”Laulu Dneprille” (”Reve ta stogne Dnipr široki”) on alun perin ukrainalainen kansansävelmä. Sanat siihen on kirjoittanut Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenko (1814-64). Suomessa sävelmä tunnetaan myös hengellisenä lauluna ”Kristallivirta” (sanat Helli Kaikkosen; sisältyy mm. Suureen Toivelaulukirjaan 1).
Tsaarin aikana elänyt Taras Ševtšenko oli ukrainalainen isänmaanystävä, joka joutui mielipiteidensä takia julkaisukieltoon. Mutta on vaikea ymmärtää, miksi ”Laulu Dnepristä” olisi ollut kielletty Neuvostoliiton aikana. Runo on lyhyt (kolmisäkeistöinen) synkkä luontokuva öisestä Dnepr-joesta. Mitään mielipiteitä siinä ei esitetä. Ja tsaaria vastustanut Ševtšenko oli neuvostoaikana hyvin positiivinen henkilö.
Ukrainan Wikipediassa...
Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Tavallinen syy mikroaaltouunissa kipinöintiin on se, että sulatusastiana on käytetty metalliastiaa. Myös uunin likaisuus tai kierrätyspaperista valmistetut tuotteet (voivat sisältää epäpuhtauksia) aiheuttavat kipinöintiä.
Jäisten marjojen tai kasvispalojen kipinöintiin antaa Helsingin Energian asiakaslehti Helen (nro 4, 2005) myös tällaisen syyn:
"Jäiset palat ja ilma aiheuttavat yhdessä
uunin mikroaaltokenttään ns. kentäntihentymiä,
jotka ilmenevät kipinöintinä. Ilmiöstä ei ole mitään
haittaa. Kun jäiset kasvikset pannaan astiaan ja
pohjalle tilkka vettä, ei kipinöintiä esiinny."
http://www.helen.fi/palvelut/helen/0504Helen.pdf
Kyllä, Tove Janssonin muumikirjat edustavat modernismia. Janssonin muumikirjat olivat ilmestyessään jotakin aivan uutta ja omaperäistä kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Suomeksihan ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät vasta useita vuosia alkukielisen ruotsinkielisen painoksen jälkeen. (Muumipapan urotyötkin ilmestyi suomeksi vasta 1963, vaikka alkuteos oli ilmestynyt jo vuonna 1950.)
Suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa oltiin siis askeleen jäljessä ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kehityksestä. Jos suomenkielisessä maailmassa Janssonin teokset edustivat jotakin uutta ja ihmeellistä, niin suomenruotsalaisissa kodeissa oli luettu jo useita vuosia aikaisemmin ruotsalaisen Astrid Lindgrenin modernia Peppi Pitkätossua.
Jansson...
Lukuromaani on hyvin häilyvä käsite, johon saa liitettyä niin negatiivisia kuin positiivisiakin varauksia henkilöstä riippuen. Marja-Leena Vainionpää on Kirjallisuustieten perusteissa (1974) määritellyt, että "lukuromaani ei pohdi eikä pyri ongelmallisuuteen, ei tutki elämän tarkoitusta eikä kykene tarjoamaan syvällisiä katsomuksia. Myös kuvaustavassa ja rakenteessa se käyttää yksinkertaisia ja helppoja kaavoja ja pyrkii kielenkäytössä nimensä mukaisesti luettavuuteen. Sen ainoana tavoitteena on viihdyttää lukijaansa ja mahdollisesti myös kirjoittajaansa. Suurin osa vuosittain ilmestyvistä romaaneista on nimenomaan lukuromaaneita. Näin siis vuonna 1974.
Tämän kevään aikana lukuromaanin määrittelystä on käyty vilkasta keskustelua mm. hs.fi:...
