Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
Suomessa julkaistaan lehteä nimeltä Kuluttaja, jonka sivut löytyvät täältä, https://kuluttaja.fi/. Kuluttajaa julkaisee Kuluttajaliiton perustama kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry. Kuluttaja-asiamies julkaisee uutiskirjettä ja blogia, joihin löytyvät linkit Kuluttaja-asiamiehen sivuilta, https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja-asiamies/. Kuluttajansuojasta löytyy hyvää materiaalia Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kuluttajansuoja
Kirjaston video- ja dvd -elokuvat on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Niissä on lainausoikeus, mutta niitä ei saa esittää julkisesti. Joissakin elokuvatallenteissa on lainausoikeuden lisäksi esitys- ja laitoskirjasto-oikeus. Tämä esitysoikeus tarkoittaa, että kirjasto voi julkisesti esittää kyseisen elokuvan. Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ näkyy kunkin elokuvan kohdalta onko kyseisellä elokuvalla ainoastaan lainausoikeus vai voiko kyseistä elokuvaa esittää myös kirjastoissa.
Etsitty kirja lienee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kirjaan perustuva fantasiamusikaali sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa joulukuussa 2015. Teatteri yritti saada kirjaa myytäväksi lippumyymäläänsä, mutta siitä oli painos loppu. Tämä inspiroi TTT:tä järjestämään kirjakeräyksen: jokainen Mestaritontun seikkailujen lahjoittaja sai vastalahjaksi lipun teatteriin. Lahjoituskirjat oli tarkoitus lahjoittaa "sopiviin kohteisiin, joissa ne pääsevät lasten luettavaksi". (Moro 19.11.2015)
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-1204...
Kappaleen Caravan of love nuotti lauluyhtyeelle a cappella löytyy nuotista Lukion musiikin aika 1, kurssi 2 (toim. Roy Asplund, Marjut Haussila, Reijo Karvonen, Tapio Kukkula, WSOY, ISBN 951-0-14644-7). Se näyttää olevan tällä hetkellä hyllyssä Keravan kaupunginkirjastossa.
Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä."
Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Linkeistä löytyvät artikkelit pohtivat kysymystä. Niiden mukaan painovoimaa ei voi käyttää energianlähteenä, juuri siksi, että se on voima eikä energiaa. Voima määritellään kahden kappaleen väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa energiaa siirtyy kappaleesta toiseen. Energia taas on kappaleiden ominaisuus.
Painovoima osallistuu energiantuotantoon esimerkiksi vesivoimaloissa. Siinäkään se ei luo energiaa, vaan muuntaa olemassa olevaa potentiaalienergiaa liike-energiaksi. Painovoima saa veden laskeutumaan korkeammalta paikalta alemmas, jolloin veden virtaus pyörittää sähköä tuottavia turbiineita. Potentiaalienergia ei kuitenkaan ole peräisin painovoimasta vaan siitä lähteestä, joka kohotti vesimolekyylit sellaiseen asemaan, josta painovoima...
Tarkoittanet Nico Carstensin 50-luvulla säveltämää kappaletta Zambesi. (Saman niminen kappale löytyy myös Solistiyhtye Suomelta.)
Erityisesti trumpetille kappaletta ei ole Suomessa julkaistu. Melodia löytyy kyllä esim. nuottikirjoista Hitit : iskelmän 50-luku ja Lauluja elämästä ja valkokankaalta.
Nuotti voisi olla ostettavissa internetin kautta esim. http://www.musicroom.com/se/ID_No/0333869/details.html Osoitteessa on myytävänä kyseisen kappaleen versio jazz- tai tanssiorkesterille. Ehkä siellä olisi sovitus myös trumpetille.
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
E-kirjojen lainaus kirjaston e-kirjapalveluiden kautta on maksutonta, eikä niistä tule myöhästymismaksua. Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Etsimäsi runo löytyy maintsemastasi kirjasta, eli Perkiö, Pia & Parikka-Kuuva, Salli: Mitä kuuluu, kullannuppu?
Kirja löytyy useasta kirjastosta, esimerkiksi EEPOS-kirjastoista ja PIKI-kirjastoista.
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Vaskin verkkokirjastoon on kerätty yläpalkin Asiakkaalle ja valikosta Lapset kautta avautuvalle sivulle https://vaski.finna.fi/Content/lapset eri tavoin ryhmiteltyjä lastenkirjallisuuslistoja kaikenikäisille. 1,5-vuotiaalle sopivia kirjoja löytyy muun muassa ehdotuksia ääneenlukukirjoiksi perheen pienimmille https://vaski.finna.fi/List/719405 ja koko perheen kirjavinkit https://vaski.finna.fi/List/767818.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
Jos tarkoitat, että voitko palauttaa Helmet-kirjastoon ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainattuja kirjoja, vastaus on ei. Ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainatut kirjat täytyy palauttaa oman kirjastoryhmän kirjastoon. Ei Helmet-kirjastoon.
