Saimme vastauksen neuropsykologian professori emeritus Veijo Virsulta.
Aikuisen ihmisen aivot ovat hyvin suojatut normaalia liikkumista ja jopa kilpavoimistelua koskien. Aivojen hermosoluja ja niiden yhteyksiä toisiin aivosoluihin tuhoutuu kuitenkin jo suhteellisen pienten iskujen vuoksi haitallisesti. Siten esim. nyrkkeily, tappelu (etenkin pään potkiminen ja kaatuminen), kolarit ja putoamiset voivat johtaa pään iskujen määrästä ja voimakkuudesta riippuen suurempiin tai pienempiin aivovaurioihin.
Iskujen lisäksi ikääntyminen, sairaudet, hapenpuute ja myrkyt (mm. alkoholi) saavat aikaan vahingollista solutuhoa.
Sen sijaan en uskoisi, että normaali pään omaehtoinen kääntely taikka mikään satunnaisesti käytetty Linnanmäen laite voisi...
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten kaalien ja kuninkaiden lisäksi vielä:
No...
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies". Säkeistöjä on...
Kirjaa ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa. Näyttäisi siltä, ettei sitä olisi muissakaan Suomen kirjastoissa.
Kirja on kuitenkin mahdollista tilata ulkomailta kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Ulkomailta saapuvan kaukolainan hinta vaihtelee 4 eurosta 25 euroon. Kaukopalvelumaksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu#kaukopalvelumaksut.
Jos olet sieltä mieltä, että kirja olisi hyvä hankkia Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Euroviisujen kilpailukappaleen kolmen minuutin maksimipituus on ollut käytössä jo 1960-luvulta. Aluksi sen tarkoituksena oli karsia ylipitkät laulut, 1990-luvulla sitä perusteltiin osallistujamaiden määrän kasvulla.
Myös vuoden 2013 Malmön kisojen sääntöpaperissa sanotaan, että 3 minuutin keston ylittävä kilpailukappale voidaan hylätä.
http://www.eurovision.tv/upload/press-downloads/2013/Public_version_ESC…
Kilpailukappaleet ovat kyllä levyillä ja videoina ilmestyessään monesti pitempiä kuin 3 minuuttia. Kisaa varten niistä tehdään lyhennetty versio, joka mahtuu aikarajaan. Finaalin suorassa lähetyksessä olisi toki mahdollista esittää pitempi versio, mutta riskinä olisi hylkäys.
Orkesteri säesti laulajia vielä 1998, mutta sen jälkeen...
Ikävä kyllä, aivan samanlaista industrial arkkupöytää ei näy löytyvän netistä eikä Vintage kirjoista. Esim. Googlen kuvahaulla voi etsiä englannin sanoilla metal chest tai coffee trunk tables. Myös huutokaupoista, kuten huuto.net, nettihuuto.com, myyjaosta.com tai bukowskismarket.com voi yrittää etsiä. On myös mahdollista, että kyseinen malli tulee myöhemmin uudelleen HobbyHallin tuotevalikoimaan tai se voisi löytyä maahantuojan valikoimasta.
Uuden kirjastokortin saat tiskiltä missä tahansa Helmet kirjastossa (= Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yleiset kirjastot)
Mukaasi tarvitset voimassaolevat kuvalliset henkkarit (= Ajokortti, Henkilökortti, passi)
Kortti uusitaan odottaessasi.
Hinta on lapsilta 2€ ja aikuisilta 3€.
Jos on matkanjärjestäjä, se taho on velvollinen hankkimaan tarvittavat tiedot. Jos matka on omatoiminen ja koskee Pohjois-Amerikkaa, kannattaa tutustua osoitteeseen http://www.usembassy.fi ja edetä sitten kohtaan links ja edelleen travel. Tällöin onkin jo huomattavien osavaltiokohtaisten tietoresurssien äärellä. Tietoa löytyy myös siitä, mitä automatkailijan on syytä ottaa huomioon erilaisilla rajoilla. Jos matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, niiden aikataulutietoihin on myös linkkejä, kuten myös hotellitietoihin.
Myös voi käväistä United States information sevicen kirjastossa (Fabianinkatu 35, ma-pe 9-18)tutustuakseen siellä olevaan materiaaliin tai soittaa sinne puhelimella numeroon (09) 1912 40 48, mutta kannatta muistaa, että...
