Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:...
Bits & Pieces oli jamaikalaisen rytmiryhmän ja tuotantotiimin Sly and Robbien projekti. He julkaisivat vain yhden singlen "Don't Stop the Music" vuonna 1981. Se oli versio Yarbrough and Peoplesin hitistä samalta vuodelta:https://www.discogs.com/artist/99786-Bits-amp-Pieces
Bits & Piecesin kokoonpanossa oli rumpali Sly Dunbarin ja basisti Robbie Shakespearen rinnalla myös Bob Marleyn yhtyeestä tunnettu kosketinsoittaja Tyrone Downie:https://www.discogs.com/artist/298170
Pohtimaasi ilmiötä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Tarkempaa tietoa saat esim. sivustosta http://edu.ouka.fi/~eppu/solu/sitominen.html.
Voit myös tutustua biologian kirjoihin, joita toivottavasti löytyy kotipaikkakuntasi kirjastosta!
Eihän Aku Ankka ole poikien kirja, vaan aivan kaikkien! Aku Ankkaa voivat lukea ja lukevatkin tyttöjen ja poikien lisäksi myös aikuiset, jopa hyvinkin varttuneet.
Kirjasto voi ottaa vastaan pieniä määriä CD-levyjä. Levyjen tulee olla hyväkuntoisia, jotta ne voidaan laittaa kirjaston kokoelmiin. Lahjoituksesta pitää aina sopia erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjasto voi myös ottaa vastaan siistejä CD-koteloita.
Emme ikävä kyllä löytäneet ainuttakaan lastenkirjaa, jossa isoisää kutsuttaisiin äijäksi.
Kirjasammon kautta voit hakea kaunokirjallisia teoksia, joissa on henkilöhahmona, tekijänä tai aiheena esimerkiksi juuri 'äijä':https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%C3%A4ij%C3%A4
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
Termille ei näyttäisi olevan napakkaa yleisesti käytössä olevaa suomennosta.
J.O. Hannula ja K.A. Adaridi kuvavat aikakauden taktillisten muotojen kehitystä ja tuliasein ja teräasein aseistettujen taistelijoiden yhteistoiminnan järjestämistä teoksissa Sotataidon historia: 2, Taktiikan ja strategian pääpiirteet Keskiajalla ja Uudella ajalla ennen Kolmikymmenvuotista sotaa (1931), Sotataidon historia. 1, Vanha ja keskiaika (1920) ja Sotataidon historia. 2, Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika (1920) mutta heillä ei ole nähdäkseni erillistä kattotermiä konseptille.
Jussi T. Lappalainen käyttää teoksessaan Aseet ja taistelut: sotataidon kolme vuosituhatta (1989) termiä "piikki- ja muskettimiesten yhteistoiminta".
Janne...
Juice Leskisen Norjalainen villapaita -kappaleessa on kohta: Puhuimme Junnusta / Sanoin: "En tunnusta / jatketta perinteen / Kaikki se kyllä / on päittemme yllä / ja sen vähin erin teen".
Laulu kertoo kahden miehen, kaimojen, kohtaamisesta Norjan vuonoilla. He juovat viinaa, tupakoivat, vaihtavat riimejä ja filosofoivat. Juice on kirjassa Juice puhuu II kertonut laulun syntymästä seuraavasti: Juha Vainion kuoltua Juice oli nähnyt unen, jossa häntä pyydettiin sanoittamaan loppuun Vainiolta kesken jäänyt laulu. Vainio oli saanut aikaan vain laulun nimen Norjalainen villapaita. Juice oli unessa riimitellyt laulun alun, "Mies tuli vuonolta / näyttäen huonolta /norjalaispaidassaan" - ja sitten herännyt. Ihmeteltyään moista unta hän kirjoitti...
Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www.finlex....
Asiasanoilla osakeyhtiöt ja vahingonkorvaus tai asiasanoilla osakeyhtiöt ja rikokset löytyy aineistotietokannasta (http://kirjasto.lahti.fi) viitteitä, joista aihettasi parhaiten selvittävät kirjat:
- Koski : Osakeyhtiölaki selityksin II (2000)
- Rapakko: Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvoite kehittyneillä pääomamarkkinoilla (1989)
- Salminen: Velallisen rikos (1998)
- Savela: Vahingonkorvaus osakeyhtiössä (1999)
Myös yleisissä osakeyhtiöitä käsittelevissä kirjoissa selvitetään vahingonkorvausvelvollisuutta.
