Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila
Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio.
Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna 1551...
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät...
Viulisti Sulo Hurstisen soittoa on äänitetty muutamalle äänilevylle 1930- ja 1940-luvuilla. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Kansalliskirjastossa on kokoelmat Illusion, Mustalaissäveliä ja Suomalainen polska:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchType=7&searchId=285&maxRe…;
Muissa kirjastoissa näitä äänitteitä ei ole. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon ja kysele kuuntelumahdollisuudesta tarkemmin:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
Kun johonkin kirjaan kiinnittyy varauksia, uusiminen keskeytyy siihen asti, kunnes kaikki varaajat ovat saaneet vuorollaan kirjan lainaksi. Käytännöllä pyritään kohtelemaan kirjaston asiakkaita tasapuolisesti eli kirjan jo haltuunsa saanut ei voi jatkaa laina-aikaa varaajien kustannuksella.
Lomailu mökillä ei ole perusteltu syy ohittaa varausjonoa. Kirjaston käyttösäännöt eivät tunne "käytännön syitä". Kysyjä ehkä viittaa sellaisiin harvinaisiin tilanteisiin, joissa lainaaja ylivoimaisen esteen takia ei voi palauttaa lainaansa ajoissa. Kirjastossa voidaan harkita esimerkiksi myöhästymismaksujen mitätöimistä, jos myöhästyminen ei johdu lainaajasta (esimerkiksi varkaustapaukset tulkitaan yleensä tällaisiksi). Laina-aikaa voidaan kirjaston...
Etsimäsi kirja on varmaankin Kerstin Thorvallin ja Monica Schultzin kuvakirja Muistatko Saaran (Mer om Sara, suom. Kaija Pakkanen, 1981).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Suorakaiteen muotoinen kuvakirja kertoo viisivuotiaasta Saarasta, joka asuu kaupungissa äidin kanssa ja käy päiväkodissa. Saaran isä on bussinkuljettaja ja asuu muualla uuden perheensä kanssa; äidilläkin on miesystävä. Kirjassa Saara saa uuden ystävän, Lotan, suuttuu päiväkodissa ja karkaa ja lähtee äidin kanssa lomalle lentokoneella. Loman jälkeen punaiset farkut aiheuttavat pahaa mieltä. - Värikkäät kuvat; sisänäkymä mm. linja-auto, lentokone, vaatekauppa; ulkonäkymä mm. aurinkoranta, kerrostalo. - Jatkoa kirjaan: Saara (1981)"...
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Liikennenturvan sivulla kerrotaan, että mopolla saa nykyään kuljettaa myös aikuista matkustajaa, jos rekisteröintitodistuksessa on maininta matkustajan kuljettamisen mahdollisuudesta. Kun kuljettaa toista matkustajaa, pitää ottaa huomioon, että matkustajan kuljettamisessa tarvitaan hyvää mopon hallintaa. Mopon matkustajalla pitää olla asianmukainen varustus ja kypärä on pakollinen myös matkustajalla.
Yle on uutisoinut 7.5.2011, että mopoilun onnettomuusriski kasvaa aina huomattavasti, kun mopon kyydissä on matkustaja. Mopo ja myös moottoripyörä on yleensä suunniteltu niin, että ne ovat parhaimmillaan kun ajaa yksin. Kun toinen on kyydissä, ajo-ominaisuudet eivät ole enää niin hyvät. Esimerkiksi paino on liikaa takana ja se vaikuttaa ajo-...
Verkkolehtiä julkaistaan esimerkiksi blogisivustoilla ja kotisivualustoilla, joita on maksuttomia ja maksullisia. Maksuttoman julkaisualustan käyttöön liittyy usein kolmannen osapuolen mainoksia, sekä julkaisijalle että julkaisun lukijalle suunnattuja. Maksullisiin alustoihin voi yleensä liittää haluamansa kotisivuosoitteen (domain) ja julkaiseminen onnistuu ilman kolmannen osapuolen mainontaa. Makupalat.fi-linkkihakemistosta löytyi esimerkiksi suositun WordPress-alustan käyttöopassivusto: https://wpopas.fi/.
Haastattelujen tekeminen on oma taitonsa, samoin haastatteluaineiston kuten äänitallenteen ja muistiinpanojen kirjoittaminen luettavaksi ja selkeäksi tekstiksi. Kannattaa tutustua kirjoittamisoppaisiin sekä haastattelutekniikoihin....
Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla".
Kotiseudun muistoja -kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pentti Salomaa. Nuotti (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit) ja sanat siihen löytyvät nuotista Tulipunaruusut: Tulipunaruusut (Musiikki Fazer, 1979, FM04237-4).
Kirjastoissamme on otettu uudelleen käyttöön se käytäntö ettei uusinta lehtinumeroa lainata, vaan se on käyntiasiakkaiden luettavissa kirjaston tiloissa. Valmistaudumme siten tilojen avaamiseen asiakkaille, vaikka avaamispäivä ei olekaan vielä tiedossa.
Kyseessä on varmaankin unkarilaisen Ferenc Törökin vuonna 2017 valmistunut elokuva nimeltä 1945, joka esitettiin Yle Teemalla 27.1.2021.
Elokuvasta ei ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoissa. Elokuva ei valitettavasti ole enää katsottavissa Yle Areenassakaan.
Sinun kannattaa lähettää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://areena.yle.fi/1-50484143
https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1586299
Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
Eri kirjastoilla voi olla eri käytäntöjä kirjalahjoitusten suhteen, joten kirjoja kannattaa tarjota suoraan omaan lähikirjastoosi.
Yleisesti ottaen kirjastot ottavat vastaan sellaisia lahjoituksia, joille on käyttöä kirjaston kokoelmissa. Kaunokirjallisuudesta tällaisia ovat esimerkiksi uudet teokset, joista on varausjonoa sekä vanhemmat kirjat, joita on vähän kokoelmissa, mutta jotka ovat yhä lainattuja (klassikot ja muut vanhat halutut teokset, joista ei ole otettu uusia painoksia). Tietokirjojen puolelta käyttöä voi olla esimerkiksi sellaisilla ajanmukaisilla ammattikirjoilla ja perusteoksilla, joita käytetään yhä oppilaitoksissa oppikirjoina tai joita muuten lainataan paljon.
Lentolippuvarauksissa toimitaan yksittäisen lentoyhtiön toimintaperiaatteiden ja työkäytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi Finnairin puhelinpalvelusta Helsinki Puh. +358 (0)9 818 800 kerrottiin että Finnairin suorilla lennoilla Atlantin yli lentävien koneiden lentolippuvarauksia ei tarvitse vahvistaa "reconfirmation".
Jo voimassa olevien lentolippujen vahvistuskäytäntö "reconfirmation" koskee yleensä Atlantin yli kulkevia lentoja. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa kansainvälisiä yhtenäisiä varaussääntöjä, vaan lentolippuvarauksen käytännön järjestelyn vaihtelevat yhtiökohtaisesti.
Mikäli suunnittelet lentolippuvarausta, on syytä varmistaa kyseisestä lentoyhtiöstä minkälainen on varauskäytäntö kansainvälisissä lennoissa.
Kyseinen kappale löytyy nuottivihosta, jonka nimi on Uusia suomalaisia valsseja 1.- Lahti: CAJ Music.
Se on Tampereen kaupunginkirjastosta saatavissa, mutta koska sitä tarvitaan jo lauantaina, aika ei riitä postilähetykseen. Se on saatavissa myös ainakin Seinäjoen ja Nurmon kirjastoista, jotka ovat Kauhajoelta katsoen Tamperetta lähempänä.
Tekijänoikeudellisista syistä nuotista ei voida faksata kopiota.
Kuvan lamppu näyttää keramiikalta. Kyyröläläinen keramiikka ja savenvalanta juontuvat Karjalan kannaksella sijainneesta Kyyrölän kylästä, jossa savenvalanta ja keramiikan valmistus olivat merkittävä elinkeino. Kyyrölän kylästä kerrotaan Makkerin blogissa (Kirjoituksia eteläkarjalaisen historian hämärästä): Kyyrölä, tiivis, ainutlaatuinen venäläisyhteisö Karjalan kannaksella. Siinä kirjoitetaan näin: Joka kolmas Kyyrölän miehistä oli 1930-luvulla "savipotin valaja" ja näiden "pottitehtaiden" määrän laskettiin nousseen yli 70:n talvisotaan mennessä. https://maurikin.blogspot.com/2017/12/kyyrola-tiivis-ainutlaatuinen.html
Siirtokarjalaisten mukana kyyröläläinen savenvalantaperinne saapui muuallekin ja nykyisin se elää muun muassa...
