Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo, että pelikorttien nykyisten tunnusten arvellaan edustavan neljää säätyä: Kirkonmiehiä sydän (hertta), sotilasaatelia keihäänkärki (pata), porvaristoa talon pohjakaava (ruutu) ja maanviljelijöitä apilanlehti (risti).
Suomen kielen maiden nimitykset hertta, ruutu ja pata ovat väännöksiä ruotsin kielestä, risti taas on saanut nimensä kuvion ulkonäöstä.
Tämän kysymyksen tiimoilta olen yrittänyt virkistää omaa muistiani, kysellä työtovereilta ja selaillut vanhoja Kirjastolehden numeroita. En onnistunut löytämään suoraan mitään valmista artikkelia tai tutkimusta, jossa olisi luotu tarkka katsaus sarjakuvien tulosta kirjastoihin. Kirjastolehden artikkelien perusteella sain kuitenkin seuraavanlaisen käsityksen.
Ainakin sarjakuvalehtiä on tullut kirjastoihin vaihtelevasti jo 1960-luvulla (ainakin Aku Ankka ja Nakke). Löysin Kirjastolehden numeron 10 vuodelta 1968, jossa esitellään sarjakuvalehtiä ja kerrotaan muutaman kirjaston kanta sarjakuviin.
Uskoisin, että sarjakuvia on noista ajoista lähtien hankittu kirjastoihin. Hankinta on varmaankin vaihdellut suuresti kirjastoittain riippuen,...
Kallion kirjastossa on arkistoituna kirjallisuusarvosteluja useilta vuosikymmeniltä. Toini Havun arvostelun lisäksi tallella ovat muutkin Tuntemattoman sotilaan arvostelut tuolta ajalta. Näitä ”kirjallisuuspahveja” ei lainata, mutta ne ovat kirjastossa luettavissa ja kopioitavissa. Tosin kopiointi ei aina onnistu, lehtileikkeet ovat kellastuneita ja liiman tummentamia. Kallion kirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/kallio
Voit myös lukea vanhoja lehtiä mikrofilmattuina Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa ja Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Katso tarkemmin http://www.espoo.fi/kirjasto ( >lehdet ) ja http://www.lib.hel.fi/pasila/
Saat tiedot kaikista Linnan teosten arvosteluista teoksesta Suomen kirjailijat--...
Kannattaisi varmaan kääntyä Suomalais-ruotsalaisen rahaston, Pohjoismaisen Kulttuurirahaston, Pohjoismaiden ministerineuvoston tai Pohjoismaiden neuvoston puoleen. Monta muutakin apurahoja koskevaa linkkiä löytyy Makupalat - Linkkikirjastosta, osoitteesta https://www.makupalat.fi/fi/k/2344/hae?category=118993&sort=title&order…
Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa:
"Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja...
Kun etsitään lukuvinkkejä 70-vuotiaalle mieshenkilölle, on Väinö Linna hyvä aloitus, koska päästään heti laadukkaan kirjallisuuden pariin. Jos Kalle Päätalo herättää lukijan kiinnostuksen, riittää hänen teoksiaan kirjaston hyllyissä moneen lainauskertaan. Päätalon Iijoki-sarja kertoo maaseudun elämästä. Jos pitää eräkirjoista, on esim. seuraavilta kirjailijoilta paljon kirjoja: Veikko Haakana, A. E. Järvinen ja Leevi Karsikas. Jos taas sotakirjat miellyttävät: Esa Anttala ja Reino Lehväslaiho ovat kirjoittaneet paljon kirjoja. Maaseutua ovat kuvanneet mm. Veikko Huovinen, Simo Hämäläinen, Arto Paasilinna, Mauri Paasilinna, Harri Tapper ja Heikki Turunen. Kirjaston tietokantaan voi myös itse tehdä haun ja kirjoittaa Asiasana-laatikkoon...
Kaunokirjallisuutta on asiasanoitettu kymmenisen vuotta. Kirjaston tietokannasta voi hakea asiasanalla arkeologit ja rajata haun kaunokirjallisuuteen. Näin löytyi seuraavat kirjat:
• Viinikainen, Antero : Pentti Saarikosken toinen tuleminen, 2012
• Liksom, Rosa : Hytti nro 6, 2011
• Kangasharju, Kari : Virtojen valtiaat, 2011
• Haakana, Veikko : Seita lähtee liikkeelle, 2000
• Ylimaula, Anna-Maija : Viiriäinen sarkofagilla, 1998
• Koivusalo, Timo : Pekko ja outolintu, 1997
• Kiiskinen, Jyrki : Kaamos, 1997
Myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta www.kirjasampo.fi voi hakea sanalla arkeologit.
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
Vastaavanlaista palvelua ei ikävä kyllä ole käytössä HelMet-palvelussa. Samantyyppinen on perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohje sen käyttöön:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja mene osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/ ja valitse tarkennettu haku. Tee haku tällä sivulla. Hakutuloslistan yläpuolelle oikealle ilmestyy nyt painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tämän jälkeen tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin...