- Norri: Osakeyhtiö : käytännön käsikirja (1997)
- Uusi osakeyhtiölaki - ja mitä se on käytännössä (1997)
- Osakeyhtiölaki = Lag om aktiebolag (1999)
Opinnäytteitä mm.
- Hyyryläinen, Tomi: Tilintarkastajan ja...
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helmet-kirjastoissa kotiin lainattavia soittimia ei voi varata järjestelmän kautta. Suosittelen olemaan yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun joko puhelimitse tai sähköpostilla. Voit varmistaa saatavuuden ja sopia soittimen noudosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Y…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Käännyimme alan todellisen asiantuntijan puoleen ja näin hän vastasi :
Palvelukeskuksien ohjaajat tekevät edelleen työtä ikääntyneiden parissa. Lisäksi palvelukeskukset kuten seniorikeskuksetkin valmistuvat tulevaan Apottiin ja laajamittaisiin koulutuksiin jotka ovat jo osittain käynnistyneet.
Ohjaajat ovat jatkaneet työskentelyä erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten parissa ohjaten tuettuja pienryhmiä epidemiologisen yksikön antamien koronarajoitusten sekä hygieniaohjeiden mukaisesti esim. muistisairaiden, omaishoitajien ja erityistä yksinäisyyttä kokevien kanssa. Edelleen annetaan sosiaaliohjausta ja neuvontaa pääasiassa tukipuheluiden muodossa. Osa ohjaajista on myös siirtynyt muihin tehtäviin esimerkiksi kotihoitoon tai...
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Nailoniset sukkahousut yleistyivät Suomessa 1960-luvulla, mutta villaisia ja muita kudottuja sukkahousuja on ollut käytössä jo ennen sitä. Finnasta löytyy kuvia 1940-luvulta, joissa naisilla ja lapsilla sanotaan olevan jalassa sukkahousut. Myös mm. 1920-1930-luvun lehdissä on mainoksia sukkahousuista. Sota-aikaan on siis ollut käytössä jonkinlaisia sukkahousuja. Alla linkkejä, joista voit tutustua valokuviin, sukkahousujen historiaan ja aiempaan vastaukseen tässä palvelussa.LinkitKysy kirjastonhoitajalta: Oliko Karjalan lapsilla sota-aikana sukkahousuja? https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-mirja-maen-monin-tavoin?language_content_entity=fiYle: Sarkahousut, sukkahousut, salihousut... https://yle.fi/a/3-9584482Kaleva: Yhdenkoon vallankumous...
NELJÄS lienee
https://de.wikipedia.org/wiki/Kommet,_ihr_Hirten
ENSIMMÄINEN on todennäköisesti osamukaelma Lutherin Vom Himmel hoch, da kam ich her (eli Enkeli taivaan) -virrestä
http://www.liederlexikon.de/lieder/vom_himmel_hoch_da_komm_ich_her/?sea… himmel hoch
Från himlens höjd jag/Enkeli taivaan -virsi on Ruotsin kirkon virsikirjassa numero 125, Ett barn är fött på denna dag numero 126.
Ne veisataan eri sävelellä.
TOINEN laulu on Ruotsin kirkon virsikirjassa numerolla 121. Tekijäksi ilmoitetaan (kysymysmerkin kanssa) A. Burckhardt. Sveitsiläisen Abel Burckhardtin tiedetään kirjoittaneen vuonna 1845 yhden joulurunon (http://www.basler-bauten.ch/index.php?option=com_content&view=article&i… ). Sen yhteyttä nykyiseen ruotsalaiseen...
Anja Snellmania pidetään yleisesti varsin meritoituneena kirjailijana. Ura alkoi jo 1980-luvun alussa, silloin nimellä Anja Kauranen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Kirjasampo mainitsee Snellmanin saamat neljä kirjallisuuspalkintoa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175909987784
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana hän on ollut vuonna 1993 (Anja Kauranen -nimellä). Usein hänet on myös mainittu palkintoehdokkaita spekuloitaessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto
Snellmanin/Kaurasen kirjailijantyötä käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet / toimittanut Ritva Haavikko (WSOY, 2000)
Kotimaisia nykykertojia...
Voit soittaa (09)81657 607 niin uusimme puhelimitse lainat. Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, tarvitsemme sen numeron. Muuta asiat voi hoitaa kirjastokäynnin yhteydessä.