Kirjastoissa on ollut mm.
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2cv 4/6:N korjausopas, 1977
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2 Cv 4/6:N huolto- ja säätöohjeita, 1977,
mutta enää kyseisiä teoksia ei löytynyt yleisten kirjastojen kokoelmista (haettu monihaulla: Frank on Kirjastot.fi:n tuottama monihaku, jolla voit hakea samanaikaisesti suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista http://monihaku.kirjastot. ) eikä myöskään tieteellisten / ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Asiaa kannattaisi tiedustella Suomen 2CV-Kilta ry:ltä ( netissä: http://www.suomen2cvkilta.fi/
Oppaita on kyselty aikaisemminkin ks. esim. Internet-keskustelu: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=4032&highlight=&sid=…
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-...
16.6.1950 Suomi maksoi takaisin Yhdysvalloille ensimmäisen maailmansodan aikaista lainaansa 159 619 US $. (Vuosisatamme kronikka, s 710 )
Tämä ei ollut sotakorvaus.
Katso myös http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9n78.htm
Vanha opettajanne ei ehkä ollut aivan väärässä etymologiassaan. Perinteisesti nimittäin on arveltu, että sana 'ystävä' olisi alkuaan passiivin partisiippi verbistä *yskätä 'syleillä' (siis 'syleilty'), joka taas on johdettu sanasta yskä 'rinta, syli'. Mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja vuodelta 1880 tuntee yskä-sanan tällaisen meille vieraan merkityksen. Taudinnimityksen on arveltu olevan tällaista perua: yskätauti, rintatauti. *Yskätä-sanan olemassaoloa ei kuitenkaan ole todistettu, joten selitystä voi pitää hyvin epävarmana. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi syntynyt haluamista merkitsevistä verbeistä *ystää tai *yskätä, joka periytyisi germaanisesta vartalosta *wunskja 'haluta' (samaa perua on ruotsin önska 'toivoa')....
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Kyllä vain ja kovasti vaihtelevaa.
Voit tehdä työtä aineiston tai asiakkaiden kanssa, livenä kirjastossa tai etänä verkossa tai käymäseltään asiakkaiden luonna esim. koulujen vinkkaus ja kotikirjastopalvelu liikuntarajoitteisille asiakkaille. Voit olla työssä yleisessä kirjastossa tai esilaisten oppilaitosten kirjastoissa. Monesti saat kokeilla ajoittain näitä kaikkia.
Voit hankkia aineistoa, luetteloida tai suositella sitä. Järjestää aineistoa, etsiä sitä asiakkaille tai luoda aineistoa verkkoon.
Livepalvelussa voit auttaa monenmoisen tiedon löytämisessä, kaikenlaisten ongelmien ratkaisemisessa, elämysten yhteisessä tuottamisessa ja kokemisessa. Esim. kirjastonkäytön opastus, asiointineuvonta, kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelu,...
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen koneisto...
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX -tietokanta antaa haulla pk-yritykset laatu* (* merkki laajentaa hakua katkaisten sanavartalon) muutamia viitteitä, esim:
Kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittausjärjestelmän rakentaminen elintarvikealan pienyrityksen käyttöön : esitutkimus / Miia Laaksonen, Sari Forsman, Helena Immonen, Julkaistu: Helsinki : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2004
Andersson, Paul
Laatutoiminta suomalaisissa yrityksissä, 2004; verkkoversiona sivulla http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/4035EB9EE20E0041…
Teoksessa kerrotaan mm. erilaisista laatujärjestelmästandardeista.
ISO 9001 pk-yrityksille : mitä tehdä : ohjeita tekniseltä komitealta ISO/TC 176, Julkaistu: Helsinki : Suomen...
Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948.
Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee.
Näin...
Kyllä voi. Kopiointi on maksullista ja hinnat ovat:
Kopiot ja tulosteet
A4-kokoinen arkki, mustav. 0,50 euroa
A3-kokoinen arkki, mustav. 1,00 euroa
A4-kokoinen arkki, värikopio 1,20 euroa
A3-kokoinen arkki, värikopio 2,20 euroa
