Ainakin Tiihosen ensimmäisestä runokokoelmassa Sarkunmäen palo (1975) löytyy mainintoja moposta. Runossa Kerava mainitaan "huutokaupattu Soliferi-mopo jolla kaupungin / ikäloppu kamreeri oli paennut loteille / juomaan anislikööriä kavallettuaan". Pieni laulu -runo taas toteaa, että "Saatilla voi saada siipeen / jos mopo vaan on alla." Runossa Kiviritsa salkussani esiintyy lakoninen tokaisu "Kurja mopo." Kaksi ensinmainittua runoa on luettavissa myös Tiihosen valittujen runojen kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle (WSOY, 2000). - Tämän lisäksi mopo löytyy Arjen armada -kokoelman (1980) runosta Rekola: "Boulognen puistoon kuka karauttaa / satulattomalla mopolla, / se tietää kuinka Rekolassa alkaa / keväinen duunipäivä".
Kaikki lainat uusiutuvat automaattisesti sulkemisaikana.
Myös ne joista on varauksia, uusintakerrat täynnä tai jotka ovat bestsellereitä.
Voit uusia lainasi itse Helmet-sivuilla, jos kyse on normaaleista uusimisista.
Nekin hoituvat automaattisesti, jos et muista tehdä itse uusimista.
Ajankohtaista tiedotusta voi seurata Helmetin etusivulta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Näytelmäkirjailija Eugene Ionesco (Tuolit, Kalju laulajatar, Kuningas kuolee; myös romaani Erakko) on syntyjään romanialainen. Muita romanialaiskirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ovat Stancun lisäksi ainakin Virgil C. Gheorghiu (Mies matkusti yksin, Toinen mahdollisuus, 25.hetki), Herta Muller (Ihminen on iso fasaani, Sydäneläin, Matala maa), Fritz Pawelzik (Annoit minulle rummun, Syntynyt slummissa), Mihail Sadoveanu (Etsin miestäni, Mitrea cocor, Kukkasaari). Vielä muutamia kirjailijoita löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Romanialaiset_kirjailijat ja lyhyt artikkeli Romanian kirjallisuudesta on Turun Sanomissa, osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:...
Kaalintaimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. https://puutarhakasvatus.fi/kasvien-hoito-ohjeet/
Ötökkätieto -sivustolla kerrotaan, että kaaliperhosen uusi sukupolvi lähtee lentoon heinäkuun lopulla. Toukat voi poistaa käsin. https://www.otokkatieto.fi/species?id=211
Kaaliperhosta voidaan torjua puutarhassa monin eri tavoin. Vinkkejä löytyy esim. https://yle.fi/uutiset/3-6649785 tai http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/abc/kassuo.html
Kirjoja:
Kasvi, Arno: Arnon keittiökasvit
Jukarainen, Kati: Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle
Ikävä kyllä, vaikuttaa siltä, että Siilinkari kuuluu niihin paikkoihin, joiden nimien synty ja nimeämisperusteet ovat pelkkien arvailujen varassa. "Ehkä se joskus ammoin näytti jostain suunnasta katsoen siililtä. Yhteyttä Reuharinniemen lapinraunioihinkin on väläytelty", kirjoittaa Tuomo Koivisto Tammerkoski-lehdessä julkaistussa Siilinkaria käsittelevässä kirjoituksessaan.
Kielitieteilijät ovat selittäneet suomalaisten siili-alkuisten paikannimien perustuvan saamen kielen 'talvikylää' merkitsevään sanaan siida. Näin esimerkiksi Siilinjärven nimen muotoutuminen on selitetty siten, että se on alun perin ollut Siidinjärvi, ja asu Siilinjärvi on syntynyt, kun nimi on seudulla eräilleiden hämäläisten murteen vaikutuksesta mukautunut...
Lauri Kettusen teoksen Suomen murteet 3. Murrekartasto (3.supistettu painos 1969) ja sen selitysosan mukaan ts -äänteen muuttuminen tt:ksi sanan keskellä tapahtuu peräpohjalaisissa ja länsimurteissa. Kartaston kartan nro 8 mukaan länsimurteiden tt-äänne näyttäisi ulottuvan Kokkolan ja Vaasan seudulta Kuortaneen kautta Ruovedelle, Mänttään, Padasjoelle, Heinolaan ja siitä Valkealan kautta Vehkalahdelle ja Haminaan. Peräpohjalaismurteiden tt-alue näyttäsi saman kartan mukaan alkavan Raahen seudulta ja jatkuvan pohjoiseen Utajärven kautta Kuivaniemelle ja siitä itärajalle saakka kattaen lähes koko Pohjois-Suomen mukaanlukien Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän. Ainoastaan Inari ja Utsjoki eivät kuuluisi alueeseen. Kettusen esimerkkisanana on...
