Hopeinen 100 mk:n juhlakolikko Itsenäinen Suomi 75 vuotta vuodelta 1992 arvioidaan 25 euron arvoiseksi seuraavassa teoksessa: Keräilijän opas. Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
T.S. Eliotin runoelma "The Hollow Men" on suomennettu nimellä "Ontot miehet" ja kokonaisuudessaan se sisältyy teokseen "Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja" (Otava, 1949 ja 1988).
Runon viimeiset säkeet kuuluvat suomennoksessa näin:
"Tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten."
(suom. Kai Mäkinen)
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/
https://www.helmet.fi/
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, ja tällainen vastaus annettiin 12.4.2012:
"Runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta."
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy Topeliuksen Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille, samoin Lauritsalasta ja Sammonlahdesta.
Charles Baudelairen Pahan kukat (tai Pahan kukkia, aiemman suomennoksen nimi) lienee se dekadenssin perusteos, johon kaikki perustuu. Toinen Baudelairen teos on Pariisin ikävä.
Toinen ranskalainen dekadenssin edustaja on Paul Verlaine, jolta on käännetty 1965 Paul Verlainen runoja ja 2002 Saturnisia runoja -kokoelmat. Suomalainen dekadenssikirjallisuus on saanut vahvoja vaikutteita myös Nietzschen ajatuksista.
Dekadenssin määrittely on vaikeaa, mutta tässä joitain muita teoksia:
- Louis-Ferdinand Celine: Niin kauas kuin yötä riittää, Kuolema luotolla
- Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
- J. K. Huysmans: Vastahankaan
Charles Bukowski, Henry Miller ja Michel Houellebecq tuntuvat myös osuvan rappion ja turmeluksen määritelmään....
Kyseessä lienee Martti Helan säveltämä ja sanoittama "Vanhan mummon joulu". Laulu löytyy ainakin nuottijulkaisusta "Sikermä joululauluja: koululle ja kodille säestyksineen" (Werner Söderström Osakeyhtiö, 1921). Nuotti kuuluu Lahden kaupunginkirjaston ja Lammin kunnankirjaston kokoelmiin (http://monihaku.kirjastot.fi/). Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että Muumilla on...
Yhdessäkään tutkimistani fraasisanakirjoista ei valitettavasti tehty selkoa "kaksipiippuisen" alkuperästä: ne, jotka sen ylipäänsä mainitsivat, tyytyivät vain selittämään sen merkitystä ja käyttöä. Se, että sanonnasta tulee ensimmäisenä mieleen ase, on sangen ymmärrettävää – löytyyhän idiomeistamme myös kaksiteräinen miekka. Varsinkin Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja antaa näille kahdelle sanonnalle varsin samantapaiset merkitykset: "Vaikeasti päätettävä asia tai asia, jolla kaksi puolta" (kaksipiippuinen juttu/asia) ja "Asialla on hyvät ja huonot puolensa" (kaksiteräinen miekka). Samaisesta kirjasta löytyy myös fraasi "asialla/asiassa on kaksi puolta", joka on selitetty seuraavasti: "Asia ei ole...
Alkuperäisellä tekijällä tai hänen oikeuksiensa haltijalla (kuten Disney-yhtiöllä) on oikeus tiettyyn taiteelliseen lopputulokseen, joka ilmenee kaikkien tunnistettavissa olevana muumina tai mikkihiirenä. Rajanveto on hankalaa, mutta esimerkiksi Kaj Stenvall on Suomessa tehnyt suuren määrän itsenäisiä maalauksia, joiden hahmossa joku voi nähdä Aku Ankan. Hän on käyttänyt ideaa, mutta ei kopioinut sellaisenaan. Se on sallittua, vaikka usein tulkinnanvaraista.
Suuret kansainväliset viihdeyhtiöt valvovat oikeuksiaan tiukasti, joten en suosittele kokeilemaan rajoja. Ainakin Yhdysvalloissa Disney & Co suojelevat näitä asioita tekijänoikeuden lisäksi myös tavaramerkkioikeudella, joka saattaa kattaa fontteja ja hahmoja.
Olennaista on myös se...
Nykysuomen sanakirja vuodelta 1980 (WSOY) määrittelee sanat pikkupiika, piika ja emäntäpiika seuraavasti:
Pikkupiika on palvelustyttönä (tav. vanhemman palvelijan ohella) toimiva keskenkasvuinen tyttö. Emäntäpiika taas
emännän tehtäviä hoitava palvelija, emännöitsijä, esimerkiksi kartanon, piispan emäntäpiika. Piika viittaa
nykyään varsinkin maalaistaloissa, aikaisemmin yleisemmin naispalvelijaan, -palkolliseen, palvelustyttöön, kotipiikaan, talousapulaiseen, mutta sanalla on nykyään hieman halventava sävy.
