Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."
Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti 9.1....
Itävaltalaisena tunnetun wieninleikkeen (Wiener Schnitzel) historia juontaa juurensa ilmeisesti jo vanhaan Bysanttiin. Arabit toivat sen sotaretkiltään Espanjan Andalusiaan. Sieltä se kulkeutui Italiaan ja myös Itävaltaan. Muualla leike tarjotaan sitruunalohkolla ja persiljanoksalla koristeltuna, mutta Pohjoismaissa se on saanut lisukkeikseen sitruunan lisäksi anjovista ja kapriksia (Lähde: Viitasaari, À la carte : ravintolaruokien historiaa, 2006). Syitä juuri näiden lisukkeiden lisäämiseen ei valitettavasti löytynyt.
Keisarillisen Venäjän armeijassa upseereilla ei oikeastaan ollut yhtä "virallista" revolveria ennen 1870-luvun alkua. Venäjä ei varsinaisesti hyväksynyt nallilukkorevolvereita sotilaskäyttöön eikä siten ryhtynyt niitä suuressa mitassa valtion toimesta hankkimaan. Aseita kuitenkin hankittiin ulkomailta ja valmistettiin sekä valtion omistamalla Tulan tehtaalla että useiden yksityisten asepajojen toimesta. Upseerit kustansivat itse omat pistoolinsa ja revolverinsa, ja nallilukkorevolverit - esimerkiksi Coltin ja Adamsin mallit - tulivat yleisiksi.
Vasta vuonna 1871 tehtiin valtiollinen päätös hankkia Smith & Wessonin 4.2 linjan revolvereita vuodelta 1869. Nämä jakautuivat kolmeen päämalliin, I (1871), II (1872) ja III (1874). Smith &...
Emme saaneet selville tarkkaa päivämäärää.
Sen verran saimme selville, että ohjelma on esitetty joulukuussa 1927 (useissa nettilähteissä viitattiin tähän). Kysyimme asiaan tarkennusta Yleisradion kirjastosta, josta kerrottiin että lähetys on ajalta ennen Yleisradion äänentallennusta, joten heidän kortistossaan ei ole siitä tietoja. Yleisradio-lehden v. 1927 ohjelmatietojen mukaan Lastentunti on lähetetty torstaisin klo 18 - eli todennäköisesti kyseessä on ollut jokin joulukuun torstai.
Joulukuussa 1927 torstait olivat 3., 10., 17. ja 24. päivinä. Olisikohan kyseessä ollut siis jouluaatto 24.12.1927.
Kaija Junkkarin Saarikoski-sitaatti on kirjasta Euroopan reuna (Otava, 1982). Se on peräisin sanoilla "Lämmitän saunaa" alkavasta luvusta sivulla 167. (Tarkasti ottaen lukujen aloitussivuilta puuttuvat sivunumerot, mutta jos nämä sivut olisi numeroitu, sitaatti löytyisi sivulta 167.)
Oikeat kirjoitusasut ovat: ordoviikkikausi, siluurikausi ja kraatteri.
Sanojen oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin.
Lähteet: ...
Olemme pahoillamme, että asiakaspalvelussa ollut henkilö ei ole osannut ohjata asiakasta aikuisten osaston tietopalveluun. Osaava ja ystävällinen asiakaspalvelu ja sen jatkuva parantaminen on kirjastotyön ydintä ja siten erityisen tärkeää.
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista tulostetta aina kolmen...
Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa hanhet ovat suomennettu villihanhiksi tai metsähanhiksi, riippuen suomennoksesta.
Kysyin tarkempaa tietoa Suomen luonnonsuojeluliitosta, jossa asiaan perehdyttiin tarkoin: "Lagerlöf oli ruotsalainen, ja teoksen syntyaika huomioiden voi päätellä että kysymykseen voisivat tulla hanhilajeista lähinnä valkoposkihanhi, merihanhi tai taigametsähanhi, jotka Selman elinaikana lensivät muuttoparvina säännöllisesti Etelä-Ruotsin yli muuttomatkoillaan. Valkoposkihanhi ja merihanhi liikkuvat enemmän Itämeren piirissä, ja selkeimmän pitkän muuttomatkan suoraan pohjoisesta etelää kohti (ja keväällä toiseen suuntaan) tekee taigametsähanhi. Parvet lähtevät Pohjois-Ruotsin soilta ja...
Noin yleisesti ottaen elintarvikeomavaraisuutemme on suhteellisen hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuusliiton mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia. (Ylen uutinen v. 2020) https://yle.fi/uutiset/3-11265467
Leipäviljan kohdalla tilanne vaihtelee varmaankin vuosittain. Vuonna 2019 omavaraisuus oli vain 65 prosenttia. Lihatuotteissa naudanlihaa tuotettiin noin 81 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta ja sianlihaa noin 95 prosenttia. Maitotuotteissa tuotanto vastasi jotakuinkin kulutusta ja kananmunia saatiin käyttöön nähden liikaakin (115%).
Erilaisia tietolähteitä aiheesta löytyy verkosta. Seikkaperäisempi pohdinta, tuo alinna oleva Suomen ruokaturvaa koskeva, on jo vuodelta 2013....
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988, s.471 kertoo näin:
Kyllönen: muinaissuomalaisista henkilönimistä Kyllä, Kyllö ja Kylliä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Kyllönen, Kyllänen ->Kyllästinen-> Kylliäinen. Savolaisin näistä on Kyllönen; se esiintyy 1500-luvulla Pellosniemellä, Juvalla, Säämingissä, Rantasalmella ja Tavinsalmella. Myöhemmin on mainittu mm. Kuopio, Nilsiä, Puumala sekä Kainuusta Hyrynsalmi ja Kuhmo. Savonlähtöisinä on pidetty Pohjois-Pohjanmaankin Kyllösiä.
