Tove Janssonin seuran sivuilla oli lista Janssonin tuotannosta, teoksia on suomennettu yleensä muutama vuosi alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Muumikirjathan ovat itsenäisiä, ja ne voisi lukea alla olevassa (vanhimmasta alkaen) tai muussa järjestyksessä. Lisäksi on esim. Sami Malilan muumikirjoja, mutta olen jättänyt ne pois, koska ne eivät ole alkuperäisiä.
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Kuinkas sitten kävikään?
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Vaarallinen matka
Outo vieras Muumitalossa
Hyvää muumisyksyä!
Lähteet:
http://www.tovejanssonseura.fi/etusivu/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin.
Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti...
Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Olla kuurussa tarkoittaa kyyryssä, kumarassa olemista. Monissa suomen murteissa verbi kuurua, kuuruta tarkoittaa kumarassa tai sokkona piiloleikissä olemista. Kuurupiilossa ollaan siis kumarassa, näkymättömissä piilossa. (lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 1: A-K, 1992)
Marita on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta, pikku Maria, mutta Marita on käytössä myös Italiassa. Myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa Marita yhdistetään Mariaan. Länsi-Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla Maritaa ja Marittaa pidetään Margaretan kutsumanimenä. Suomen almanakassa Maritan nimipäivää vietetään Marian kuolinpäivänä 15.8. Nimi on ollut erityisen suosittu 1940-1970 -luvuilla, mutta jo 1800-luvulla sitä on käytetty. Lokakuun lopussa 2006 Marita -nimisiä naisia oli Suomessa 28324.
Etunimistä löytyy tietoa monista lähdeteoksista. Tässä on käytetty seuraavia lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999;Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Vilkuna, Kustaa;toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet, 2005. Väestökeskuksen www-sivulta...
Kolsarintie on saanut nimensä vuonna 1962 vanhasta talonpoikaistalosta Kolsar, ruotsiksi Kållssar.
Rosaksen tila jaettiin vuonna 1761. Silloin syntyi Rosas eli Ylä-Rosas tai Lillstu sekä Kållssar eli Ala-Rosas. Jako vahvistettiin 1782. Vuodesta 1837 lähtien Kolsar oli Anders Edvard Ramsayn omistaman Munkkiniemen kartanon ulkotilana. Kolsarin tilalla ei ollut päärakennusta, vaan puusta rakennettu tilanhoitajan asunto. Rakennus purettiin 1950-luvulla ja paikalle rakennettiin tiilinen huvila, joka sekin purettiin 1960-luvun alussa. Ramsayn suku myi tiluksensa.
Paikalla oli neljä vaahteraa, jotka muodostivat sisääntuloportin Kolsarin tilanhoitajan talolle. Yksi näistä puista oli ainakin vielä 1980-luvun alussa jäljellä Tähkätien ja...
Caritan aiempi kirjoitusasu oli Karita. Nimi ei ole ruotsalaista alkuperää vaan tulee latinan sanasta caritas = kunnioitus, rakkaus (muinaisranskan charité, engl. charity). Anglosaksisissa maissa nimeä on annettu sisaruksille: Faith, Hope, Charity eli usko, toivo ja rakkaus. Tanskan Karite on selitetty kreikkalaisen jumaltaruston sulottarien, khariittien pohjalta. Meidän Karita-nimellemme yleisin selitys on, että se olisi yhdistelmä Katariinasta ja Margareetasta. Katolisessa kirkossa on useita pyhimyksiä, joiden nimi on Caritas tai sen kreikkalainen vastine Agape.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
Ilmaisulla red pepper flakes tarkoitetaan kokonaisina kuivattuja ja hienonnettuja punaisia Capsicum-sukuisia maustekasveja (chili, paprika). Vastaava suomenkielinen ilmaus voisi olla kuivatut chililastut.
