Kyseessä on Lauri Pohjanpään Ihmisen runo.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
Ei korkeinta elossa ihmisen
ole onni ja kaipaus onnehen,
sadun lintu on onni - se luonas on,
taas loitolla kuin säde kuutamon,
se katoo käsin koskettain,
se elää unessa vain.
Ei kunnia ole määränpää -
pian laakerit aika himmentää,
ei valta kohtalo korkein lie -
on kyynelin kylvetty vallan tie,
min miekka nosti, sen miekka kaas
alas huipulta kuiluun taas.
On korkeinta elossa ihmisen
työ keväimen, työ luomisen:
unet kutsua parhaat elämään
niille antaen hengen hengestään,
se on korkeinta, mitä uutta loit,
mitä elohon uutta toit!
Mitä annoit käsin avoimin
ja sydämin nuorin ja lämpöisin,
mitä ruokit rakkaudellas,
mitä kielsit omasta onnestas -
sen mukaan vuotes...
Nimi V. Kulla Lisbeth Salanderin ovessa viitannee Astrid Lindgrenin toisen tunnetun hahmon Peppi Pitkätossun kotitalon nimeen Huvikumpuun. Huvikumpu on ruotsiksi Villa Villekulla.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_Villekulla
C'est écrit dans le ciel / Tähtien kertomaa
Säv. Alex Alstone, san. André ja Georges Tabet, suom. Era (= Erkki Ainamo), sov. Bob Azzam
André Verchuren et son orchestre, laulu ranskaksi (off, jukeboxilevysoitin), 1' 30".
Levytys:
André Verchuren et son orchestre; Festival FY 45 2200 S, 1961.
Suomenkieliset levytykset:
Rauni Pekkala, Neloset ja Gösta Theseliuksen orkesteri; BFB-209, 18.2.
1961.
Vieno Kekkonen, Lauluyhtye ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS-387, 22.2.1961.
Ragni Malmsten ja Ronnie Kranckin orkesteri; Decca SD-5522, 1961.
Nämä tiedot löytyivät Kavin (=Kansallinen audiovisuaalinenkeskus) sivuilta.
Kirjastoilla ei ole tekijänoikeutta. Oikeus lainata laillisesti hankittuja teoskappaleita edelleen perustuu tekijänoikeuslain 19§:ään, jonka perusteella myös yksityinen kansalainen on oikeutettu viemään luetun kirjan divariin tai antamaan sen kaverille lainaksi.
Kirjaston tarjoama maksuton lainausmahdollisuus on sallittu harkiten kansansivistyksellisistä syistä. Kirjastot ostavat jokaisen lainaamansa niteen ja etenkin vähälevikkisten teosten kohdalla sillä on jo sinänsä merkitystä tekijöille.
Tämän lisäksi Suomessa on kaksikin järjestelmää, joiden kautta suoritetaan taloudellista kompensaatiota tekijöille siitä, että heidän teoksiaan on maksutta lainattavana kirjastojen kautta. Vanhempi järjestelmä tunnetaan ns....
Kai-nimi juontaa juurensa roomalaisesta nimestä Caius ja sen kreikkalaisesta muodosta Gaius, jonka kuuluisin kantaja on ollut Rooman valtakunnan johtaja Gaius Julius Caesar. Caius-nimen alkuperä on mahdollisesti latinan verbissä 'gaudere', joka tarkoittaa riemuitsemista.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.
Lentävien lauseiden sanakirjan (Suomen kielen sanakirjat 5, toim. Maunu Sinnemäki) mukaan yleinen tulkinta on oikea, eli että köyhässä talossa porsaita on vain yksi ja siksi kuljetaan "jonossa".
Tietoa sanojen merkityksistä ja taustoista löydät esim. Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta. Siinä todetaan esim. sanasta pudas: joen kapeampi haara, joka (saaren taitse) yhtyy takaisin pääjokeen tai matalan veden aikana muodostaa makkaranmuotoin pikkujärven.
Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa.
Padasjoen padas voi juontua murresanasta pade, jolloin se tarkoittaisi venevalkaman kivistä pengertä tai sitten polkua (tietä). Se voi olla kuitenkin myös pato sanan johdannainen.
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee Runebergin tekstin...
Kyseessä voisi olla Viljo Kojon runo Muistoja menneiltä ajoilta, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Sininen pilvi (1920). Runo alkaa sanoin "Me oltiin jätkiä kumpikin"; "Mikko ja minä" löytyvät toisesta säkeistöstä:
Me oltiin jätkiä kumpikin
käsin känsäisin, housuin pihkaisin...
---
Nyt jätkänaskelin lampsittiin
tuhatmarkkaset lompsassa kaupunkiin
syyssontaista maantietä, Mikko ja minä.
