Palveluun tulee jonkin verran selkeitä häiriköintiviestejä, joihin ei vastata, vaan ne poistetaan saman tien. Joihinkin kysymyksiin vastataan vain ei-julkisesti, usein kysyjän omasta pyynnöstä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että mitkään aiheet sinänsä eivät ole "sopimattomia" tai "kiellettyjä", vaikka palvelussa ollaan hyvin varovaisia esimerkiksi vastattaessa lääketieteellisiin tai juridisiin kysymyksiin. Yksilön intimiteettisuojaa varjellaan myös tiukasti, eikä palvelun kautta anneta sellaisia yhteystietoja, jotka eivät ole julkisesti muutenkin saatavilla.
Mutta muuten mihin tahansa asiallisesti esitettyihin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Vaikka kysymys olisi sen laatuinen, ettei siihen ole olemassa ns. fakta-vastausta (esimerkiksi "...
Kirjaston nimikirjat eivät tunne muotoa Tiiti. Sekä Tiituksen että Tildan yhteydessä viitataan mm. Tiitu-muotoon. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan hoitaja, jolle Paavali osoitti yhden kirjeensä. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, se saattaa tarkoittaa ”kunnioitettava”. Tilda taas on lyhenne saksalaisperäisestä Matildasta.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan tiiti eri murteiden mukaan viittaa mm. tiaiseen tai yleensä pikkulintuun.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimipalvelut.shtml. Sieltä voi tilata selvityksiä kotimaisista nimistä. Palvelu on maksullista.
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
Todennäköisesti etsimäsi kappale on alunperin Dannyn esittämä Keskiyöllä. Se alkaa: "Keskiyöllä mustat korpit muuttuu joutseniksi linnanherran. Vaikka siitä todisteita puuttuu, joutsen olen ollut kerran..." Kappale on Jorma Panulan säveltämä ja Sauvo Puhtilan sanoittama.
Ainakin Saska Helmikallion CD-levy (Saska Helmikallio p2006) sisältää laulun sanat. Kyseinen levy on lainattavissa Variskan sivukirjastossa.
Tilastokeskuksen Joukkoviestimet 2006 -kirjan mukaan Suomessa julkaistiin vuonna 2005 lähes 13 700 nimekettä. Se on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Julkaistavien kirjojen määrä on lisääntynyt jo pitkään. Yhtenä syynä kasvulle on taitto- ja painotekniikan kehittyminen. Sen takia tuotannosta on tullut edullisempaa, mikä taas laskee julkaisukynnystä. Luvussa ovat mukana sekä varsinaiset kirjat (yli 48 sivua) että pienpainatteet (5-48 sivua). Varsinaisten kustannusyritysten lisäksi julkaisijoina ovat monet yritykset, järjestöt, yliopistot ja julkinen hallinto.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta http://www.kirjasampo.fi löytyy useita kansallissosialismia käsitteleviä romaaneja, joissa tehdään tiliä natsimenneisyyden kanssa. Klaus Mann etsii Kirjasammon kuvauksen mukaan romaanissaan Mefisto vastausta kysymykseen, kuinka selkeästi ajattelevat, älymystöön lukeutuvat ihmiset saattoivat joutua Hitlerin lumoihin ja valjastaa itsensä pahan palvelukseen. Bernhard Schlinkin muistelmaromaani Lukija käsittelee saksalaisten kollektiivista syyllisyyttä alkaen omalaatuisesta rakkaussuhteesta päätyen oikeudenkäyntiin, jossa uusi sukupolvi tuomitsee aikaisemman. Christian Geisslerin romaanissa Kuulustelu, joka on suomennettu vuonna 1960, aikalaisarvioija näkee tavallista vakavampaa pyrkimystä...
Kappale on Alwari Tuohitorven Jytämimmi. Sanat siihen on julkaistu ainakin vuonna 1975 ilmestyneessä Toivelauluja-vihkosessa numero 101.
https://www.youtube.com/watch?v=J9aKOfQhWak
Näyttäisi siltä, että kansalaiset ovat kokoontuneet toisen maailmansodan aikana useaankin otteeseen vastaanottamaan sotilasjoukkoja hurraten ja (leikko-)kukkia heittäen.
