Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja...
C. S. Lewisin Narnia-sarjaan kuuluvat seuraavt kirjat:
Velho ja leijona, 1. kirja // Prinssi Kaspian - paluu Narniaan, 2. kirja // Kaspian matka maailman ääriin, 3. kirja // Hopeinen tuoli, 4.kirja // Hevonen ja poika, 5. kirja // Taikurin sisarenpoika, 6. kirja // Narnian viimeinen taistelu, 7. kirja
Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
Voit ainakin soittaa Väestörekisterikeskuksen osoitepalveluun ja kysyä tuttavastasi. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Jos tuttavallasi nimi on kovin yleinen, kannattaa varautua kertomaan tietoja mahdollisimman tarkasti. Puhelinnumero on maksullinen.https://vrk.fi/osoitepalvelu
Vesihäntä on hermotulehdus koiran hännän tyviosassa häntänikamien välissä. Samalla anaalirauhaset voivat tulehtua. Vesihännän voi aiheuttaa runsas uiminen, jolloin koira kylmettää itsensä. Viruksen aiheuttaman vesihännän voi saada kylmettymisestä vaikkei koira uisikaan.
Koira on pidettävä pois vedestä, ja suun kautta voidaan myös antaa särkylääkettä. Jos oireet eivät mene ohi parissa päivässä, niin tällöin on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
Anne Saarikallen kirja Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kertoo Milja-nimestä seuraavaa: "Milja on Emilian muunnos ja pohjautuu täten muinaisroomalaiseen Aemilius-ylimyssuvun nimeen." Suomessa nimeä on käytetty jo 1800-luvulla ja almanakkaan se tuli vuonna 1929. 1900-luvulla Miljaksi nimettiin n. 4000 lasta ja nimen suosio kasvoi 2000-luvun alussa. 2000-2005 Milja-nimen sai yli 850 lasta.
Toisaalta Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Milja-nimen Ludmilaan, joka merkitsee 'kansan rakastamaa'. Ludmila oli Böömin suojeluspyhimys, joka eli 900-luvulla. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Vuoden 1962 Nykysuomen sanakirjassa luoto määritellään pienehköksi, autioksi, puuttomaksi saareksi, isoksi kariksi. Luodolla voi myös kasvaa muutama tuulen tuivertama mänty.
Samassa sanakirjassa saari määritellään maa-alueeksi, jota vesi ympäröi joka puolelta. Kovin tarkasti ei luodon ja saaren eroa esimerkiksi koon suhteen ole määritelty, mutta yleisesti ottaen saaren erottaa luodosta se, että saari voi olla hyvinkin suuri, asuttu, metsäinen.
Wikipedian mukaan saari on veden kokonaan ympäröimä mannerta pienempi maa-alue. Hyvin pieniä saaria voidaan kutsua luodoiksi tai kareiksi, joskin suomenkielisissä paikannimissä sana luoto voi sisältyä perusosana myös suurehkojen saarteen nimiin, kuten Olkiluoto ja Hailuoto. Saari voi olla myös...
Anna Janssonin Maria Wern -sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Stum sitter guden, 2000. (suom. Vaitelias jumala, 2002).Alla de stillsamma döda, 2001. (suom. Kalpeat ja kuolleet, 2003).Må döden sova, 2002. (suom. Loputon uni, 2004).Silverkronan. 2003. (suom. Hopealantti, 2005).Drömmar ur snö. 2004. (suom. Jäljet lumessa, 2006).Främmande fågel. 2006. (suom. Outoja lintuja, 2007.Pojke försvunnen. 2007. (suom. Pääkallovaras, 2008).Inte ens det förflutna, 2008. (suom. Hylynryöstäjä, 2009).Först när givaren är död, 2009. (suom. Haudankaivaja, 2010).Drömmen förde dig vilse, 2010. (suom. Unissakävelijä, 2011).Alkemins eviga eld, 2011. (suom. Murhan alkemia. 2012).När skönheten komm till bro, 2012. (suom. Haudan takaa,...
