Kirjaston virkailijakoneilta pääsemme contemporary authors- tietokantaan, jonka tietoihin vastaukseni perustuukin.
R. F. Delderfield syntyi 12.2.1912 Lontoossa, kuoli 24.2.1972 Sydmouthissa Englannissa, meni naimisiin, josta kolme lasta. Hän opiskeli Englannissa, palveli sodan aikana ilmavoimissa (1940-45).
Delderfield työskenteli kirjailijana ja näytelmäkirjailijana. Hän toimi myös toimittajana sekä työskenteli monipuolisesti isänsä omistaman sanomalehden parissa ajalla 1929-40.
Kirjailijan laajaan tuotantoon lukeutuu useita sekä romaaneja että näytelmiä sekä muita tekstejä kuten sanomalehtiartikkeleita. Delderfield aloitti kirjallisen tuotantonsa toisen maailmansodan jälkeen. Seven men of Gascony on kirjailijan ensimmäisten...
Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin...
Lauri Pohjanpään runo Kevät, joka alkaa "Hei vaan! puro huus ohi rynnäten, /pois alta, on kiire mulla!" on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Graalin malja vuonna 1926. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmasta Metsän satuja (WSOY, 1967) sekä antologioista Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996) ja Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Tammi, 1988).
https://finna.fi/
Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, 1988)
Pirjo Tuomisen on kirjoittanut Hackmanin kauppahuoneen tarinasta vain nuo kaksi mainitsemaanne romaania, Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982).
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hackmanin%20kauppahuone
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimi tulee Kaakkois-Suomesta. Viron-yhteyksiä tekijät eivät mainitse. Tasa-nimisiä on eniten Haminan, Miehikkälän, Vehkalahden ja Virolahden seudulla. Moni Asplund-niminen on vaihtanut nimensä Tasaan. Nimi perustuu talonnimeen tai muuhun Tasa-alkuiseen asutusnimeen. Tasala ja Tasanen ovat myös Tasa-nimen muunnoksia.
Aila Meriluodon tuotanto:
Runokokoelmia:
Lasimaalaus (1946)
Sairas tyttö tanssii (1952)
Pahat unet (1958)
Portaat (1961)
Asumattomiin (1963
Tuoddaris (1965)
Silmämitta (1969)
Elämästä (1972)
Varokaa putoilevia enkeleitä (1977)
Talvikaupunki (1980)
Ruusujen sota (1988)
Elämäkerrallisia teoksia:
Lauri Viita (1974)
Lasimaalauksen läpi (1986)
Romaaneja :
Peter-Peter (1971)
Kotimaa kuin mies (1977)
Sisar vesi, veli tuli (1979)
Lasten- ja nuortenkirjoja:
Pommorommo (1956)
Ateljee Katariina (1965)
Meidän linna (1968)
Vihreä tukka (1982)
Käännöksiä:
Harry Martinson : Aniara (1963)
Rainer Maria Rilken : Duinon elegiat (1974)
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/KOLMASKOLMATTA.html
http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
Sitten, kun pääset karanteenista ja pystyt palauttamaan lainan, palauta se kirjaston henkilökunnalle (ei automaattiin). Selitä asiakaspalvelijalle lainan myöhästymisen syy, jotta myöhästymismaksut voidaan poistaa asiakastiedoistasi.
Syksyllä 1939 Sillanpään nimi nousi Nobel-ehdokkaiden joukkoon. Hänen novelliensa valikoima Färden till Kvarnbäcken (Retki Myllykoluun) oli 1936 herättänyt Nobel-komitean sihteerissä Per Hallströmissä mielenkiintoa Sillanpään lämmintä kertojaa kohtaan. Hallström tapasi pienissä novelleissa humaanin kertojan, jonka kanssa lukijan teki mieli vaihtaa ajatuksia.
Sillanpää voitti Nobel-äänestyksessä Sveitsissä asuvan Hermann Hessen ja sitten hollantilaisen Johan Huizingan. Sillanpään katsottiin kilpailijoitaan paremmin täyttävän Alfred Nobelin jälkisäädöksessä mainitun taiteen idealistisen tarkoitusperän vaatimuksen. Kauan odotettu ilmoitus palkinnosta saapui Tukholmasta Helsinkiin 9.11.1939. Palkinnon perusteluissa korostettiin Sillanpään...
