Mieleen tulee ensimmäisenä Alan Lightmanin teos Einsteinin unet (Einstein's Dreams), joka on suomeksi ilmestynyt vuonna 1993. Ote takakannen tekstistä: "Pienessä berniläisessä toimistossa nuori patenttivirkailija Albert Einstein on nukahtanut pöytänsä ääreen. Hän näkee unia ajasta, siitä mitä se on ja siitä mitä se voisi olla. Millainen olisi maailma, jossa aika on kehä? Miten ihmiset käyttäytyisivät, jos he tietäisivät maailmanlopun tarkan päivämäärän? Entä jos ajan voisi vangita lasikuvun alle kuin satakielen? Olisiko omaamme parempi maailma, jossa syy- ja seuraussuhteita ei olisi olemassa? ...
Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on, että pyrimme toki löytämään kirjat asiakkaan antamien tuntomerkkien perusteella, ja jos emme selviä omin...
Kansalliskirjaston päärakennus Helsingissä valmistui vuonna 1840. Pohjoismaiden ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus taas on Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjasto, joka avattiin vuonna 1882. Alla lisätietoa:
https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/helsingin-upeimmat-kirjastot
Olisivatko nämä vanhimmat? Monta vanhempaa rakennusta löytyy kyllä, mutta kirjasto on niistä siirtynyt jo muualle.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenterin mukaan hernekeittotorstai on vanha perinne. Keskiajalla katolisen kirkon tapoihin kuului paastota perjantaisin. Sen vuoksi torstaisin syötiin täyttävää ruokaa, kuten hernerokkaa tai papusoppaa. Hernekeitto liittyy myös laskiaisen ruokaperinteisiin.
Laskiainen | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Juhlakalenteri (finlit.fi)
Kunhan painonpudotus on tasaista ja riittävän hidasta, iho mukautuu kehossa tapahtumiin muutoksiin kiinteytymällä. Jos painonpudotus on hyvin nopeaa ja/tai painoa pudotetaan runsaasti, ihokudokset eivät aina palaudu ennalleen, vaan jäävät roikkumaan iho- ja pehmytkudospoimuina ympäri kehoa. Roikkuvaa ihoa voi ehkäistä paitsi hitaalla painonpudotustahdilla, myös suosimalla terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa sekä juomalla tarpeeksi vettä. Jos ihopoimuja syntyy ja ne haittaavat terveyttä, rajoittavat liikkumista ja hankaloittavat elämää, voidaan turvautua vartalonmuovauskirurgiaan, jossa roikkuvat ihoipoimut poistetaan leikkauksella.
Lähteet:
Askelterveyteen.com. Kiinteytä löysä iho laihtumisen jälkeen. https://askelterveyteen.com/...
Olisikohan kyseessä Camilla Mickwitzin "Jason ja vihainen Viivi"? Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja viides painos otettiin vuonna 1985. Kirja kertoo kerrostalossa yksinhuoltajaäitinsä kanssa asuvasta pikku-Jasonista ja hänen naapureistaan.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-kirjastotietokantaan.
Lähteet:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Hei,
kyseessä saattaisi olla Aale Tynnin satukirja Heikin salaisuudet vuodelta 1956 (WSOY). Siinä Heikki-poika tapaa Jokke-peikon joka ryhtyy Heikille veljeksi. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
On myös olemassa Lauri Pohjanpään runo Heikki ja Peikko (teoksessa Pieni aarreaitta 3, WSOY 1993).
Uusia nuorille suunnattuja tieteis- ja fantasiakirjoja on saatavilla paljon. Tässä vain osa saatavana viime vuosina ilmestyneisstä:
Fantasiaa:
Tomi Adeyemi: Orïshan perintö -sarja
Anniina Mikama: Taikuri ja Taskuvaras -trilogia
Neil Patrick Harris: Taikajengi -sarja
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
Sini Helminen: Väkiveriset-sarja (neljä osaa)
Henrik Fexius: Viimeinen illuusio -trilogia
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika -sarja
Scifimpää:
Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Sensored reality -trilogia
Salla Simukka: Lukitut
I. I. Davidson: The Ghost Network -sarja
Kauhumpaa:
Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita
Kristina Ohlsson: Hirviö-trilogia
Magdalena Hai: Uhriniituntakainen -...
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000).
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mikä kirja on kyseessä. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja 'autiotalo'-hakusanalla ja katsoa, josko joku niistä olisi etsimäsi teos:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autiotalot%20
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin ja tiedustella, onko vanhoja pääsykoekysymyksiä saatavana jostain.
hakijapalvelut (at) seamk.fi
Kyseiset rivit Walt Whitmanin runosta Laulu itsestäni löytyvät Markus Jääskeläisen suomennoksesta sivulta 20.
Walt Whitman: Valitut runot (2007, Sammakko)
Ei kerrota tarkemmin mistä on tämä fraasi peräisin, mutta sillä halutaan ilmaista, että kyseinen asia on toinen tarina erikseen ja siitä ei jostain syystä haluta enempää sillä hetkellä kertoa. Lisätietoa: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/but-thats-another-…
Tietoa ei löydy käytettävissämme olevista lähteistä. Asiaa voi tiedustella TV1:n katsojapalvelusta. Sähköpostilinkki osoitteessa http://www.yle.fi/yleista/ missä linkki "yhteydet" tai puhelin 09-14801 .
Eduskuntavaalien ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Tilastokeskuksen Doria tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154 ,
tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/index.html
tai oikeusministeriön vaalitulospalvelusta https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Thierry de Brunhoffin levytyksiä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://www.discogs.com/artist/1986596-Thierry-De-Brunhoff
https://finna.fi/
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
