Kysymiäsi temejä käytettiin vanhoissa yliopistollisissa väitöskirjoissa. Praeses (preeses) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) ohjaaja. Resp. (respondentti) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) puolustaja. Määritelmät ovat SKS:n Biografiakeskuksen sivuilta (Matrikkelissa esiintyviä lyhenteitä ja termejä) osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?p=10.
Sanat tulevat latinan kielestä. Sanakirjan mukaan prae-ses on mm. edessä istuva, joko suojatakseen tai ohjatakseen. Re-spondeo merkitsee mm. vastata.
Seuraava lainaus on sivustolta Filosofia.fi osoitteessa http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/bibliografia/tietoa. Sen mukaan kyseiset merkinnät ovat tuttuja Turun Akatemian ajan väitöskirjakäytännöstä (vuoteen 1828...
HelMet-haulla teokset löytyvät alkuteoksen nimellä, mutta alkuteoksen nimeä ei näy teostiedoissa. Kannattaa kokeilla perinteistä hakua, joka aukeaa HelMetin hakulaatikon alapuolelta. Täällä teostiedoissa näkyy myös alkuteos.
Myös Fennicasta suomennettu aineisto on löydettävissä alkuteoksen nimellä ja alkuteoksen nimi näkyy teostiedoissa heti tekijätiedon alapuolella. Vastaavasti ruotsinnetut teokset voi etsiä helposti Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta Libriksestä.
Michael Pollanin teosta Cooked ei ole suomennettu.
http://libris.kb.se/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search*fin
Theveninistä löytyy tiedot kirjasta "Biographical dictionary of the history of technology", Routledge 1996. Siinä kerrotaan:
Thévénin, Léon Charles.
b. 30 March 1857 Paris, France
d. 21 September 1926 Paris, France
French telegraph engineer who extended Ohms's Law to the analysis of complex electrical circuits.
Following a basic education, Thévénin entered the Ecole Polytechnique in Paris, graduating in 1876. In 1878 he joined the Corps of Telegraph Engineers (which subsequently became the French PTT). There he initially worked on the development of long-distance underground telegraph lines, but later switched to working on power lines. Appointed a teaching inspector at the Ecole Supérieure in 1882, he became increasingly interested in the...
VIljo Kajavalla ei ole omaa nimikkoseuraa.
Mikäli teillä on Viljo Kajavan elämään tai tuotantoon liittyvää aineistoa, teidän kannattaa ottaa yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Näin aineistot saadaan esimerkiksi tutkijoiden käyttöön.
https://www.finlit.fi/
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/
Keski-kirjastoissa on useita Guns n' Rosesin kokoelmanuotteja, joista löytyy laulu November rain.
Nuotti Hectorin lauluun Jos sä tahdot niin on kokoelmassa Suomipopin helmiä 6.
Luotsitupa on yhdyssana. Joissakin yhteyksissä näkyy käytettävän myös sanaa luotsiasema.
Luotsi-sana on lainaa ruotsin kielen sanasta lots. Verbi luotsata lienee erillinen laina ruotsin kielen verbistä lotsa. Suomen kirjakielessä luotsi on ensi kertaa mainittu asiakirjassa vuonna 1727. Verbi luotsata on esiintynyt purjehtimista koskevassa asetuksessa vuonna 1774.
Asuinrakennusta, mökkiä tai talon keskeistä huonetta merkitsevällä tupa-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalassa tupa, virossa tuba ja liivissä tubā. Sanaa on aikoinaan arveltu balttilaisperäiseksi, mutta nykykäsityksen mukaan se on vanha germaaninen laina. Suomen kirjakielessä tupa on ensi kertaa mainittu 1540-luvulla laaditun Uppsalan...
En ainakaan onnistunut painetusta aineistosta löytämään Kalevalan satavuotispäivää varhaisempaa Harkimo-nimen esiintymää, joten on hyvin mahdollista, ettei nimeä ole ollut olemassa tätä ennen. Se ei esimerkiksi ole mukana Suomalaisuuden liiton vuonna 1930 julkaisemassa Sukunimioppaassa, joka sisältää yli 20 000 erilaisista nimikokoelmista kerättyä uutta (ei käytössä olevaa) sukunimeä – pääasiallisesti paikannimiä ja niiden johdannaisia.
"Ei itketä lauantaina", suomenkielinen versio laulusta "Wer wird denn am Sonntag weinen", on nuotinnettu kokoelmille Hitit : 60-luku ja Suuri toivelaulukirja 12. Kirjojen saatavuuden omalla alueellasi näet tästä.
Äänikirjojen etsiminen Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) onnistuu suhteellisen helposti. Kirjoittakaa Pikahaku-lomakkeeseen asiasanaksi "kaunokirjallisuus" ja valitkaa pudotusvalikosta ("Näytä kaikenlaisia teoksia") kohta "vain cd-levyjä". Jos haluatte vielä rajata tuloksen ulkopuolelle esim. luetut runoteokset, voitte käyttää asiasanaa "romaanit". Yhtä hyvin voitte yhdistää hakutermeiksi haluamanne kirjailijan nimen ja cd-levyn; esim. Paasilinnaa ei cd-levynä näytä löytyvän, Anja Kauraselta puolestaan löytyy cd-levy "Elävänä Bulevardilla".