Esimerkiksi Roomassa näin tapahtui kesäkuussa 1944, jolloin roomalaiset ottivat liittoutuneiden joukot ilolla vastaan. : https://www.warhistoryonline.com/world-war-ii/fall-rome-fight-italy-m.h…
YouTubesta taas löytyy video, jossa puolalaiset toivottavat saksalaiset sotilaat tervetulleiksi kukkia viskoen vuonna 1939. : https://www.youtube.com/watch?v=mgLyBiJlmZc
1945 myös esimerkiksi hollantilaiset ottivat kanadalaiset joukot vastaan kukkia heitellen. Samoin tekivät luxemburgilaiset amerikkalaisten sotilaiden saapuessa. : https://www.historynet.com/v-e-day-1945-the-...
Elintarviketaulukoiden mukaan ruisnäkkileivässä on rautaa ja muita ravintoaineita jopa enemmän kuin tavallisessa ruisleivässä, mikä johtuu kuitenkin siitä, että ravintoaineet ilmoitetaan 100 grammassa ruoka-ainetta, ja näkkileipä on ruisleipää kevyempää. Eli ravintoarvoltaan leivät vastaavat toisiaan.
Molemmat ovat terveellistä syötävää. Paljon tietoa leivästä esim. Leipätiedotuksen sivuilta:
http://www.leipatiedotus.fi/
Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä.
Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote...
Pääkaupunkiseudun HelMet-haun mukaan löytyi kaksi runokokoelmaa, joissa oli skotlantilaista runoutta: Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta, toimittanut Piritta Maavuori (WSOY 2003) sekä Intiimejä avaruuksia: XXV skotlantilaista runoa 1978-2002, toimittaneet Ken Cockburn ja Robyn Marsack (Like 2006)
Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin teoksia löytyy englanninkielisenä pääkaupunkiseudun kirjastoista. Skotlantilaisesta kirjallisuudesta voi kysellä myös Yliopiston kirjastosta http://www.helsinki.fi/hum/kirjasto/palvelut/neuvonta.htm
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa vuonna 2018 seuraavasti:
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan...
Tarkoitat varmaankin keräilyarvoa? Muutamassa numistmatiikkaa eli rahatiedettä käsittelevissä vanhemmissa kirjoissa mainitaan myös matkashekit, ainakin näissä: Rahan väärti = Finnish numismatics, Russian bonistics / Erkki Borg (1980),
Soviet paper money and bonds used as currency 1895-1990 = Neuvostoliiton paperirahat ja rahana käytetyt obligaatiot / Pentti Laurila (1989) ja Soviet paper money from czarist empire to our days : 1895-1985 = Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin : 1895-1985 / Pentti Laurila (1988). Matkashekkien arvosta ei kuitenkaan ole mainintaa.
Ehkäpä kannattaisi ottaa yhteyttä johonkin Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistykseen:
http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on...
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Käypä hoito sivustolla kerrotaan itsemurhaa yrittäneen hoidosta näin:
Kun syntyy epäily itsemurhayrityksestä esimerkiksi myrkytyksen tai tapaturman yhteydessä, ensihoidon tulee pääsääntöisesti kuljettaa potilaat itse, ja hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä.
Lääkäri arvioi itsemurhaa yrittäneen potilaan somaattisen ja psykiatrisen ensihoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Somaattisen hoidon järjestäminen riippuu vaiheesta, jossa yritys on keskeytetty. Itsemurhayritys toteutuu usein päihtyneenä.
Psykiatrinen arvio tehdään heti terveydentilan salliessa psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Nuorten arviointi kuuluu erikoissairaanhoitoon.
Arvioinnissa selvitetään erityisesti, onko aiempia...
Pagemaker -oppaat löytyvät HelMet-verkkokirjastosta esimerkiksi näin. Kirjoita etusivulla olevaan hakukenttään pagemaker ja klikkaa hae-painiketta ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ). Oppaat versioon 7.0 näkyvät heti tuloslistan alussa. Sieltä löytyy mm. kirja Adobe PageMaker 7.0 : classroom in a book (Adobe Press, cop. 2002). Kirjan nimeä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot.
Jos tahdot rajata hakua vaikkapa kielen mukaan, kannattaa haku aloittaa valitsemalla etusivulta kohta Tarkenna hakua.