.. artikkeli jatkuu, tämä kirja on lainattavissa mm. Kajaanin pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa voi katsoa sukunimen yleisyydestä ja käytöstä.
Se löytyy seuraavasta linkistä.
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Tottahan käännöstä kannattaa tarjota kustantamolle. Kannattaa aloittaa siitä kustantamosta, joka on julkaissut alkuperäisen kirjan. Jos se ei ole suomalainen kustantamo, niin kannattaa yrittää samanlaiseen genreen suuntautunutta kustantamoa.
Kavereille jakamisessa olisin varovainen. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kertoo tekijänoikeuksista näin:
"Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Näitä oikeuksia tekijä voi luovuttaa osittain, kokonaan, määräajaksi tai toistaiseksi esimerkiksi...
Peter Ekholmin teoksessa Transatlanttinen suhde (2004) on käsitelty asiaa. Ekholmin mukaan puhuttaessa Suomesta Euroopan amerikkalaisempana maana viitataan pintakulttuuriin kuten amerikkalainen jalkapallo, baseball-lippikset, "punaniskaisuus". Samassa teoksessa mainitaan Jaakko Iloniemen havainnosta, että Suomessa on väkilukuun verrattuna ehkä eniten amerikkalaismyönteisiä yhdistyksiä.
Tuula Poutasuon Farkkukirjan(2006) mukaan amerikkalaisuus oli pop erityisesti 1970-luvulla.
Google Scholarista löytyi seuraava: J. Iivonen: Kriittinen ajankuva, 2006. Tässä on artikkeli "Amerikkalaistunut Suomi".
Yleensä amerikkalaistumisesta on julkaisussa Visa Heinonen: Globalisoitumisen historiallisuus ja nykytulkintoja kulutuksesta maapalloistuvassa...
Rune Andreassonin Bamse-kirjoista on suomennettu viisi: Nalle ja leijona, Nalle ja merirosvot, Nalle lentää kuuhun, Nalle Villissä lännessä ja Nallen koulu. Suomennokset ovat 1960-70-luvuilta. Lisäksi 1986 on suomennettu viiden sadun kokoelma Nalle, maailman vahvin karhu. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa näitä suomennoksia ei löydy, joistakin maakuntakirjastoista muualta Suomesta kylläkin. Nalle lentää kuuhun ja Nalle ja leijona -nimiset kirjat ovat Plussa-aineistorekisterin mukaan Espoon Tapiolan kirjaston kokoelmissa, mutta tekijäksi on merkitty Hilkka Palola. Kyse on kaiketi silti samoista kirjoista, koska Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan nämä Andreassonin kirjat on suomeksi kertonut Hilkka Palola.
Lapsen veriryhmä voi olla O vain jos hän kummaltakin vanhemmaltaan perii resessiivisen, ei-dominoivan alleelin. Kysyjän esimerkissä isän veriryhmässä on kaksi dominoivaa alleelia, joten O-ryhmä ei ole mahdollinen. Lapsen veriryhmä on todennäköisesti joko A, AB tai B.
O-veriryhmän lapsen vanhemmat voivat olla veriryhmältään joko A, B tai O, mutta eivät AB. Veriryhmä O on aina alisteinen, ei-näkyvä suhteessa muihin. Tässä vielä kaavio selvennykseksi:
Vaihtoehto a)
äiti isä
AA AB
lapsi voi olla AA,AB,AA tai AB
eli 50% todennäköisyydellä joko A tai AB
Vaihtoehto b)
äiti isä
AO AB
lapsi voi olla AA, AB, AO tai BO. Veriryhmä O on aina resessiivinen, joten lapsen...
Yhteyttäessään kasvit muuttavat hiilidioksidia ja vettä auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Omassa soluhengityksessään kasvi tarvitsee kuitenkin happea. Sen avulla sokerista vapautuu energiaan kasvin omaan aineenvaihduntaan, kasvuun ja liikkeisiin. Kasvien hapenkulutus on kuitenkin paljon pienempää kuin tuotto.
Lähteet:
Ruokatieto: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit
Kansanrunousarkistoon tallennetuissa radiomuistoissa tämä noloksi arvioitu töppäys on kirjattu sekä Markus Raution että Yleisradion ensimmäisen kuuluttajan Alexis af Enehjelmin sanomaksi. Useimmiten lausujaksi ilmaistaan kuitenkin "luonteeltaan vapaaksi" luonnehdittu af Enehjelm, ja tähän sen liittivät myös Yleisradion pitkäaikainen yliteknikko Vilho Sännälä ja Markus-sedän Lastentunnilla esiintynyt Lasse Pöysti, joten tapahtuman muistelun kohdalla lienee tapahtunut siirtymä. Tavatonta ei ole, että tarinan kohde vaihtuu toiseksi, mutta itse kertomus jatkaa elämäänsä. Alexis af Enehjelm oli Yleisradiossa töissä suhteellisen lyhyen ajanjakson ja jäi Rautiota tuntemattomammaksi. Se, että tarina siirtyi eritoten Markus-sedän virheeksi, takasi...
Romaani Sudenmorsian on luokiteltu proosaballadiksi ja se edustaa 1900-luvun alun uusromantiikkaa.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai4/4_…