"Lähteä soitellen sotaan" tarkoittaa "lähteä huolettomasti ja suurin odotuksin johonkin vaativaan yritykseen", "ryhtyä johonkin suurin elein", "rumpua lyöden". Sananparsi on alkuaan Kalevalasta, kuudesneljättä (36.) runo: "Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon." Lähteet: 1. Nykysuomen sanakirja 3,
2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa, 3. Kalevala
Suomalaisista keskiaikaromaanien kirjoittajista tulee heti ensimmäisenä mieleen Kaari Utrio, jonka tuotannossa on monia keskiajalle sijoittuvia teoksia ja jonka kirjat kuvaavat aikaa varsin asiantuntevasti. Häneltä voin suositella erityisesti 1000-luvulle sijoittuvia romaaneja ”Vaskilintu”, ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Keskiajalle sijoittuvat myös ”Haukka, minun rakkaani”, ”Isabella”, ”Karjalan kruunu”, ”Katarina”, ”Pirkkalan pyhät pihlajat”, ”Sunneva jaarlintytär”, ”Sunneva keisarin kaupungissa”, ”Uhritulet”, ”Vanajan Joanna”, ”Vehkalahden neidot” ja ”Vendela.
Astetta Utriota romanttisempaa kirjallisuutta edustaa Ursula Pohjolan-Pohjosen tuotanto ja hänen keskiajalle sijoittuvat ainakin trilogia ”Kuninkaan kauppamies”, ”Kauppamies...
Pasilan kirjavarasto on ihan täällä Pasilan kirjastossa, lainausosaston alapuolella 2. kerroksessa. Saat sieltä kirjoja muutamassa minuutissa – jos ne vain eivät ole mystisesti kadonneet hyllyiltä.
Paikan päällä Pasilassa voit tilata varastokirjoja lainauspalvelun virkailijoilta. He soittavat alakertaan, mistä teokset kiikutetaan hissillä ylös.
Jos haluat varmistaa, että tarvitsemasi kirjat ovat todellakin paikalla kirjavarastossa, voit soittaa suoraan varastoon, puh. 09-310 85230. Teokset poimitaan hyllyiltä ja varataan omalle nimellesi ns. suullisina (maksuttomina) varauksina, jotka sitten toimitetaan lainaukseen sinua odottamaan. Saat varaukset virkailijalta.
Lainattavissa olevia varastokirjoja voit varata etukäteen myös verkkokirjasto...
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta.
Puhutaan myös tarkistetusta tai uudistetusta painoksesta.
Laitos taas on painotuotteen toisinto, versio. Voi olla esim. kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
Laitos siis poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Latinalaisen Amerikan kirjallisuus tuli laajemmin kansainvälisesti tunnetuksi 1960-luvulla. Suurimpia kirjailijanimiä olivat mm. kolumbialainen Gabriel Garcia Marquez (Sadan vuoden yksinäisyys), guatemalalainen Miguel Angel Asturias (Herra presidentti), meksikolainen Carlos Fuentes (Tarina Heredian suvusta), argentiinalainen Jorge Luis Borges (Haarautuvien polkujen puutarha), chileläinen Pablo Neruda (Andien mainingit), argentiinalainen Julio Cortazar (Salaiset aseet), chileläinen Jose Donoso (Tänä sunnuntaina), perulainen Mario Vargas Llosa (Andien mies), kuubalainen Alejo Carpentier (Valaistujen vuosisata) ja meksikolainen Octavio Paz (Aurinkokivi). Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty chileläiselle Gabriela Mistralille 1945,...
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Nimi Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on tämä sama päivä, kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Soria Moria on linna tunnetussa norjalaisessa kansansadussa. Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu löytyy kirjasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Tässä Wilbur Smithin tuotanto sarjoittain ja alkuperäiskielisen teoksen ilmestymisvuoden mukaan listattuna. Lopussa lisäksi aakkostettu lista kirjailijan sarjoihin kuulumattomista teoksista.