Ainakin Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4. Viimeksi mainitun moniosaisen teoksen 1-osan nimi on Piikasesta maisteriksi.
Olemme hakeneet tuloksetta erilaisista runotietokannoista.
Netistä surffaamalla saksan kielellä, löytyy teksti
Achte gut auf diesen Tag, denn er ist das Leben – das Leben allen Lebens. In seinem kurzen Ablauf liegt alle seine Wirklichkeit und Wahrheit des Daseins, die Wonne des Wachsens, die Größe der Tat, die Herrlichkeit der Kraft. Denn das Gestern ist nichts als ein Traum und das Morgen nur eine Vision. Das Heute jedoch, recht gelebt, macht
jedes Gestern zu einem Traum voller Glück und jedes Morgen zu einer
Vision voller Hoffnung. Darum achte gut auf diesen Tag.
Se on mainittu Rumin tekstiksi, Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi, myös muodossa Mevlana Rumi (1207 - 1273), http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalal_ad-Din_Muhammad_Balkhi-Rumi
http...
Sirje on vanha virolainen nimi, joka on saatu kansanrunon sanonnan "sinisirje linnukene", sinisulkainen lintu, pohjalta. Samasta sanonnasta on peräisin rinnakkaismuoto Sirja, joka löytyy myös suomalaisesta almanakasta 30.9. (lähde: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999)
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
Junnu Vainion sanoittama kappale "viimeisestä karhusta" on nimeltään Ihminen on tehnyt sen. Tämän Hans van Hemertin Elephant song -nimisen sävelmän ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tapio Heinonen ja Pasi Kaunisto. Suomenkielinen versio alkaa sanoin "Karhu, melkein viimeinen / kulkee seuraa etsien".
Tapio Heinosen vuonna 1976 tekemä levytys on saatavissa vastikään julkaistulla kokoelma-CD:llä Kaunein aamuisin : kaikki levytykset 1974-1979 (Rocket, 2009). Pasi Kauniston tulkitsemana kappale löytyy CD-muodossa ainakin laulajan albumeilta Parhaat (Finnlevy, 1989) ja Luonnonlapsi (Fazer, 2001) - nämä kaksi lienevät tosin jo loppuunmyytyjä - sekä kokoelmilta Muistojen 70-luku (Valitut Palat, 2002) ja Tupla Finnhits 3 & 4 (Warner, 2003).
Tähän on vaikea vastata, koska kirjat vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Ihmiset myös kaipaavat ja tarvitsevat erilaisia asioita vaikeina hetkinä. Joku haluaa käsitellä ongelmiaan, toinen haluaa paeta niitä. Laitan tähän nyt joka tapauksessa joitakin omia ajatuksiani sekä kollegoitteni ja ystävieni ehdotuksia. Mukana on niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopiva kirja tai sopivat kirjat:
L.M. Montgomery: Sininen linna
Tiina Lymi: Susi sisällä (näytelmä)
Sari Malkamäen novellit
Rolain Roman: Mestari Breugnon
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -sarja
Eckhart Tolle: Läsnäolon voima
Anthony De Mello: Havahtuminen
Bruce Fisher: Jälleenrakennus
Harville Hendrix: Kaikki se rakkaus mikä sinulle...
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset taustoittaa "olla otsaa" -sanontaa seuraavasti: Kun joku on riittävän röyhkeä tehdäkseen tai sanoakseen muiden mielestä kyseenalaisen asian, hänestä päivitellään takanapäin, että kuinka hänellä oli 'otsaa' tehdä niin. Otsa-sanonta löytyy myös saksasta (Stirn haben) ja ranskasta (avoir le front). Ruotsiksi sama ilmaistaan sanomalla 'olla vatsaa' (ha mage). Englanniksi ei röyhkeyttä ilmaista otsan vaan hermojen (have the nerve) tai jopa posken (have the cheek) kautta.
Lauhakangas ei varsinaisesti selitä sanonnan alkuperää, mutta joissain saksalaisissa lähteissä fraasille die Stirn haben on ehdotettu raamatullista alkuperää ja yhdistetty se Jesajan kirjan 48. luvun 4....