Kielitoimiston mukaan oikea muoto on "alta sillan", missä silta tarkoittaa lautalattiaa. Tontut siis tulevat lattian alta
https://www.kielikello.fi/-/hyvaa-joulua-kielitoimistosta-
Käsitykseni mukaan hyvyys-teema on hyvin monissa kirjoissa. Perinteisessä kaunokirjallisuudessa hyvyys esiintyy usein jaloutena, oikeudenmukaisuutena, uhrautuvaisuutena tai siihen liittyy pelkästään "hyvinä" pidettyjä ominaisuuksia. Modernismissa hyvyyteen ehkä helpommin yhdistyy naivius tai hyvät-pahat-asetelmissa saattaa heijastua vaikkapa kirjailijan poliittinen, yhteiskunnallinen tms. asennoituminen. Toisaalta modernin romaanin henkilö on ehkä monivivahteisempi, ei pelkästään hyvä eikä pelkästään paha. Myös meidän nykylukijoiden odotukset kirjallisuuteen ja aikaisemmasta poikkeava ihmiskäsitys heijastuvat kirjallisuuteen.
Kirjallisuuden hyvistä henkilöistä muistan mm. seuraavat:
Makine: "Ranskalainen testamentti" (siinä hyvä on...
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja....
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene ollutkaan vielä...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole enää paperiluetteloa videoelokuvista, koska luettelosta tulisi niin suuri. Voit hakea videoelokuvia Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116336603
käyttämällä luokkana 84.2 (luokka löytyy hakuvalikosta) ja aineistolajina videota. Haku on syytä rajoittaa tiettyihin vuosiin, koska muuten hakutulos on niin suuri. Uusimmat videot saat esiin rajaamalla haun esim. vuosiin 2004 - 2005.
Ensimmäisen kerran vuonna 1860 suomennettuun, alunperin yksisäkeistöiseen lasten iltarukoukseen Levolle laskeun, Luojani sepitti tuntematon runoilija (todennäköisesti Aune Krohn) toisen ja kolmannen säkeistön 30-luvulle tultaessa. Ensimmäisen kerran lisätyt säkeistöt julkaistiin vuonna 1931 Pyhäkoululauluja-kirjan nuottipainoksessa.
Taivas on kirkas, kaunoinen.
Siellä on armas lapsosen.
Siellä on aina seijes sää.
Päivä ei konsaan pilveen jää.
Lapseksi tee mua taivahan,
maista jo matkaa kulkeissan.
Täällä jo taivas rintaan tuo.
Nukkua helmaas nyt mun suo.
Krohn muokkasi myös ensimmäisen säkeistön seuraavanlaiseen muotoon:
Ilta on tullut, Luojani.
Valvoen ollos suojani!
Aamulla jos en nousisi,
Taivaaseen ota tykösi.
Tästä huolimatta...
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 13 - 18 (syksyllä 2013 11.9. - 11.12.2013).
Voit toki muinakin aikoina lukea varastossa säilytettäviä, ei-lainattavia lehtiä Pasilan kirjaston lehtialueella. Etsimääsi lehteähän ei saa kotilainaan. Lehdet tilataan sinulle varastosta odottaessasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,...
Hei!
Ohessa vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun lähettämääsi kysymykseen.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema Keräilijän opas 2020 antaa vuoden 1960 1 000 markan juhlarahan ( Suomen markka 100 vuotta) virheettömän ja leimakiiltoisen kolikon hinta-arvioksi 20 euroa ja kuluneen kolikon arvoksi 7 euroa.
Vuonna 1992 lyödyn 1 000 itsenäisyys 75 v. -juhlarahan arvoksi hyväkuntoisena ilmoitetaan 320 euroa.
Vuoden 1997 1 000 mk itsenäisyys 90 v. -juhlarahan hinnaksi 310 euroa.
Vuoden 1999 1 000 mk Jean Sibelius -juhlarahan arvo niin ikään 310 euroa.
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2020)
Kyseinen nuotti on julkaistu vuonna 1914 eli nyt puhutaan sadan vuoden takaisista asioista. Sovituksen kohteena on ollut kansanlaulu "Oi sinä korkea kuningasten kuningas", jolle sovittaja tai kustantaja on antanut nuotissa nimen "Hyljätty". Se, että nuotin kustantaja Westerlund ei ole sovittajan nimeä ilmaissut tarkemmin, viittaa joko tietämättömyyteen tai ilmaisun "Niemen Hannu" takana olevan henkilön haluttomuuteen ilmaista selkeästi omaa nimeään.
Kansalliskirjastossakaan ei ole pystytty selvittämään, kenestä "Hannu Niemestä" tämän sovituksen kohdalla on kysymys. Ainoa Viola-tietokannan tuntema Hannu Niemi on nykypäivän ihmisiä, samoin kaikki kolme Fennica-tietokannan luetteloimaa Hannu Niemi -nimistä kirjoittajaa.
Ilmaisu "Niemen Hannu...
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/