IKirjastohakemistosta voi hakea kirjakierrätyspisteitä valitsemalla haun oikeasta laidasta kunnan ja palvelun, https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55243 .
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Yksityishenkilön ottama kuva on tekijänoikeuslain näkökulmasta teos, joka nauttii lain suojaa. Tekijänoikeuslain 2 § säätää, että teoksen tekijä saa ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. 12 § rajoittaa oikeutta siten, että julkistetusta teoksesta saa kuka tahansa ”valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. 22 § sallii myös ”hyvän...
Eelis-nimen alkuperä on heprean Elisa, joka merkitsee "Jumalani on pelastus". Elisa on Vanhan testamentin profeetta.
Mikael pohjautuu heprealaiseen Miikael-nimeen, jonka merkitys on "kuka on niin kuin Jumala". Raamatun Mikael on arkkienkeli ja ylin seitsemästä pääenkelistä. Arkkienkeli Mikaelille on Suomessa omistettu useita kirkkoja, ja hänen mukaansa on saanut nimensä Mikkelin kaupunki.
Mikael oli nimenä Suomessa yleinen jo keskiajalla. Kansainvälisestikin nimi on erittäin suosittu.
Temu-nimeä ei löytynyt lähdeteoksista. Oletettavasti se on samaa alkuperää kuin nimi Teemu, jonka lähtökohtana on kreikkalaisperäinen nimi Nikodemus, joka tarkoittaa kansan voittajaa (nike = voitto, demos = kansa). Myös tämä nimi esiintyy Raamatussa....
Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
J.D.Robbin Eve Dallas-kirjat löytyvät julkaisujärjestyksessä verkko-osoitteesta http://jdrobb.com/books/quick.html
Kirjoista on suomennettu tähän mennessä (päivitetty 23.08.2010):
Alaston kuolema (Naked in death). 2004.
Maineikas kuollessaan (Glory in death). 2005.
Kuoleman ikuistama (Immortal in death). 2005.
Kuoleman enkeli, 2009
Kuoleman riitit, 2008 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Kuoleman hurmio, 2006
Englanniksi Eve Dallas-kirjoja vuoteen 2010 mennessä on ilmestynyt 30.
Helmet -aineistotietokannasta http://www.helmet.fi saa J.D. Robbin erikieliset versiot esiin sanahaulla valitsemalla hakusanaksi a:robb, j.d., aineistoksi kirjat ja kieleksi haluttu kieli.
Miekkalisäke on rintakehän pienin luinen osio. Vastasyntyneellä se koostuu vielä rustosta, mutta luutuu myöhemmin aikuisuudessa ja yhdistyy rintalastaan. Luu on kuitenkin koostumukseltaan pehmeämpää kuin useimmat muut luut. Miekkalisäkkeen latinankielinen nimi on processus xiphoides, jossa jälkimmäinen sana merkitsee miekan muotoista. Vaikka miekkalisäke onkin pieni, sillä on kuitenkin tärkeä tehtävä tiettyjen sisäelinten ja useiden lihasten kiinnityskohtana. Näihin lihaksiin kuuluvat erityisesti vatsalihakset ja pallealle pohjan tarjoavat lihakset.
Andresonin, Holmen ja Burnsin (2021) mukaan miekkalisäkkeessä voi olla suurtakin anatomista vaihtelua sen muodon ja koon suhteen. Miekkalisäke saattaa siis olla pullistunut ulospäin, mutta...