Gummeruksen suuressa maustekirjassa esitellään "murskattu chili": "Näissä kuivatuissa chililastuissa on mukana punaisten chilien hedelmäliha ja siemenet. Niitä voi käyttää korvaamaan kaikki tai osa ruokaan tarvittavasta chilijauheesta."
Kuva: http://www.recipezaar.com/library/red-pepper-flakes-507
Lähteet:
Charles Sinclair, International dictionary of food & cooking. Collin, 1998
Sallie Morris, Gummeruksen suuri maustekirja. Gummerus, 1999
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää....
rivinteeraus = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus. Katso reveteeraus.
reveteeraus eli rivinteeraus [ruots. revetering] = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus.
reveteerata, rivinteerata = peittää, verhota.
Lähteenä Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista / Erkki Helamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2004. - Lähdeteos antaa myös esimerkkilauseet sanojen käytöstä. - Mainittakoon, että esimerkiksi Nykysuomen sanakirja ei tunne näitä sanoja.
"mediakortti. Yleensä yhden sivun esite, jossa on lehden ilmoitusten ja aineiston jättöaikataulut, ilmoitusten hinnat ja yhteystiedot. Mediakortti on tarkoitettu mainostajille, mainostoimistoille ym. ilmoituksia tuottaville yhteistyökumppaneille."
Määritelmä löytyi sivulta http://www.helsinki.fi/~arovasal/Tiedelehti/Termeja.html
Suomen viimeinen aikataulun mukainen höyryveturin vetämä juna lähti 22.5.1971 kello 8.15 Pieksämäeltä kohti Kouvolaa. Postijunaa numero 772 veti vuonna 1957 valmistunut nuorin Ukko Pekka -veturi (Hr 1)
numero 1021.
Lähteet:
Suomen Rautatiemuseo
Valtionrautatiet 1962-1987. Suomen rautateiden 125-vuotisen toiminnan kunniaksi julk. Rautatiehallitus (1987).
http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/hoyry.htm
Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri.
Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta.
Haverin alussa oleva h...
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Rönkkö” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Roti” tai ”Rotka”. Ne puolestaan ovat peräisin venäläisistä nimistä ”Rodion” ja ”Ronka”, jotka perustuvat kreikkalaiseen nimeen ”Herodion”. Sen taustalla on kreikan sana ”heros” (’aatelinen, puolijumala’).
Sukunimen ”Rönkkö” vahvinta aluetta ovat olleet Pohjois-Savo (erityisesti Sonkajärvi ja Iisalmi) ja Pohjois-Karjala. Rönkköjä on löytynyt myös Kainuun ja Oulujoen seuduilta. Ilmeisesti se on alun perin lähtöisin Oulun Pyhäjärveltä, josta on peräisin vanhin kirjallinen maininta: Niilo Laurinp. Rönkkö vuodelta 1572.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Helsinki, 1962) mukaan sana raja pohjautuu venäjän sanaan kraj, jonka merkitys on syrjä, reuna, ääri, laita, parras, raja,loppu, rajamaa, seutu, piiri, metsä. Ukrainan kielessä sana tarkoittaa reunaa ja rantaa, muinaisbulgariassa myös rannikkoa. Sanan jälkiosa pyykki puolestaan tulee sanasta pyk, joka tarkoittaa nykyruotsin murteissa pientä kasaa, kuhilasta, pientä sysimiilua; sana puk, puke taas tarkoittaa pienen sysimiilun lisäksi myös kyhmyä ja kuhmua. Nykynorjan murteellinen sana pjuka tarkoittaa mm. heinärukoa. Kyseessä on siis teräväkärkinen tai pyramidin muotoinen esine. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu pyykki -sanan etymologiaa koskevaan kysymykseen http://www2.kirjastot.fi/...
Lompolo tarkoittaa Pohjois-Suomessa joen laajentumaa, pientä järveä, jonka läpi joki juoksee tai jonka kapea salmi yhdistää suurempaan järveen.
Lähde: Nykysuomen sanakirja. WS 1973