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Lakiuudistuksessa ei tähän ole tulossa muutosta. Laista Opetusministeriön sivulla, http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Kopiosto tulee kuvaan mukaan, kun on kyse esim. kopionnista oppilaitoksissa.
"Kun teosta kopioidaan yrityksissä, kouluissa tai julkishallinnossa, tarvitaan siihen sekä tekijän että kustantajan lupa. Lupa tarvitaan teoksen osittaiseenkin kopiointiin. Suomalaiset tekijät ja kustantajat ovat antaneet Kopiostolle valtuudet myöntää puolestaan kopiointilupia." http...
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Käyttämissäni lähteissä ei mainita, että Alexei Apostol olisi itse rakentanut viuluja. Niissä ei myöskään mainita, kenen rakentamia viuluja hänen liikkeessään myytiin.
Kylkirauta-lehden artikkelissa (2006, nro 2, s. 26-27) Alexei Apostol : Suomen ensimmäinen ylikapellimestari Matti Orlamo kertoo Apostolin elämäntarinan. Tämä artikkeli löytyy myös verkosta (http://www.kadettikunta.fi/pdf/Kylkirauta206.pdf).
Rauno Niemisen kirjassa Soitinrakentajia Suomesta (Suomen kotiteollisuusmuseo, 1995, 19 s.) Alexei Apostolista kerrotaan puhallinsoittimien yhteydessä, s. 9: "Alexei Apostol (1866-1927) perusti Helsinkiin torvisoitintehtaan vuonna 1903 ja pianotehdas Apollon 1919... Apostolin tehtaalla rakennettiin torvet kokonaan itse." Samassa...
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Monenlaisia painokoneita on myytävänä ainakin Huuto.netin, Keltaisen Pörssin ja Yritystele.fin kautta. Koneiden hinnoista tai mahdollisista vuokrakoneista ei löytynyt tietoa. Ei myöskään oikein selvinnyt, minkälaisilla koneilla t-paitoja painetaan.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Viestintäalan ammattiliittoon, joka on mm. painoalan ammattilaisten liitto. Tämän joulunalusviikon liitossa ollaan lomalla:
http://www.viestintaliitto.fi/vaal/ammattiosastot.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset :
BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998.
VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001.
JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994.
LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998.
Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22).
Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä...
Shizukon tytär -kirjaa löytyy monista kirjoista ympäri Suomen, joten se on mahdollista saada kaukolainaksi, ellei se kuulu oman kirjastosi kokoelmiin. Kaukolainatilauksen tekee oma kirjastosi, joten kannattaa pistäytyä siellä tai laittaa vaikkapa sähköpostia. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia.
Sara Shepardin Valehtelevat viettelijät -sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kaksi osaa, Kaivattu ja Virheetön. Alkukielellä Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt yhteensä 13 osaa, joten suomentamattomia kirjoja on vielä paljon jäljellä (http://prettylittleliars.alloyentertainment.com/). Suomessa sarjaa julkaisee Gummerus. Kustantajan sivuilla (http://www.gummerus.fi) ei ainakaan vielä ole tietoa tulevista osista. Halutessasi voit...
Hain kirjallisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista ja tulokseksi sain seuraavanlaisia kirjoja:
Manda:
- Luoma: Liiketoiminta verkottuneessa taloudessa (2001) Käsittelee mm. yritysten atk-kirjanpitoa ja taloushallintoa.
- Lindfors & Karlsson: Pienyrityksen atk-kirjanpito (1996)
- Lindfors: Pienyrityksen atk-kirjanpito - tilikartta ja kirjausohjeet (1996)
- Tuominen, Pöhö, Luhtala: Kirjanpidon perusteet (1993) Sisältää mm. atk-kirjanpidon.
Linda:
- Toiviainen: Laskentatoimen atk-sovellukset (1987)
- Kaisla: Reskontra (1974) On tosin kovin vanha!
- Vatanen: Reskontra tietokoneella - harjoitusaineistoa (1984) Melko vanha tämäkin.
Kenties paremmin voisi löytyä aineistoa, jos tietäisimme taloushallinto-ohjelmistonne nimen.
Samoin...
Karjalan kunnailla -sarjan musiikista on tehty cd-levy: Karjalan kunnailla: musiikkia Markku Pölösen TV-sarjasta. Kappaleet ovat säveltäneet Vesa Mäkinen ja Heikki Hela. Ilmeisestikin siis sarjan kaikki musiikki on sävelletty sarjaa varten. Ainakin Sarastaa-nimisen kappaleen laulaa naissolisti nimeltä Teija Kontio (Lähde: Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/Default.aspx)
Ylen Areenan kautta osaa 30 ei pääse enää katsomaan, joten sitä kautta asiaa ei voi enää tarkistaa. Mutta levyn saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/