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Kysymäsi runokirja on Laura Järvisen Kukkalapsia. Kirja on ilmestynyt vuonna 1944 ja on WSOY:n kustantama. Kirjassa on 12 runoa ja kuvaa kukista: Sinivuokko, Voikukka, Näsiä, Lumme, Kielo, Kellokukka, Orvokki, Kangasvuokko, Lemmenkukka, Ohdake, Unikko, Mansikka. Kirjan kansi on vaaleankeltainen ja kuvassa on kissankelloa soittava tyttö.
Kirja on lainattavissa mm. Tampereen ja Kokkolan kaupunginkirjastoissa.
Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/index_henkilo_keh.html määritellään henkilöluokitukset sosioekonomisen aseman perusteella toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta yksinkertaistaen seuraavasti:
Työntekijät ovat palkansaajia, jotka osallistuvat tuotantotoimintaan eri tavoin.
Alemmat toimihenkilöt ovat palkansaajia, jotka suorittavat tavanomaista toimisto- tai myyntityötä tai toimivat ammateissa, jotka ovat kehittyneet tavanomaisen toimisto- ja myyntityön pohjalta korvaten sen. Tehtävissä on keskeistä symbolien käsittely. Raja ylempiin toimihenkilöihin on se, että alemmat toimihenkilöt sijoittuvat organisaation suoritustasolle ja tehtävissä vaaditaan suppeampaa ja vähemmän teoreettista tietoainesta...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisen PLUSSA-aineistohaun saatavuustiedoissa näkyvä PIKALAINA tarkoittaa, että teoksen laina-aika on aina 2 viikkoa, joskus musiikkiaineiston kohdalla vain 1 viikko. Normaali laina-aikahan on neljä viikkoa, kesälaina-ajat ovat 6-5 viikkoa. Pikalainojen laina-aika ei pitene kesälläkään. Pikalainoiksi merkitään kysyttyjä uutuuskirjoja ja kurssikirjallisuutta. Pikalainoja ei voi myöskään tilata yli kuntarajojen, oman kunnan sisällä kylläkin.
Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/...
Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että:
"Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta".
"Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään.
Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa...
Kirja on nimeltään "Tulevaisuuden maa" (Lasten Keskus, 1999). Se sisältää eri tekijöiden kirjoittamia tarinoita ja toimii kuin joulukalenteri siten, että jokaiselle päivälle 1.12.-6.1. on oma tarinansa. Lisäksi kirjan alussa on johdantotarina ja lopussa päätöskertomus. Kirja on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Tarinoiden kirjoittajat ja kuvittajat ovat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.
Joulukuun 1. päivän tarina on nimeltään "Kilimandjaro". Siinä termiitit lähtevät vaellukselle. Joulukuun 17. päivän tarina on nimeltään "Vanha mukava kuu". Johdantotarinassa "Tarinoita Jubarille" tähtilapsi Jubar sairastuu ja tarvitsee lääkkeeksi tarinoita, jotka tuovat iloa, uskoa, toivoa ja rakkautta. Näitä ja Kertomusten...
Fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen erikoistunut Risingshadow.fi -sivuston mukaan parhaita aikuisten suomeksi ilmestyneitä fantasiakirjoja ovat mm.
Patrick Rothfussin Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko (trilogian kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu)
George RR Martinin Tulen ja jään laulu -sarja (tämäkin edelleen kesken)
Robin Hobbin Näkijän taru-, Lordi Kultainen- ja Narri ja Näkijä -sarjat (englanniksi samaan maailmaan sijoittuvaa löytyy enemmänkin)
Scott Lynchin Locke Lamoran valheet (sarja on edelleen kesken, vain 1. osa ilmestynyt suomeksi)
Laura Luotolan Suoja (2 osaa)
T. J. Klunen Talo taivaansinisellä merellä, Klunelta tulossa toinen käännös tänä vuonna
Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjat (humoristista fantasiaa)...
