rakenne oli varastettu suoraan "My Way":sta.
Kysymyksessä kuvailtu kirja lienee Eric Linklaterin Kuussa tuulee. Se on tarina kahdesta sisaruksesta, Dinahista ja Dorindasta sekä merkillisistä asioista, joita tytöille alkaa tapahtua heidän oltuaan tuhmia pahan tuulen puhallellessa kuussa.
Taikajuoman avulla tytöt muuttuvat kenguruiksi ja pääsevät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasilialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden eläinten kanssa. Lopulta tytöt joutuvat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni kreivi Hulagu pitää heidän isäänsä vankina. Kirjan alussa tyttöjen isä, majuri Palfrey on lähdössä vuodeksi kauas vieraille maille.
"Kuussa tuulee", sanoi majuri. "Se ei näytä minusta lainkaan hyvältä. Kun kuussa tuulee, täytyy...
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131
Lainausmerkit...
Valtterin alkuperän katsotaan viittaavan saksalaiseen Waltheriin, joka merkitsee valtiasta, ohjaajaa ja joukon johtajaa. Christianin alkuperä on latinankielessä Christianuksessa, mikä tarkoittaa kristittyä. Nimi onkin ollut monien varhaisten marttyyrien. (lähde: Uusi suomalainen nimikirja)
Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen.
Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Kirjan ulkoasua ovat toisaalta kannet, toisaalta kuvien ja tekstin sijoittelu. Ulkoasun suunnittelevat ja toteuttavat graafikko ja/tai taittaja. Graafikon/taittajan työstä kerrotaan Ammattinetissä. Kirjan tuottamista eri näkökulmista käsittelee ”Kustannustoimittajan kirja” (Vastapaino, 2004). Näistä lähteistä ei löytynyt yksinkertaista vastausta kysymykseesi.
Graafikon/taittajan työtä kuvataan näin:
”Kun käsikirjoitus on valmis ja kirjaan mahdollisesti tarvittava kuvitus on hankittu graafikoilta, piirtäjiltä, valokuvaajilta tai kuvatoimistoilta, aineisto siirtyy taittajalle/graafikolle. Hän tekee taiton eli sijoittelee tekstit ja kuvat sivuille sekä suunnittelee toisinaan myös kirjan kannen. … Taittajalta/graafikolta painovalmis aineisto...
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
1920-luvulla sukunimen Valtio saaneesta löytölapsesta kerrotaan Apu-lehdessä 13/2015 ilmestyneessä Hannu Koskelan artikkelissa Ihmeellinen on elämä (verkkoversio nimellä Raiteille hylätty vauva).
Koskela kirjoittaa lapsen saamasta sukunimestä hieman tulkinnanvaraisesti: "Löytölapsi sai hätäkasteen ja lain määräämän sukunimen Valtio." Tätä ei tule tulkita niin, että laki olisi määrännyt antamaan nimeksi juuri "Valtio". Vuoden 1920 sukunimilaki määräsi, että jokaisella tuli olla sukunimi. Sille, jolla ei ollut sukunimeä, papin piti kirkonkirjaan merkitä sukunimeksi "sen talon, torpan tai muun asumuksen nimi, jota hän hallitsee, tahi se sukunimeä vastaava nimi, jolla hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan -- taikka, milloin näitä...
Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata.
Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum.
Lähteet:
WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978).
Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000).
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli käynyt ahtaaksi jo ennen sotia, ja uudelle koululle oli jo tuolloin katsottu uusi tontti kauppalan keskustassa sijaitsevasta puistosta, urheilukentän vierestä.
Lähde: Marianne Junila: Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008. s. 71.
Christer Kihlman on julkaissut kaksi runokokoelmaa Rummen vid havet (1951) ja Munkmonolog (1953).
Fennican, Suomen kansallisbibliografian mukaan niitä ei ole suomennettu. (https://fennica.linneanet.fi )
Christer Kihlman on julkaissut runoja sisältävän kokoomateoksen yhdessä Henrik Tikkasen kanssa, joka on tehnyt kirjaan piirrokset.
Teoksen nimi on Alastomat ja autuaat (De nakna och de saliga) ja sen on vuonna 1982 suomentanut Pentti Saaritsa, joka on useiden Kihlmanin teosten suomentaja.
Christer Kihlmanin teoksia ovat suomentaneet lisäksi Oili Suominen, Pentti Saarikoski, Esa Adrian ja Kristiina Kivivuori.
"Kurjet" -runoa on siteerattu internetissä, mutta tarkat lähdetiedot puuttuvat. Runon alkuperää emme valitettavasti pysty...
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvuthttps://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila
Äidillenne suositeltu humoristinen teos on Alan Bennettin Epätavallinen lukija (Basam Books, 2008). Sanat "Kaikki on koirien syytä" löytyvät kirjan takakannen esittelytekstistä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimi tulee Kaakkois-Suomesta. Viron-yhteyksiä tekijät eivät mainitse. Tasa-nimisiä on eniten Haminan, Miehikkälän, Vehkalahden ja Virolahden seudulla. Moni Asplund-niminen on vaihtanut nimensä Tasaan. Nimi perustuu talonnimeen tai muuhun Tasa-alkuiseen asutusnimeen. Tasala ja Tasanen ovat myös Tasa-nimen muunnoksia.
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,...
Oletan, että tarkoitat Sergeanne Golonin nimellä julkaistua Angelika -sarjaa. Sergeanne Golon on kirjailijanimimerkki, jonka takana ovat ranskalainen lehtinainen Simone Golonbinoff (s.1921) ja venäläissyntyinen ranskalainen geologi Serge Golonbinoff (1903-72). Lähde: Otavan kirjallisuustieto, 1990
Internetistä löytyy kattava englanninkielinen Angelika-sarjaa ja sen tekijöitä käsittelevä sivusto. Sivuilla kerrotaan, että ennen Angelika-sarjaa Anne Golon oli kirjoittanut lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoja ja näytelmiä. Anne oli kiinnostunut historiasta ja harkitsi historiallisen romaanin kirjoittamista aviomiehensä rohkaisemana. Asuessaan Versaillesissa (Annen äidin talossa) Anne ja Serge tutustuivat linnan kirjastoon. Kirjastossa tutkijat...
