Kyseessä on kaiketikin lastenlaulu "Manne mato", joka alkaa juuri noin: "Manne mato myllertää mullassa niin yksinään. Mutta kohta saakin se toisen madon vierelle..." Laulu löytyy Eeva Alhon ja Soili Perkiön lastenlaulukirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja" (WSOY, 1988, ISBN 951-0-14214-X). Teoksesta löytyvät myös leikin ohjeet.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1325172805&ulang=…
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tlaulun+aika/tlaulun+aika/1,8,10,B/fram…
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa.
Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino...
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Haut Frank-monihausta asiasanoilla - vanhustenhoito historia- ja vaihtoehtoisesti - vanhustyö historia - antoi tulokseksi seuraavat kirjat:
- Kivinen, Kirsti: Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan : vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalleja Julkaisutiedot Oulu : Oulun ammattikorkeakoulu 1994 Sarja: Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja.
- Vanhusten hyväksi : yksityistä vanhainkotitoimintaa Suomessa, Vanhustyön keskusliitto 1990, ISBN 951-9006-81-8
Frank-monihaun osoite on http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Haku kohdistettiin kaikkiin maakuntakirjastoihin. Hakutapana oli asiasanahaku.(Huom. hakusanat kirjoitetaan peräkkäin ilman ja-sanaa).
Tuloksissa näkyy myös kirjojen...
Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa:
Avioliiton esteet
4 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias.
Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.
Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset...
Muistelmia lapsuudesta Helsingissä ovat esim. Marja Linnankiven Töölön tyttö, Hellevi Arjavan Minne pääsi kiltti tyttö, Hans Kronlöfin Santahaminan poikia, Salme Saureen toimittama Minun Helsinkini sekä Minun kaupunkini, jossa tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä. Lapsuudesta Helsingissä kertovia romaaneja ovat mm. Bo Carpelanin Lapsuus, Agneta von Koskuellin Savumerkkejä, Kjell Westön Isän nimeen, Pirkko Saision Elämänmeno ja Pienin yhteinen jaettava, Reko Lundanin Ilman suuria suruja, Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, Össi Nikulan Isän tyttö ei itke, Marina Wallmanin Kuja ja Annika Sandelinin Saderunoilijan tytär. Lastenkirjoista voisi mainita Bo Carpelanin Anders sekä Julius- sarjat, Karin Kihlmanin Kaisa keisarin...
Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa:
VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA
SCHILD, 2002,
on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva.
Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia.
Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista:
SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI
KARISTO, 1997
SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius
Karisto, 2004
SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius
Gummerus, 2005
Internetistä etsimällä nimellä "rockslide brownies" ei näyttäisi löytyvän oikein minkäänlaista reseptiä. Kyseessähän on todellakin Yhdysvalloista kotoisin oleva suklainen pekaanipähkinöillä maustettu makea leivonnainen. "Pecan brownies" -haku kuitenkin tuottaa jo paremman tuloksen, josta tässä esimerkkinä muutama sivusto:
- http://www.recipegirl.com/2008/10/02/caramel-pecan-brownies/
- http://www.foodaphilia.com/2007/01/caramel-pecan-brownies_09.html
- http://www.waitrose.com/recipe/Chocolate_Pecan_Brownies.aspx
- http://www.howtomakebrownies.com/chocolate-pecan-brownies.php
Käytettävissä olevista sukunimikirjoista ei Felin-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11.
Nettisivut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi
Tässä luettelo, jonka olen kerännyt Auran-Karinaisten-Pöytyän-Yläneen , Turun kaupunginkirjaston, Tampereen kaupunginkirjaston, Helsingin seudun yleisten kirjastojen (Plussa) sekä Turun yliopiston kirjaston tietokannoista.
Joukossa on muutama ruotsin- ja saksankielinenkin teos, vaikka toiveesi olikin suomen- ja englanninkielisiä kirjoja.
Voit tiedustella sinua kiinnostavia teoksia kotikuntasi kirjastosta kaukolainaksi, mikäli et joihinkin kirjastoihin pääse itse käymään. Kaukolainaus on todennäköisesti maksullista (riippuu kirjastosta) ja hinta vaihtelee siten, että yliopiston kirjastoista kaukolaina on kalliimpi kuin yleisistä kirjastoista. Kysy oman kotikuntasi kirjaston käytäntöä.
Karinaisten kirjastossa on seuraava teos :
-...
Katsoin netistä kysymiesi rahojen arvoa ja löysin vain 2 saksanmarkan hopeakolikon vuodelta 1939, jossa on Paul Hindenburgin kuva. Kolikon hinta oli 20 dollaria. Tiedot löytyivät sivun
http://www.ebay.com kautta.