Kyllä laulu on tämänhetkisen tietämyksen mukaan todellakin Modest Tabatšnikovin (1913-1977)käsialaa. Laulun alkuperäinen nimi on sen sijaan hiukan epävarma. Monissa venäjänkielisissä lähteissä nimenä on Ах, Одесса, жемчужина у моря eli Ah, Odessa, žemtšužina u morja (suunnilleen Oi Odessa, meren helmi), mutta myös muotoa ilman tuota Ah-alkua näkee (siis pelkästään Žemtšužina u morja). Ilmeisesti Martti Jäppilän suomenkielinen versio (Dallapén ja A. Aimon levytys vuodelta 1962 lienee varhaisin suomenkielinen tulkinta) näyttäisi olevan melko suora käännös alkukielisistä sanoista. - On toki mahdollista, että Tabatšnikov on laulua tehdessään hyödyntänyt jotain perinteistä melodiaa, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja.
Kysymys on varmaankin seuraavasta Syyslaulu nimisestä runosta, joka löytyy "Kansanopiston laulukirjasta" vuodelta 1947 (Otava). Tekijästä siinä ei kuitenkaan ole mainintaa, mutta sama laulu löytyy myös ruotsinkielisestä laulukirjasta Gröna visboken (saatavana monista Helsingin kaupunginkirjastoista), ja tekijäksi on merkitty Carl Fredric Dahlgren ja laulun nimi on Hösten är kommen. Kansanopiston laulukirjaa on saatavana Helsingin yliopiston (Unioninkatu 36, puh. (09) 191 23196) Fennica kokoelmasta. Tässä kuitenkin kyseisen runon sanat:
Syksy on tullut ja myrskyelee,
joutsen ja pääsky jo pois pakenee,
kukka on vaipunut sammalehen,
aalto se kuohuvi loiskuttaen.
Ahti se kantelons' kaikua suo,
luonnotar vihreän vaippansa luo.
Päivä on...
Runo on Eino Leinon, mutta sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu missään kokoelmassa. Se löytyy Sunnuntai-lehdestä 19.8.1917. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Imponeerattu eli olla otettu -ilmaukset voisi lyhyesti kuvailla vaikkapa näin:
Olla mielissään, olla imarreltu, tehdä vaikutus.
Esimerkiksi ruotsin kielen verbi "imponera" merkitsee suomennettuna "tehdä voimakas vaikutus"
Kappale on nimeltään "Castle on a cloud" (ranskaksi "Château dans les nuages"), ja se on peräisin Claude-Michel Schönbergin säveltämästä musikaalista "Les misérables", joka perustuu Victor Hugon romaaniin "Kurjat".
Pietarsaaren kaupungin suomenkielinen nimi on peräisin Pietarsaaren emäpitäjän Pedersören nimestä. Pietarsaaren kaupunginkirjastosta kerrottiin, ettei yhteydestä johonkuhun Pietari-nimiseen ole tietoa.
Pietarsaaren kaupungin kotisivuilta löytyy pdf-dokumentti, http://www.jakobstad.fi/jbst/upload/doc/2.tietoa_pietarsaaresta_06_fi.p… , jossa kerrotaan, että Pietarsaaren kaupunki perustettiin Pedesören suurpitäjän vanhaan satamaan. Kaupungin suomenkieliseksi nimeksi vakiiintui Pietarsaari, koska järviseudun tervantuottajat käyttivät edelleen vanhan suurpitäjän nimeä.
Säettä "mutta kaikki mitä on siinä keskellä" emme Eino Leinon runoaineistosta löytäneet. Runo "Hymyilevä Apollo" kokoelmasta "Sata ja yksi laulua" (1898) sisältää säkeen "mut se, mikä siinä on välillä". Mahtaisiko kyse olla siitä?
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Runossa on kaikkiaan 33 säkeistöä. Koko tekstiä pääsee lukemaan esimerkiksi seuraavissa Internet-osoitteissa:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml…
http://koti.mbnet.fi/kenkkila/satayksi.htm .
"Hymyilevä Apollo" on Leinon tunnetuimpia ja...
Robert Ludlum ehti elämänsä aikana kirjoittaa vain kolme osaa Bourne-sarjaa. Hänen kuoltuaan kirjailija Eric Van Lustbader jatkoi sarjaa, ja niinpä tuo mainitsemasi ”Meduusan perintö” eli ”Robert Ludlumin medusan perintö” (alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Legacy”) onkin Van Lustbaderin käsialaa. Suomeksi on ilmestynyt myös Van Lustbaderin laatima ”Robert Ludlumin medusan ansa” (Otava, 2009; alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Betrayal”). Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Suomentamatta ovat vielä Van Lustbaderin kirjoittamista jatko-osista ”The Bourne Sanction” (2008), ”The Bourne Deception” (2009) ja ”The Bourne Objective” (2010)....
Etsitty kirja saattaisi olla Diane Duanen Velhonuoret-sarjan ensimmäinen kirja Haluatko velhoksi? (WSOY, 2003). Yksi sen luvuista on nimeltään "Entropia: sen havaitseminen ja välttäminen".
Diane Duane on amerikkalainen, mutta asuu Irlannissa aviomiehensä, kirjailija Peter Morwoodin kanssa.