Ballantyne-sarja:
Kivihaukka (Men of Men 1981, Otava 1983)Valkoiset miehet (The Angels Weep 1982, Otava 1984)Leopardi kulkee yössä (The Leopard Hunts in Darkness 1984, Otava 1985)Auringon voitto (The Triumpf of the Sun 2005, Otava 2005)
Courtney-sarja:
Kun leijona metsästää (When the Lion Feeds 1964, WSOY 1964)Ukkosen kumu (The Sound of Thunder 1966, WSOY 1967)Elämän ja kuoleman laakso (A Sparrow Falls 1977, Otava 1989)Polttava rannikko (The Burning Shore 1985, Otava 1986)Vihan ja rakkauden perintö (Power of Sword 1986, Otava 1987)Palava maa (Rage...
Lintujen syysmuutto käynnistyy jo toukokuun lopulla. Monet lajit lähtevät heti pesinnän päätettyään. Tärkein syysmuuton käynnistymisen ajankohtaan vaikuttava yksittäinen tekijä on kuitenkin ravintotilanne. Hyönteissyöjälinnut, joihin pääskytkin kuuluvat, valmistautuvat hyvissä ajoin syksyn lähestymiseen - ilmojen kylmenemiseen ja lentävien hyönteisten määrän vähentymiseen.
Haara- ja räystäspääskyn muutto alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu rauhallisena elokuun alkuun saakka, jolloin muutto kiihtyy. Törmäpääsky viipyy viikon tai pari pitempään. Kaikkien kolmen maassamme pesivän pääskylajin päämuutto ajoittuu elokuun loppupuolelle ja elo-syyskuun vaihteeseen.
Kirjallisuutta:
Valter Keltikangas, Muuttolinnun tie. WSOY, 1987
Markku...
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
Suomennos löytyy "Iloisen laulajan kirjasta" (toimittanut Reino Hirviseppä). Kirjaan sisältyy laulu "Päivän sankari(-ttare-)lle". Laulu loppuu kertosäkeeseen joka on juuri "Ja må han leva...". Suomennos, jonka on tehnyt Palle, kuuluu "Ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön, ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön!"
"Iloisen laulajan kirjasta" on ilmestynyt neljä painosta välillä 1956 - 1975 niin että suomennos on levinnyt laajalle.
Tavallisin selitys verenpisaran kukkien tai nuppujen putoamiseen on liian vähäinen kastelu: sekä nuput että kukat voivat pudota, jos kasvi kuivuu pahasti. Yksi ainoa kuivuminen saattaa aiheuttaa sekä nuppujen että kukkien putoamisen.
Nuppujen lakastuminen tai putoaminen voi johtua myös etyleenistä:
"Etyleeni on kaasu, jolle monet ruukkukasvit ovat herkkiä. -- Kasvit erittävät itsekin etyleeniä erilaisia määriä, mutta jos kasvi joutuu alttiiksi rasituksille, esimerkiksi kuivuudelle, liialliselle kastelulle tai mekaanisille vaurioille, tuotto lisääntyy merkittävästi. Kuljetuksen, varastoinnin ja myynnin aikana sekä kotioloissa ruukkukasvit voivat joutua alttiiksi korkeille etyleenipitoisuuksille, esimerkiksi jos ne joutuvat läheisiin...
Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta...
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 14.2.2008(http://www.kysy.fi/kysymys/mika-se-se-hieveri-kun-henki-hieverissa):
Suomen murteiden sanakirjasta löytyi mahdollinen selitys: hieveröinen, hieverö. Hieveröinen tarkoittaa hintelää, heiveröistä.
Suomen kielelle tyypillinen alkusoinnuttelu - sanat alkavat samalla vokaalilla/vokaaleilla, konsonantilla tai konsonantilla ja vokaalilla - näkynee ilmaisussa henkihieverissä. Samantapaisia sanontoja ovat typötyhjä, täpötäysi, apposen auki, selko selällään jne. Näin kerrotaan, että joku on todella tyhjä tai täysi tai kuolemaisillaan, kuten henkihieverissä oleva olento on.
Suomisanakirja (http://www.suomisanakirja.fi/henkihieveriss%C3%A4):
henkihieverissä
hyvin heikkona, henkitoreissa,...
