Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran myös lepakoita, https://www.britannica....
Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…
Kysymyksestä ei selviä, millaista nuottia tai mille soittimelle etsit. "Les patineurs" -valssi on sävelletty orkesterille, mutta siitä on olemassa erilaisia ja vaikeustasoltaan vaihtelevia sovituksia eri soittimille ja kokoonpanoille. IMSLP Petrucci Music Library -palvelusta löytyy valssin partituuri ja myös esimerkiksi sovitus pianolle. Finna-hakupalvelun avulla löydät lisää nuotteja, joissa kaikissa ei kuitenkaan ehkä ole koko valssia kaikkine osineen.
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (partituuri):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/1/17/IMSLP172450-PMLP21292-Wal…
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (pianosovitus):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/d/...
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917.
Olisikohan kyseessä ehkä ruotsalaisen Niklas Rådströmin Varjojen enkeli (WSOY, 1997)?Tässä pari näytettä siitä, miten kirjassa kuvataan viittomakieltä ja sen käyttämistä:"Hän yhdisteli viittomia niin että loppujen lopuksi hänen käsissään syntyi kokonaisia uusia maailmoja ja mantereita. Yhdellä eleellä ja yhdellä kädenliikkeellä hän kykeni valamaan elämää aivan uusiin eläinlajeihin, panemaan pilvet tanssimaan ja omenat laulamaan." (s. 119)"Kaikki lapset puhuivat keskenään merkein ja elein. Heidän kätensä leikkivät ilmassa kuin hilpeät siivet kyyhkyslakassa. Joku istui ja luki, muut yrittivät keskeyttää toisensa uusilla mielijohteilla ja huudahduksilla, joku poika nauroi hurjasti ja äänettömästi vitsille, jonka hänen kaverinsa oli juuri...
Hangon kaupunginkirjaston kokoelmissa olevassa kirjassa Hangö stads elekricitetsverk 75 år; Hangon kaupungin sähkölaitos 75 vuotta (kirjoittanut mm. E. Stenström, 1982) sanotaan, että "Rahakamari Hangon kaupungissa allekirjoitti 4:p:nä kesäkuuta 1907 ensimmäisen toimilupasopimuksen sähkölaitostoiminnasta." (s. 1) Kirjassa kerrotaan myös, että kaupungin yleinen valaistus antoi alkusysäyksen sähköistämiselle. Sähköenergian tuotannossa oli aluksi vaikeuksia, mutta se lähti osittain käyntiin vuoden 1908 alussa, ja että sen käyttö ja jakelu yleistyivät nopeasti. Sähkölaitos siirtyi Hangon kaupungin omistukseen vuonna 1910. (s. 1-2)
Se, missä määrin koko kaupunki oli sähkövalon piirissä, ei kirjasta selvinnyt.
Hangon kaupunginkirjaston lisäksi...
Kyse on tosiaan kahdesta aivan eri julkaisusta, joilla vain sama-alkuinen nimi. Mutta niiden käytännöllisiin eroihin voi helposti tutustua, koska molemmat löytyvät HelMet-kirjaston kokoelmasta. Tässä linkit molempien varaamiseen:
Metsän satuja ja muita runoja 1924 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458896~S9*fin
Metsän satuja 1953 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458895~S9*fin
Heikki Poroila
kun kirjoista tehdään hyllyvaraus, niin varaukset menevät varauslistalle, mikä esimerkiksi pääkirjastolla saattaa olla 700-800 kappalettakin pitkä ruuhkaisina aikoina. Listaa sitten lähdetään purkamaan järjestyksessä, ja jos lista sattuu olemaan pitkä, niin siihen muodostuu viive ennen kuin varattu kirja on haettu hyllystä. Työntekijä siis hakee kirjan ja palauttaa sen päätteellä, jolloin kirjan status muuttuu joko noudettavaksi ja asiakkaalle lähtee viesti tästä tai sitten kirja lähtee kuljetukseen toiseen yksikköön, jos noutopaikka on toisessa kirjastossa. Joskus käy myös niin, että kirja on kadonnut hyllystä, ja viive kasvaa, mutta saman päivän aikana vähintään ilmoitetaan asiakkaalle, että kirja on kadonnut tai sitten tilataan toisesta...
Hei!
Kirjailijan oikea nimi olikin Norma Bagain Toliopoulos ja hän on asunut jo kauan Chicagossa, hän on siellä naimisissa ja hänellä on lapsiakin. Elokuva Forbidden Lie kertoo 'Norma Khourista', elokuvasta löytyy tietoja netistä, sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Forbidden_Lie$
Norma Bagain Toliopouloksesta löytyy tietoja myös sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Norma_Khouri
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Tämä sarjanumero onkin ehkä F587363? Yksittäisen E:n sarjaa en onnistunut löytämään.
Singereiden sarjanumeroita löytyy netistä, F-sarja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos kone tosiaan on F-sarjaa, se olisi valmistettu vuonna 1910 Clydebankissa, Skotlannissa.
Tori.fi:ssä on vanhoja Singer-koneita myynnissä muutamalla kympillä, kalliimmat satasen tienoilla.
Jos omasi on hyväkuntoinen, sen arvosta kannattaa kysyä tarkemmin antiikkiliikkeistä.
Voisiko olla kyseessä kansanlauluksi määritelty Leipuri Hiiva, https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=344&recCount=20&…. Youtubesta löytyy laulusta eri esityksiä, pätkä yhdestä löytyy esim. tästä, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0
Darling-laulajanimen takana on saksalainen laulaja nimeltä Catherine Frey. Alla linkit Suomen kansallisdiskografia Violaan ja Discogs-sivustolle:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=272&recCount=20&recPointer=0&bibId=347536
https://www.discogs.com/artist/643631-Darling-3
Vanhoillislestadiolaisuudessa on käytössä lapsikaste, mutta sen perustana on päinvastainen käsitys kuin tavallisessa luterilaisuudessa. Luterilaisen käsityksen mukaan lapset täytyy kastaa, jotta heistä tulisi Jumalan lapsia. Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan jokaisella lapsella on usko alusta alkaen, mutta myöhemmin tämä usko menetetään, jos sitä ei hoideta.
Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
https://rauhantervehdys.fi/2017/07/ensin-usko-sitten-kaste/
Helmet-kirjastoista Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsingin Kallio, Kirjasto 10, Pukinmäki ja Pitäjänmäki ovat luopuneet varausmaksuista siirryttyään varausten itsepalvelunoutoon. Muistakin Helsingin kirjastoista maksu poistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Eli mitään maksuja ei jäänyt rästiin.
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Teosto antaa tietoa musiikin tekijänoikeuksista ja lupien hakemisesta. Tekstit ja lyriikat ovat teoksia ja tekijänoikeuksien suojassa, joten käännöksiin pitää olla lupa, mikä tekijänoikeus on vielä voimassa. Tarkempia tietoja ja vastaus kysymykseesikin löytyvät Teoston sivulta, https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#mista-saan-luvan-biisin-sovittami…