Kirjaston yleisöpäätteillä haku onnistuu muuten samalla tavoin, mutta koska siellä ei materiaalilajia voi valita pudotusvalikosta, myös se täytyy kirjoittaa - ja oikeakielisyyden...
Turun kaupunginkirjaston varastosta löytyy Kennedyistä teos nimeltä "Kennedyt" (toimittaja Palmen) vuodelta 1968. Myös Rose F. Kennedyn kirjasta "On aika muistella" (vuodelta 1974) löytynee tietoja Kennedyn suvusta. Jälkimmäinen kirja on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Martin kirjastossa. Varastossa olevaa kirjaa voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta ja sen saaminen kestää pari päivää.
Rockefellereistä ei löytynyt suomeksi muuta kuin John D.Rockefellerin teos "John D. Rockefellerin muistelmia", joka on ilmestynyt jo vuonna 1909. Sekin on varastossa ja sitäkin voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta.
Esimerkiksi Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy rahojen kuntoluokituksen selitykset.
Scandinaavinen (SNY) ja suomalainen (SNL) luokittelu:
0 tai 10 (BU) Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään käsittelyn jälkeä, suoraan pinkasta.
01 tai 8 (AU) Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut. Setelissä erittäin pieniä käsittelyn jälkiä, seteli saa olla kerran taitettu, mutta muuten virheetön ja paperi on puhdas.
1+ tai 6 (EF-VF) Rahan korkeimmisaa kohdissa pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Leimakiiltoa ei enää ole. Setelissä vain pientä kulumista, mahdollisesti...
Kyseinen runoilija lienee Bo Setterlind. Häneltä ei ole suomeksi ilmestynyt omaa runoteosta, mutta hänen runojaan löytyy suomennettuna kahdesta kokoomateoksesta:
Teoksesta Suurempi kuin sydämeni löytyvät runot: Ennen huomispäivää, Ikuisuuden aaltopituus, Näkyvä ja näkymätön, Ovikello soi. Teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus ovat runot: Henkäys Efesosta, Kieltäjä kohtaa Herran, Luola. Molempien kirjojen runot on valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Kumpaakin kirjaa löytyy Lahden pääkirjastosta sekä muutamasta lähikirjastosta, tarkemmat saatavuustiedot voi katsoa Riimi-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi
Tässä muutama teos: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa , WSOY, 1980 (sisältää luvun 'Työt ja ammatit', jossa kerrotaan esim. maanviljelijöiden ja käsityöläisten käyttämistä työkaluista), Durant, Will: Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka, WSOY, 1951 (sisältää luvun ' Työ ja varallisuus Ateenassa'), Otavan suuri maailmanhistoria 3, Helleenien maailma, Otava, 1983, Clark, Grahame : World prehistory in new perspective, Cambridge University Press, 1977 (käsittelee myös Kreikkaa, kuvia useista eri työkaluista).
Tosin en näitäkään teoksia selaamalla suoraan löytänyt tietoa juuri mainitsemastasi traakialaisesta kirveestä, mutta paljon tietoa tuolloin käytetyistä työkaluista yleensä....
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Sanontoja käsittelevistä kirjoista ei löytynyt sanontaa tuolta puolen, joten vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Sanonnoissa puoli esiintyy yleensä muodossa toinen puoli, esimerkiksi sanonnassa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Iskelmäsanoituksissa kuten Satumaassa lauletaan "aavan meren tuolla puolen", jolloin se tarkoittaa erityistä luvattua maata, mutta siinäkin muoto on erilainen. Tuonpuoleinen puolestaan on kuolemanjälkeinen tai haudantakainen.
Lähteet
Muikku-Werner, Jantunen & Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Kielipakina: Paikkoja auringossa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%…
Kielitoimiston...
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä...
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämälle Monikulttuurisen kirjaston sivulle on koottu "Maailma Infoa". Sen China-sivulta löydät useita linkkejä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/china.htm
Suomessa Internetin käyttäjiä (= jossain käyttäneet) oli vuoden 2002 lopulla seuraavasti:
- miehet 58% - n. 1,47 milj. miestä
- naiset 57% - n. 1,52 milj. naista
- kaikki 58% - n. 2,99 milj. henkilöä
Aktiivisimmat käyttäjät löytyvät 15-49 vuotiaiden joukosta.
Kaksi hyvää painettua lähdettä:
Tietoyhteiskunnan kehkeytyminen / Juha Nurmela, Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2003. - (Katsauksia 2003/3)
Suuri muutto tietoyhteiskuntaan / Juha Nurmela, Lea Parjo ja Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2002. - (Katsauksia 2002/4).
Nettiosoite, josta myös löytyy tietoa:
- http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/index.html
Emme toimita asiakkaille myyntiin heidän haluamiaan kirjoja. Voimme ainoastaan tarkistaa, jos asiakkaan haluama teos tai teokset on saatavilla lainaan joko pääkaupunkiseudun muista kirjastoista tai kaukolainana muualta.
