Albumista Aina vain humppaa on nuottijulkaisu, josta löytyy myös "Vanhalla sillalla". Nuottia on vain lukusali- ja selailukäyttöön Kansalliskirjastossa, Musiikkiarkistossa ja tiedekirjasto Pegasuksessa. Metropolian kirjastosta löytyy yksi lainattava kappale. Muita nuottiversioita ei kappaleesta näytä olevan.
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
Digitalkkari voi vamaan auttaa sinut ainakin alkuun. Esimerkiksi Pasilan kirjaston digitalkkarille voisit soittaa ja jutella siitä, millaista apua tarvitset ja miten paljon. Hän voi arvioida, miten laajasti hän ehtii sinua opastaa. Häneltä voit varata ajan. Tässä kuvaus:
Digitalkkarimme on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa.
Hänelle voit varata ajan ja kysyä neuvoa niin kannettavan, kännykän kuin tabletinkin ongelmissa. Digitalkkarilta saat opastusta myös kirjaston laitteiden käyttöön esim. tulostamiseen, skannaamiseen, kopiointiin ja e-aineistoihin. Digitalkkari auttaa verkkoasioimisessa, mutta ei asioi puolestasi verkossa. Hän ei myöskään korjaa tietokonettasi tai ryhdy suurempiin...
Toivo Kuula -seuran julkaisema äänilevy Sovituksia viululle ja pianolle : Kuusi eteläpohjalaista tanssia op. 17a no 1-6 (es. Liisa ja Paavo Pohjola) kuuluu vain Kansalliskirjaston ja Oulun kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta valitettavasti kummastakaan äänitettä ei saa lainaan.
https://finna.fi/Record/viola.358345
https://finna.fi/Record/outi.532105
Hei,
Tätä on aiemminkin kysytty. Kyseessä on Lauri Hannikaisen runo joka sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset. Laulu on säveltänyt kirjailijan veli Väinö Hannikainen. Tarkemmat tiedot tusota sävellyksestä löytyy alla olevasta linkistä.
Linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/isani-kertoi-meille-lapsena-runoa?languag…
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa nimistöasioita on 1900-luvun...
Ensimmäisestä maailmansodasta on kirjoitettu metreittäin kirjoja, joten annan tässä vain muutaman kirjaesimerkin.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 20 ja 21 (1984)
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 16 (1986)
Suuri maailmanhistoria, osa 13 (1982)
Lisää kirjoja voit hakea verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708 laittamalla asiasanaksi "ensimmäinen maailmansota". Halutessasi voit myös rajata hakusi suomenkielisiiin teoksiin valitsemalla kielivalikosta kohdan "suomi" ja joko tietyn kaupungin/kunnan kokoelmiin (valikko "kirjasto") tai Tampereen kaupunginkirjaston tietyn osaston kokoelmaan (valikko "toimipiste").
Kirjojen...
Palveluskelpoisuusluokan A II 70a merkitys oli jatkosodan aikana seuraava:
70a. Mahalaukun happoisuuden vaihtelut, mahalaukun toiminnalliset häiriöt, mahakatarri (Anomalia secretionis ventriculi, gastrodyspepsia, gastritis chronica). Lievät gastritistapaukset, yleistila hyvä kenttäoloissa.
A II -luokkaan määrättiin tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Evena lienee Eva-nimen muunnos. Eva puolestaan on ruotsalaisessa almanakassa Eeva-nimen kirjoitusasu. Nimi tulee hepreankielisestä hawwah-sanasta, joka tarkoittaa elävää, kaikkien elävien äitiä. Evena mainitaan joskus myös kelttiläiseksi nimeksi. Yhdysvaltalainen yliopistokoripalloilija on Evena Morency.
Lähteet: Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi (2006) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1998).
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Kyllä, löydät kirjan saatavuustiedot OUTI-verkkokirjastosta. Voit varata teoksen haluamaasi kirjastoon joko käymällä kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Hyvä kuvaus Leistilänjärven historiasta löytyy julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin (Nakkila-seura, 1982). Lisäksi Kotiseutu-lehden vuosikerrassa 1913 on lyhyt kuvaus Leistilänjärven kuivatuksesta.
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Valitettavasti en onnistunut löytämään yksiselitteistä termiä, joka nimeäisi kuvaamasi sukulaisuuden. Voit kuitenkin todeta, että olette anopikset. Tämä on mahdollinen vaikkakin harvinainen ilmaus.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siskokset_ja_samikset
Hoitamiseen ja hoitotyöhön liittyviä lauluja on mainitsemiesi Pieni Sairaanhoitaja- ja Viimeinen sairaanhoitaja-laukujen lisäksi ainakin Lulu/Amberla, Pieni karhunpoika, Loiskis laulaa Sankarihommia-levyllä 'Minä alan kuitenkin lähihoitajaksi, siinä hommassa mä aion tosi taitavaksi', Valkea sisar , säv. ja san. Maja, Martti.
"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