Turun kaupunginkirjastossa on teos nimeltä Standar catalog of world coins 2007, josta löytyy kolikkoja vuosilta 1909-2000. Saksan kohdalla on paljon kolikoita Reichmark-nimen alla, mutten pysty antamiesi tietojen mukaan päättelemään, mistä rahoista tarkkaan ottaen on kysymys. Kolikoiden alussa on vuosi+kirjain (esim. 1937A, 1937D jne.). Olisi hyvä, jos pääsisit itse tarkastamaan kolikkojesi tiedot tiedot kirjasta.
Karjaan kirjastosta kerrottiin, että valitettavasti kysymilläsi tableteilla ei voi lukea kirjaston e-kirjoja. Tietoa kirjaston e-kirjoista ja laitteista löydät alla olevan linkin kautta (otsikko: Nyt voit lainata e-kirjoja Lukas-kirjastoista):
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto
Väriruiskutekniikka lienee tekniikka, joka tunnettiin aikoinaan air brush –tekniikkana. Nykyisin nimitetään airbrushia kynäruiskuksi. Suomenkielisenä löytyy hyvin vähän aineistoa, mutta runsaasti englanninkielisenä. Mainitsemasi Miquel Ferronin Väriruiskutekniikka (1989) –kirjan lisäksi suomeksi on ilmestynyt CD-ROM Kynäruiskutuksen perusteet (2004). Kirjastojen tietokannoista on haettava asiasanalla ruiskumaalaus, joka antaa tulokseksi myös yksiväristä maalausta ruiskulla. Ruotsiksi löytyy Martin, Judy: Airbrushing: att arbeta med retuschspruta : teknik och material (1986). Englanninkielisiä nimenomaan autojen maalauskirjoja ovat :
- Duin, Nancy : Airbrushing automobiles : tips, techniques and projects (1989)
- Kosmoski, Jon: How to...
Kulkijan valssin nuotit löytyvät ainakin kahdesta Toivo Kärjen toimittamasta nuottijulkaisusta. Reino Helismaan lauluja -niminen julkaisu (5. painos v.1980)
ja julkaisusta 20 suosittua valssia (v.1984).Molemmat ovat Musiikki Fazerin julkaisuja.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Antiikki-lehteä ilmestyi 1993 yksi numero ja vuonna 1994 neljä numeroa. Vuonna 1995 tosiaan ilmestyi kuusi numeroa Antiikki-nimellä, jonka jälkeen lehden nimeksi muuttui Glorian antiikki.
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=1&ti=1,1&Search_A…
Albert Camus'n esseekokoelman L'été kahdeksasta kirjoituksesta kuusi on suomennettu. Ne sisältyvät Maija Lehtosen toimittamaan ja Leena Löfstedtin suomentamaan Camus-valikoimaan Esseitä (Otava, 1962): Mantelipuut [Les amandiers], Prometheus manalassa [Prométhée aux enfers], Pieni opas kaupunkeihin, joilla ei ole menneisyyttä [Petit guide pour des villes sans passé], Helenan maanpako [L'exil d'Hélène], Arvoitus [L'énigme] ja Paluu Tipasaan [Retour à Tipasa]. Suomentamattomat esseet ovat Le minotaure ja La mer au plus près.
Victor Hugon Les travailleurs de mer on julkaistu suomeksi nimellä Meren ahertajat (WSOY, 1950). Käännöksen on tehnyt Olli Nuorto.
Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura.
Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
Ei ole isänne satuillut, vaan toden totta, sellainen kirja on olemassa! Kyseessä on Kornei Tsukovskin teos Barmalei. Suomeksi se on ilmestynyt Kirsi Kunnaksen riimittelemänä ja Weilin+Göösin kustantamana vuonna 1971.
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tbarmalei/tbarmalei/1%2C1%2C8%2CB/frame…
Tässä hiukan maistiaisia:
Lapset pienet kuunnelkaa:
ei saa mennä Afrikkaan,
Afrikkaan juoksemaan.
---
On Afrikassa ryöväri,
syöväri, kyöväri,
On Afrikassa häijy Bar-ma-lei!
Hän Afrikassa väijyy
ja puree ja lyö
ja lapsia syö -
tuo kauhea, hirmuinen, ahne Barmalei!
Ohessa muutama lastenkirja, jotka käsittelevät surua ja masennusta.
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea kuunvalossa, Helsinki : Tammi, cop. 2013.
Hippu, hilpeä hylje, Helsinki : Kuvajulkaisut, (1967).(Eläintarha-sarja ; 5.)
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-projekti, 2002.
Järvinen, Liisa Marjatta: Isän isot askeleet, [Helsinki] : Lasten oma kirjakerho, 1986.
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2006.
Kurenniemi, Marjatta : Kana, jonka nimi oli Elviira, 1964. (Varpusprinsessa : satuja.)
Mäkinen, Paula: Mikon äiti on masentunut, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2002.
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-...