Bostonkakku on mitä luultavimmin supisuomalainen leivonnainen. Sitä ei löydy vanhemmista amerikkalaisista keittokirjoista. Vanhassa amerikansuomalaisessa Co-op keittokirjassa (s. 84) mainitaan Boston cream pie, jossa sokerikakkukerrosten väliin lisätään vaniljakreemiä. Hakusanalla Boston cake haettaessa netistä, saadaan ohjeita samanlaisiin vaniljakreemikakkuihin. Amerikansuomalaiset tunsivat myös ohjeen Bostonin ruskea leipä, joka oli ruis- ja maissijauhoista leivottu soodalla kohotettu leipä, joka kypsennettiin asettamalla leipävuoka kiehuvaan veteen. (Walli 1928, s. 320) (Keittokirja s.a., s. 34)
Bostonkakku tunnetaan amerikansuomalaisissa keittokirjoissa vasta Beatrice Ojakankaan myötä. Ojakangas on amerikansuomalainen...
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja Viipuriin vuonna...
Taikuutta ja seikkailuja löydät esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjasta, Eoin Colferin Artemis Fowl -kirjoista ja Ursula K. LeGuinin Maameren tarinat -sarjasta. Potter-fanille voi suositella myös Reeta Aarnion kirjoja Maan kätkemät ja Veden vanki, ja taikojen parissa ollaan myös Diana Wynne Jonesin kirjoissa Noidan veli ja Tietäjän lapsuus. Terry Pratchettin kirja Vapaat pikkumiehet ja sen jatko-osat Tähtihattu ja Talventakoja kertovat Tiffany-tytön noitaopinnoista. Todellinen fantasiakirjallisuuden klassikko on C.S. Lewisin Narnia-sarja. Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja seuraa Torak-pojan ja hänen susiystävänsä vähän taianomaisiakin seikkailuja esihistoriallisessa maailmassa.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina...
Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen ja kertomaan, että Sirpa-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sirpaa on vanhastaan käytetty Siirin lempinimenä, mutta se on yhdistetty myös yleiskielen sanaan sirpale - nimistöntutkijoistamme Pentti Lempiäinen tosin pitää tätä yhteyttä vaikeana mieltää; Kustaa Vilkuna taas on tarjonnut nimen lähtökohdaksi myös sirpale-sanan vanhoja puhekielisiä muotoja sirppanaa ja sirpanaa.
Sirpa-nimi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa, näyttelijä Sirpa Tolonen (o.s. Aro, 1900-2001), oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka myöhemmin virallistettiin. Nimi yleistyi 1930-luvulla ja almanakkaan se otettiin vuonna 1950. Suosituimmillaan se oli...
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana leino tarkoittaa surullista ja onnetonta. Sanasta esiintyvät myös muodot leina ja leinas, joiden merkityksiksi mainitaan lisäksi heikko, voimaton, suru ja murhe.
Nimen eri muodot Leina, Leinakka, Leinikka, Leiniä ja Leino kuuluvat maamme vanhimpaan nimistöön. Nimiryhmästä on paljon esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Leinonen oli Savon yleisimpiä sukunimiä. Vuosisatojen kuluessa Leinosten suhteellinen osuus Savossa on vähentynyt heidän muutettuaan mm. Keski-Suomeen, Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan.
Kaikkiin tämän nimiryhmän eri muotoihin sisältyy myös germaaninen nimiaines Lein ja Leineke.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet, Otava
Suomen kielen etymologinen sanakirja 2
Otto–nimen juuret ovat Saksassa, se on muinaissaksalainen nimi, joka on tarkoittanut ’tilallista’ ja ’varakasta’. Otto on lyhennelmä nimistä ’Ottokar’ ja ’Ottomar’. Saksassa Otto on ollut monien hallitsijoiden nimi, esimerkiksi 900-luvulla vaikutti keisari Otto I Suuri. Samanniminen oli myös yhdistetyn Saksan luoja, ensimmäinen valtakunnankansleri Otto von Bismarck (1815-1898). Saksasta nimi kulkeutui Ranskaan, mistä normannit toivat sen Englantiin. Suomen almanakassa Otto on ollut jo 1700-luvulla.
Lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Wsoy: 1999
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava: 2005